NIUERNIUMMI QOORORTUUARAQ

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq. Soorlu paasissutissiisarfittut qitiusoq kiisalu Sermeq pillugu oqaluttuamik ataavartumik saqqummersitaqartoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga qimerlluussavarsi Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq inuttutiginersoq oqaluuserissavarsi. Kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuartut quppernermi 12-mi allataq atuassavaat:

Avannaani meeqqat 8-10-niilli ukioqaleraangamik

aallaaniarnermik ilinniartinneqartarnerat nalinginnaasorujussuuvoq.

Nukappiaraq niviarsiaralluunniit perngaraangat ilaqutaasut ikinngutaasullu

ilagalugit nalliuttorsiutigineqartarpoq.

Tassa inuiaqatigiit piniarnermik inuussutissarsiuteqartut,

ulluinnarnilu inuunerannut piniarneq aalisarnerlu atuuttut.

Tassa kalaallit inooriaasiat.

Qupperneq 13-mi atuartut immiussillutik apeqqutit 4-mat akissavaat.

• Uumasumik aallaanninnikuit?
• Uumasumik aallaannissimasumik nalunngisaqarpit?
• Nujugaqarfinni piniartoqartaqaa?
• Pisimasut immikkoortut suut illit najugaqarfinni nalliuttorsiutigineqartarpat?

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tamatuma kingorna klassimi oqallissinnaavusi, tassanilu atuartut misilittakkaminnik oqaluttuarsinnaapput.

Atuartut maannakkut podcasti Niuerniummi qoorortuuaraq tusarnaassavaat. Podcasti quppernermi 14-mi assiliaq toorlugu aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Malugiuk Williammi kalaallisut oqaluttuarpooq, taannalu qallunaatut oqaluttuareqqinneqarpoq.

Podcastip imarisai

Oqaluttuaq puisip pilanneqarnerata nipaa ilutigalu aallartippoq.

Williammip oqaluttuaa Katrinemit oqaluttuareqqinneqartoq:

• Williammip ullut ilaanni aatamini angalaqateqarnini oqaluttuaraa. Aataata puisi takugamiut aallaariaraluarpaa iluatsinnaguli. Williammip qoorortuaraq tiguaa puisilu niaquatigut aallaallugu. Angerlarlutik Williammip suli puisi alla takuaa aallaallugulu.
• Perngattoqaraangat persuarsiutaasaqaaq ilaquttat ikinngutillu tamaasa ilaqalugit nalliuttorsiutigineqartarluni. (Kaffillernermik)
• Williammi taamaallat 11-nik ukioqarpoq, nalliuttorsiornermilu nererpiarsinnaanngilaq immuttuutinik marlunnik aalasunik kiguteqarami.

Malik oqaluttuarpoq:

• piniartut akornanni inuulluni angalassagaangamilllu aallaasimi nassarnissaa puiunngisaannarlugu.
• puisimik takugaangamik aallaasarpaat imaluunniit periartarpaat.
• puisi pisarineqartoq ingerlaannaq pilanneqartarpoq uullineqarlunilu, tamatuma kingorna sumi arlaanni qaarsumi igaasartarput nerrillutillu.
• angerlaraangamik ilorrisimaartarput immaqalu angerlaassassaminnik qerititsivimmullu ikisassaminnik saarullinnik 10-nik suluppaakkanillu pisaqartarlutik.
• suna tamarmi piniarnermik aalisarnermillu siunertaqarpoq. Tassa kalaallisut inuuneq.
• meeraanermiilli aallaasersornermik perorsaaneq ingerlanneqartarpoq; kikkut tamarmik piniartunngorsinnaapput, allaat paninini 1½-nik ukiulik.
• maani (Avannaani) aqqusinersuaqanngilaq, taamaattumillu imaaliallaannarluni niuerniartoqarsinnaanngilaq. Angallammik nioqqutissat aaneqartarput (imaani/kangerlummi). Tassa unnuit tamaasa nerisassarsiffiusartoq.
• inuusuttuaraalluni takornarianik angallassilluni takornariat ilaat amerikkarmiup arpaannaq oqarfigisimavaa: ”inuit marluk aallaasisartut takuakka”. Kisianni tamanna tupinnanngilluinnarpoq, immaqami aningaaserivimmut orsussaminnut akiliutissaminnik aningaasanik tigusiniartut.

Katrine oqaluttuarpoq:

• angallammik pinngortitami nioqqutissanik aallertarneq pissusissamisoortuusoq
• takornarianit amerlasuunit tupigusuutigineqartartoq pisiniarfimmi qoroortuuararsiniarsinnaaneq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik pillugu minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Quppernermi 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik tusarnaagassiussapput.

Quppernermi assit tusarnaagaannut eqqaasitsissutissatut atorneqarsinnaapput.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaara sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqqikkaaneq

Quppernerni 14-15-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigissutiginissaat innersuutigineqassaaq. Oqaloqatigiinnerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattussagitit nnnersuutigissavarput.

Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:

• arlaannik immikkut tupigusuuteqarnersut.
• Avannaani qoorortuuaqqamik aallaasersornermik meeraanermiilli sungiusartarneq pissusissamisoortuusoq
• angallammik angalaneq biilernermut naleqqiullugu sooq orniginarnerusoq.
• uumasut suut piniarneqartartut aalisarneqartartullu.

Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaquutit oqaatsillu pingaarnerit

• Inuiaqatigiit piniarnermik inuussutissarsiuteqartut – matumani oqaaseq pingaarneq oqaluttuarisaanermut qangaarsuarmut atorneqartartumut paarlaanneqassanngilaq.
  Avannaa piniartoqarfittut Malimmit oqaatigineqaraangat, tassani eqqarsaatigineqartarpoq aallaaniarnerup aalisarnerullu sunut tamanut attuumassuteqarnera. Ilulissat eqqaata imartaani piniagassaqarluaraangat suut tigummisat tamarmik iperarneqarput aallaaniarnerlu aallunneqalersarluni.
  Kalaallinit aallaaniarneq aalisarnerlu nuannarineqaqaaq. Pinngortitarlu alutornaqisoq qanittuararsuujuaannarpoq. Piffissanngoraangat qerititsiviup neqinik ulikkaarnissaa isumannaarniarneqartarpoq, taamaalilluni ukiuunerani nerisagissaarnissaq isumannaarneqartarmat. Amerlanernit tuttup umimmaallu neqaa piumaneqarnerusarpoq.
  Piniarnerup qangali ileqqutut atugaanera aamma Danmarkimut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni aallaasit nalinginnaanerujussuunerannut pissutaavoq. Ulluinnarni inuunermut atavoq.

Nunatsinni aallaaniarneq aalisarnerlu ileqqorineqarput. Kina akornassinni uumasumik pisaqarnikuuva. Najukkassinni tassunga atatillugu suna ileqquuva?

• Kaffemik – Kalaallit immikkut pisoqartillugu nalliuttorsiussagaamik kaffillertarput. Tamanna angerlasimaffimmi ingerlanneqarajunnerusarpoq, kikkullu ilisarisimasat tamarmik qaaqquneqartarput. Kaffemik taaneqartaraluartoq kaagit kaffilu kisiisa sassaalliutigineqarneq ajorput.

Meeqqat inuusuttuaqqallu nalliuttorsiutigineqartarnerannut immikkut ileqqunik taasaqarsinnaavisi?

• Aataaq – nunatsinni puisit arfinillit assigiinngitsut ilagaat. Ukioq kaajallallugu nunatsinni siumorneqarsinnaavoq. Aasaanerani NewFoundlandimi piaqqisarfimminnit neriniarlutik puallarserniarlutillu takkukkaangamik, februarimilu piaqqiartorlutik piaqqisarfimminnut utinnginnerminni ingammik amerlanerusarput. Nunatsinni kangerlunni amisut 10-20-nik amerlassuseqarlutik takussaagajunnerupput.

Ilisarnaataat:

Puisit inersimasut (aataarsuit) qernertumik niaqoqarput ilisarnaqutaalluartumillu tunuat hiistip aloqutaatut milaqartarlutik. Aataalli inuusuttut (allattuut) tunui qasertunik toornertut ittunik milaqartarput ataallu qasertumik qaamasumik qalipaateqartarluni. Piaqqat inoorlaat amiat qaqqorissunik meqqoqarpoq.

Nerisaat:

Nerisaat tassaapput eqalugaq aamma Themisto (kinguit ilaat). Puisi inersimasoq ullormut aalisakkat 3 kg missiliorlugit nerisarpoq.

Nunatsinni puisit allat aqqi ilisimavisigit?

• Qoorortuuaraq – 5,6 mm-nik diameterillinnik mikisunik iluleqarpoq, taakkulu 50-100 m tikillugu ungasissusilimmut atussallugit naleqqupput. Aallaasip imassaata isua annikitsumik paassanik immigaavoq, taannalu kukunneqaraangat ilulia aallartarpoq. Ilulia aqerlumik sanaajuvoq nualu qarajuttuusinnaavoq imaluunniit putuneqarsimasinnaallutik (hollow point) uumasullu 200 m-rit tikillugit ungasissusillit eqqorneqarsinnaapput toqunneqarsinnaallutillu.

Soormitaavaana qoorortuaqqamik ateqartoq?

Quppernermi 16-mi atuartut William pillugu allataaq, tassa aatani ilagalugu aallaaniartoq, atuassavaat.

Williammi 11-nik ukioqarluni aatani ilagalugu angalaarlutik puisimik takupput. Aataata puisi aallaariararmiuk uniorpaa. Taava Williammip qoorortuuaraaq tiguaa puisilu niaquatigut aallaallugu.

Aataata puisi ingerlaannaq pilanniarpaa, Williammili ingerlaqqinniarpoq. Iluliarsuaq saneqqullugulu Williammip puisi alla takuaa. Aamma taanna pisaraa. Puisimik perngartoqartillugu ulloq nallittorsiutigineqartarpoq. Williammi puisimik ataasiinnanngitsumik marlunnilli pisaqarpoq.

Qupperneq 17-mi Williammip ullorsiutaani aatani ilagalugu angalanera puisinillu pisaqarnera allaaserissavaat.

Atuartut allaaserisartik titartakkamik assiliartalersorsinnaavaat.

Aqerluusaasivip atorlugu titartaaneq: ilitsersuut 4 uani takuk.

Qupperneq 18-mi Williammip perngarnera allaaserineqarpoq.

Aamma ullorsiortoqartillugu suut sassaalliutigineqartartut assingat takuneqarsinnaavoq. Nunatsinnit kaffisoriartoqusisoqartarpoq.

Klassimi oqaluuserisinnaavasi:

• nerisassat sassaalliutigineqartut.
• najugaqarfissinni qanoq ullorsiortoqartarnersoq.
• immuttuutinik aalasunik kiguteqarluni qanoq innersoq.

Atuartut maannakkut nammineq kaffillissapput. Nerisassanik agguaassassaminnik nammineq nassarsinnaapput. Imaluunniit atuarfiup igaffianiissinnaagunik ikioqatigiillutik nerisassiorsinnaaput. Immaqa angajoqqaanik ataatsimiititsinermut atatillugu aaqqissuisoqarsinnaavoq.

Aaqqissuussinermut atatillugu assiliisoqassaaq assillu qupperneq 19-mut ikkunneqassapput.

Qupperneq 20-m atuartut aataaq titartarneqarsimasoq kiisalu qupperneq 21-mi paasissutissat aamma Ilisimaviuk? takusinnaavaat.

Qupperneq 21-mi atuartut apeqqutinut akissutit pullartanut immiutissavaat. Pullartami imaqanngitsumik appeqqut nammineq allassinnaavaat.

• Puisi inersimasoq qanoq taaneqartarpa?
• Piaraa qanoq taaneqartarpa?
• Arnaviaq qassinik ukioqaleraangami siullerpaamik piaqqisarpa?
• Puisi sunik nerisaqarpa?
• Puisit qanoq piniarneqartarpat?

Qupperneq 22-mi atuartut aallaasit marluk assigiinngitsut takusinnaavaat. Nammineq pisiarerusutartik toqqassavaat. Niuerniummut suut allat ikissanerlugit aamma nammineq toqqassavaat.

Qupperneq 23-mi aamma pisiat allagartaq takuneqasinnaavoq, tassanilu nioqqutissat pisiarisimasatik suuneri allattussavaat. Nioqqutissat niuerniummiittut akii aamma allattussavaat. Naggataatigut nioqqutissat akii ataatsimut katitissavaat.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaaarnerit taaguutillu sammisimasatik atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavaat, tusarnaagassianngorlugit immiussinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu. Atuartut suliaat podcastimut atatillugu suliaqaqqilerpata ilanngunneqassapput.

Suliamut naggasiullugu oqaluttuami pisimasut tunngavigalugit atuartut titartakkanik sisamanik sanassapput.

Titartakkat naammassippata titartagaq ataaseq toqqassavaat atuakkamullu ikkullugu.

Titartakkat oqaluttuami pisimasut qanoq innikkut pisimanerat naapertorlugu tulleriiutaarlugit ikkussorneqassapput, taamaalillutik titartakkat oqaluttuatut tulleriiakkatut saqquminiassammata.

Naggataatigut atuartut titartakkat ataasiakkaarlugit tusarnaagassiussapput. Tassani titartakkat sisamat tamaasa ataasiakkaarlugit oqaluttuarissavaat.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Niunerniummi qoorortuuaraq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Niunerniummi qoorortuuaraq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoed-imit Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Niunerniummi qoorortuuaraq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Niuerniummi qoorortuuaraq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq. Soorlu paasissutissiisarfittut qitiusoq kiisalu Sermeq pillugu oqaluttuamik ataavartumik saqqummersitsiviusoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga qimerlluussavarsi Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq inuttutiginersoq oqaluuserissavarsi. Kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut?

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Nunatsinni illoqarfiit nunaqarfiillu allat sorliit ilisimavisigit?

Illoqarfik/nunaqarfik aappaluttumik nalunaaqutseruk atialu allallugu.

Atuakkami allataq atuassavat kiisalu video isiginnaarlugu. Paasissutissiiffik: Vores-Rigs-Fællesskab/Uagut Naalagaaffeqatigiiffipput

Allataq:

Malik 15-nik ukioqarpoq piniarnerlu nuannareqaa.

Naapikkatsigu tuttunik 43-nik pisaqartareersimavoq puiserpassuillu qimminut nerukkaatitut atorneqartartut pisarisimavai. Malik qimmeqarpoq qamuteralaqarlunilu qangalu kalaallisut piniartutut inuuneq takorloortarpaa.

Klassimi oqaluuserinnaavarsi:

• piniarneq aalisarnerlu atuartut najugarisaanni immikkut pingaaruteqarnersoq.
• naalagaaffeqatigiinneq atuartunit qanoq isumaqartinneqarpa.

Atuartut maannakkut podcasti Niuerniummi qoorortuuaraq tusarnaassavaat. Podcasti quppernermi 16-mi assiliaq toorlugu aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Malugiuk Williammi kalaallisut oqaluttuarpoq, taannalu qallunaatut oqaluttuareqqinneqarpoq.

Podcastip imarisai

Oqaluttuaq puisip pilanneqarnerata nipaa ilutigalu aallartippoq.

Williammip oqaluttuaa Katrinemit oqaluttuareqqinneqartoq:

• Williammip ullut ilaanni aataminik angalaqateqarnini oqaluttuaraa. Aataata puisi takugamiuk aallaariaraluarpaa iluatsinnaguli. Williammip qoorortuuaraq tiguaa puisilu niaquatigut aallaallugu. Angerlarlutik Williammip puisi suli alla takuaa aallaallugulu.
• Perngattoqaraangat persuarsiutaasaqaaq ilaquttat ikinngutillu tamaasa ilaqalugit nalliuttorsiutigineqartarluni. (Kaffillernermik)
• Williammi taamaallat 11-nik ukioqarpoq, nalliuttorsiornermilu nererpiarsinnaanngilaq immuttuutinik marlunnik aalasunik kiguteqarami.

Malik oqaluttuarpoq:

• piniartut akornanni inuulluni angalassagaangamillu aallaasimi nassarnissaa puiunngisaannarpaa.
• puisimik takugaangamik aallaasarpaat imaluunniit periartarpaat.
• puisi pisarineqartoq ingerlaannaq pilanneqartarpoq ameerneqarlunilu, tamatuma kingorna sumi arlaanni qaarsumut qaqinneqartarpoq nerineqarlunilu.
• angerlaraangamik ilorrisimaartarput immaqalu angerlaassassaminnik qerititsivimmullu ikisassaminnik saarullinnik 10-nik suluppaakkanillu pisaqartarlutik.
• suna tamarmi piniarnermik aalisarnermillu siunertaqarpoq. Tassa kalaallisut inuuneq.
• meeraanermiilli aallaasersornermik perorsaaneq ingerlanneqartarpoq; kikkut tamarmik piniartunngorsinnaapput, allaat pania 1½-nik ukiulik.
• maani (Avannaani) aqqusinersuaqanngilaq, taamaattumillu imaaliallaannarluni niuerniartoqarsinnaanngilaq. Angallammik nioqqutissat aaneqartarput (imaani/kangerlummi). Tassa unnuit tamaasa nerisassarsiffiusartoq.
• inuusuttuaraalluni takornarianik angallassilluni takornariat ilaata amerikkarmiup arpaannaq oqarfigisimavaa: ”inuit marluk aallaasisartut takuakka”. Kisianni tamanna tupinnanngilluinnarpoq, immaqami aningaaserivimmut orsussaminnut akiliutissaminnik tigusiartorsimasut.

Katrine oqaluttuarpoq:

• angallammik pinngortitami nioqqutissanik aallertarneq pissusissamisoortuusoq.
• takornarianit amerlasuunit tupigusuutigineqartartoq pisiniarfimmi qoooortuuararsiniarsinnaaneq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik pillugu minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Quppernermi 17-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik tusarnaagassiussapput.

Quppernermi assit tusarnaagaannut eqqaasitsissutissatut atorneqarsinnaapput.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaara sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqqikkaaneq

Quppernerni 16-17-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigissutiginissaat innersuutigineqassaaq. Oqaloqatigiinnerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattussagitit nnnersuutigissavarput.

Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:

• arlaannik immikkut tupigusuuteqarnersut.
• Avannaani qoooortuuaqqamik aallaasersornermik meeraanermiilli sungiusartarneq pissusissamisoortuusoq
• angallammik angalaneq biilernermut naleqqiullugu sooq orniginarnerusoq.
• uumasut suut piniarneqartartut aalisarneqartartullu.

Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaquutit oqaatsillu pingaarnerit

• Inuiaat piniarnermik inuussutissarsiutillit – matumani oqaaseq pingaarneq oqaluttuarisaanermut qangaarsuarmut atorneqartartumut paarlaanneqassanngilaq.
  Avannaa inuiannik piniarnermik inuussutissarsiuteqarfittut Malimmit oqaatigineqaraangat, tassani eqqarsaatigineqartarpoq piniarnerup aalisarnerullu sunut tamanut attuumassuteqarnera. Ilulissat eqqaata imartaani piniagassaqarluaraangat suut tigummisat tamarmik iperarneqarput aallaaniarnerlu aallunneqalersarluni.
  Kalaallinit piniarneq aalisarnerlu nuannarineqaqaaq. Pinngortitarlu alutornaqisoq qanittuararsuujuaannarpoq. Piffissanngoraangat qerititsiviup neqinik ulikkaarnissaa isumannaarniarneqartarpoq, taamaalilluni ukiuunerani nerisagissaarnissaq isumannaarneqartarmat. Amerlanernit tuttup umimmaallu neqaa piumaneqarnerusarpoq.
  Piniarnerup qangali ileqqutut atugaanera aamma Danmarkimut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni aallaasit nalinginnaanerujussuunerannut pissutaavoq. Ulluinnarni inuunerup ilagaa.

Kalaallit Nunaanni piniarneq aalisarnerlu ileqqorineqarput. Kina akornassinni uumasumik pisaqarnikuuva. Najukkassinni tassunga atatillugu suna ileqquuva?

• Kaffemik – Kalaallit immikkut pisoqartillugu nalliuttorsiussagaamik kaffillertarput. Tamanna angerlasimaffimmi ingerlanneqarajunnerusarpoq, kikkullu ilisarisimasat tamarmik qaaqquneqartarput. Kaffemik taaneqartaraluartoq kaagit kaffilu kisiisa sassaalliutigineqarneq ajorput.

Meeqqat inuusuttuaqqallu nalliuttorsiutigineqartarnerannut immikkut ileqqunik taasaqarsinnaavisi?

• Aataaq – nunatsinni puisit arfinillit assigiinngitsut ilagaat. Ukioq kaajallallugu nunatsinni siumorneqarsinnaavoq. Aasaanerani NewFoundlandimi piaqqisarfimminnit neriniarlutik puallarserniarlutillu takkukkaangamik, februarimilu piaqqiartorlutik piaqqisarfimminnut utinnginnerminni ingammik amerlanerusarput. Nunatsinni kangerlunni amisut 10-20-nik amerlassuseqarlutik takussaagajunnerupput.

Ilisarnaataat:

Puisit inersimasut (aataarsuit) qernertumik niaqoqarput ilisarnaqutaalluartumillu tunuat hiistip aloqutaatut milaqartarlutik. Aataalli inuusuttut (allattuut) tunui qasertunik toornertut ittunik milaqartarput ataallu qasertumik qaamasumik qalipaateqartarluni. Piaqqat inoorlaat amiat qaqqorissumik meqqoqarpoq.

Nerisaat:

Nerisaat tassaaput eqalugaq aamma Themisto (kinguit ilaat). Puisi inersimasoq ullormut aalisakkat 3 kg missiliorlugit nerisarpoq.

Nunatsinni puisit allat aqqi ilisimavisigit?

• Qoorortuuaraq – 5,6 mm-nik diameterillinnik mikisunik iluleqarpoq, taakkulu 50-100 m tikillugu ungasissusilimmut atussallugit naleqqupput. Aallaasip imassaata isua annikitsumik paassanik immigaavoq, taannalu kukunneqaraangat ilulia aallartarpoq. Ilulia aqerlumik sanaajuvoq nualu qarajuttuusinnaavoq imaluunniit putuneqarsimasinnaallutik (hollow point) uumasullu 200 m-rit tikillugit ungasissusillit eqqorneqarsinnaapput toqunneqarsinnaallutillu.

Soormitaavaana qoorortuuaqqamik ateqartoq?

Quppernermi 18-mi atuartut Williammip ullorsiutaasa ilaanik allataq, tassa aatani ilagalugu aallaaniartoq, atuassavaat.

Ullorsiutini allassimavoq:

Aatagalu ullaaralaaq piniariarluta aallarpugut. Taamani 11-nik ukioqarpunga siornatigullu puisimik pisaqarnikuunngisaannarpunga. Tassanngaannaq puisimik takuvunga.

Aatama qoorortuuni tigua, puisilu aallaariaramiuk uniorpaa. Aataga taamaatimmat qoorortuuaraa tiguara puisilu niaquatigut aallaallugu.

Aatama puisi ingerlaannaq pilanniarpaa, uangali piniarlunga ingerlaqqikkusuppunga.

Kinguninngua iluliarsuaq saneqqullugu puisi alla takuara. Aallaavara pisaralugulu.

Puisimik perngarluni ulloq puiuginaatsuuvoq. Ulloq taanna puiunngisaannarpara.

Qupperneq 19-mi atuartut naammineq piniarlutik imaluunniit aalisarlutik misigisaminnik oqaluttuassapput.

Oqaluttualiartik allatanngorlugu imaluunniit tusarnaagassianngorlugu suliarisinnaavaat. Piumagunik aamma ataatsikkut allatanngorlugu tusarnaagassianngorlugulu suliarisinnaavaat.

Qupperneq 20-mi Williammip puisinik perngarneranut atatillugu kaffisortitsineq pillugu allataq asserlu takuneqarsinnaavoq.

Klassimi oqaluuserisinnaavasi:

• najugaqarfissinni qanoq ullorsiortoqartarnersoq
• nerisassat suut sassaalliutigineqartut.
• Kikkut qaaqquneqartarnersut.

Atuartut maannakkut nammineq kaffillissapput. Nerisassanik agguaassassaminnik nammineq nassarsinnaapput. Imaluunniit atuarfiup igaffianiissinnaagunik ikioqatigiillutik nerisassiorsinnaaput. Immaqa angajoqqaanik ataatsimiititsinermut atatillugu aaqqissuisoqarsinnaavoq.

Aaqqissuussinermut atatillugu assiliisoqassaaq assillu qupperneq 21-mut ikkunneqassapput.

Quppernerni puisit marluk nalinginnaanerpaat assingi atuartunit takuneqarsinnaapput. Tassa aataaq natserlu. Atuartut puisit aqqi assit ataatungaanni allassavaat.

Assit tamarmik atuartut namminneq immersugassaannik, allattuiffigineqarsimanngitsunik paasissutissanut allattuiffissaqarput. Linkini ukunani aataaq natserlu pillugit paasissutissat pissarsiarineqarsinnaapput.

Assersuut:

Puisi pillugu paasissutissat + puisi aallaaneqareeraangat ”atortui ataasiakkaat” sumut atorneqartarpat (soorlu amia, neqaa, saarngi il.il.)?

Qupperneq 24-mi atuartut qoorortuut assigiinngitsut marluk takusinnaavaat. Namminneq soorleq pisiarerusunnerlugu toqqassavaat. Kiisalu niuerniummut pisiassat allat suut ikissanerlugit namminneq aalajangissavaat.

Qupperneq 25-mi pisiat allagartaat aamma takuneqarsinnaavoq, tassungalu pisiassat suut pisiarisimanerlugit allassavaat. Aamma niuerniummut pisiassat ikisimasamik akii allattussavaat. Naggataatigullu pisiat akii katinneqassapput.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavat, tusarnaagassiarisinnaavaat imaluunniit titartasinnaapput titartagartillu ikkullugu. Podcastimi suliaminnik nangitsinerannut suliaat atorneqassapput.

Podcastimik sammisaqarnermik atatillugu atuartut naggataarutaasumik saqqummersitsinermik sanassapput, tassanilu Avannaani ulluinnarni inuuneq sammineqassaaq. Atuartut Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput imaluunniit assit namminneq assilisimasatik atorsinnaavaat.

Saqqummersitsinerup piniarnermik aalisarnermillu taamak pingaaruteqartigisumi nunami najugaqarluni qanoq innersoq takutissavaa. Atuartut saqqummersitsinermi kikkunnut sammitissanerlugu namminneq aalajangissavat. Meeqqanut ukiukinnerusunut, ilutiminnut, angajoqqaaminnut imaluunniit utoqqaat angerlarsimaffianni utoqqarnut sammitinneqassava. Atuartut saqqummersitsinermik sananerminni kikkunnut sammitinnerlugu eqqarsaatigissavaat. Kiisalu tusarnaagassiat allatallu saqqummersitamut sammitinneqartunut paasiuminarnerunissaat anguniarlugu assitalersorneqassanersut nalilersussavaa.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uaniannertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Niunerniummi qoorortuuaraq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Niunerniummi qoorortuuaraq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoed-imit Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Niunerniummi qoorortuuaraq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Niuerniummi qoorortuuaraq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga qimerluussavarsi Ilulissallu qanoq inuttutiginersoq, kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi?

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuartut puisit assigiinngitsut sorliit nunatsinni siumorneqarsinnaasut misissussavaat.

Quppernermi 12-mi marlunnik pullartaqarpoq apeqqutitalinnik, taakkulu atuartut tusarnaagassiorlutik pullartamullu ikkussillutik akissavaat. Kiisalu Pinngortitaleriffimmut-mut linkeqarpoq, tassani puisit assigiinngitsut pillugit paasisassarsiorsinnaapput. Atuartut aamma internetimi puisit assigiinngitsut assinganik ujarlersinnaapput.

Qupperneq 13-mi assit sisamat ikkunneqarsimapput, taakkuuppullu qasigiaq, aataat, natseq natsersuarlu.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Atuartut maannakkut podcasti Niuerniummi qoorortuuaraq tusarnaassavaat. Podcasti quppernermi 14-mi assiliaq toorlugu aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Oqaluttuaq puisip pilanneqartup nipaa ilutigalu aallartippoq.

Williammip oqaluttuaa Katrinemit oqaluttuareqqinneqartoq:

• Williammip ullut ilaanni aataminik angalaqateqarnini oqaluttuaraa. Aataata puisi takugamiuk aallaariaraluarpaa iluatsinnaguli. Williamip qoorortuuaraq tigua puisilu niaquatigut aallaallugu. Angerlarlutik Williammip suli puisi alla takuaa aallaallugulu.
• Perngattoqaraangat persuarsiutaasaqaaq ilaquttat ikinngutillu tamaasa ilaqalugit nalliuttorsiutigineqartarluni. (Kaffillernermik)
• Williammi taamaallat 11-nik ukioqarpoq, nalliuttorsiornermilu nererpiarsinnaanngilaq immuttuutinik marlunnik aalasunik kiguteqarami.

Malik oqaluttuarpoq:

• inuiaat piniarnermik inuussutissarsiutillit akornanni inuulluni angalassagaangamilllu aallaasimi nassarnissaa puiunngisaannarpaa.
• puisimik takugaangamik aallaasarpaat imaluunniit periartarpaat.
• puisi pisarineqartoq ingerlaannaq pilanneqartarpoq uullerneqarlunilu, tamatumalu kingorna arlaanni qaarsumi igaasartarput nerineqarlunilu.
• angerlaraangamik ilorrisimaartarput immaqalu angerlaassassaminnik qerititsivimmullu ikisassaminnik saarullinnik 10-nik suluppaakkanillu pisaqartarlutik.
• suna tamarmi piniarnermik aalisarnermillu siunertaqarpoq. Tassa kalaallisut inuuneq.
• meeraanermiilli aallaasersornermik perorsaaneq ingerlanneqartarpoq; kikkut tamarmik piniartunngorsinnaapput, allaat paninini 1½-nik ukiulik.
• maani (Avannaani) aqqusinersuaqanngilaq, taamaattumillu imaaliallaannarluni niuerniartoqarsinnaanngilaq. Angallammik nioqqutissat aaneqartarput (imaani/kangerlummi). Tassa unnuit tamaasa nerisassarsiffiusartoq.
• inuusuttuaraalluni takornarianik angallassilluni takornariat ilaat amerikkarmiup arpaannaq oqarfigisimavaa: ”inuit marluk aallaasisartut takuakka”. Kisianni tamanna tupinnanngilluinnarpoq, immaqami aningaaserivimmut orsussaminnik akiliutissaminnik aningaasarsiniartut.

Katrine oqaluttuarpoq:

• angallammik pinngortitami nioqqutissanik aallartarneq pissusissamisoortuusoq
• takornarianit amerlasuunit tupigusuutigineqartartoq pisiniarfimmi qoorortuuararsiniarsinnaaneq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik pillugu minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Quppernermi 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik tusarnaagassiussapput.

Quppernermi assit tusarnaagaannut eqqaasitsissutissatut atorneqarsinnaapput.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaaraq sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqqikkaaneq

Quppernerni 14-15-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigissutiginissaat innersuutigineqassaaq. Oqaloqatigiinnerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattussagitit innersuutigissavarput.

Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:

• podcasti sooq Niuerniummi qoorortuuaraqqamik
• angallammik angalaneq biilernermut naleqqiullugu sooq orniginarnerusoq.
• Avannaani qoroortuuaqqamik aallaasersornermik meeraanermiilli sungiusartarneq pissusissamisoortuusoq.

Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaquutit oqaatsillu pingaarnerit

• Inuiaat piniarnermik inuussutissarsiutillit – matumani oqaatsit pingaarnerit oqaluttuarisaanermut qangaarsuarmut atorneqartartumut paarlaanneqassanngillat.
  Maliup Avannaa inuiannik piniarnermik inuussutissarsiutilittut oqaatigineqaraangat, tassani eqqarsaatigineqartarpoq piniarnerup aalisarnerullu sunut tamanut attuumassuteqarnera. Ilulissat eqqaata imartaani piniagassaqarluaraangat suut tigummisat tamarmik iperarneqarput aallaaniarnerlu aallunneqalersarluni.
  Kalaallinit aallaaniarneq aalisarnerlu nuannarineqaqaaq. Pinngortitarlu alutornaqisoq qanittuararsuujuaannarpoq. Piffissanngoraangat qerititsiviup neqinik ulikkaarnissaa isumannaarniarneqartarpoq, taamaalilluni ukiuunerani nerisagissaarnissaq isumannaarneqartarmat. Amerlanernit tuttup umimmaallu neqaa piumaneqarnerusarpoq.
  Piniarnerup qangali ileqqutut atugaanera aamma Danmarkimut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni aallaasit nalinginnaanerujussuunerannut pissutaavoq. Ulluinnarni inuunermut atavoq.

Kalaallit Nunaanni piniarneq aalisarnerlu ileqqorineqarput. Kina akornassinni uumasumik pisaqarnikuuva. Najukkassinni tassunga atatillugu sunu ileqquuva?

• Aataaq – nunatsinni puisit arfinillit assigiinngitsut ilagaat. Ukioq kaajallallugu nunatsinni siumorneqarsinnaavoq. Aasaanerani NewFoundlandimi piaqqisarfimminnit neriniarlutik puallarserniarlutillu takkukkaangamik, februarimilu piaqqiartarlutik piaqqisarfimminnut utinnginnerminni ingammik amerlanerusarput. Nunatsinni kangerlunni amisut 10-20-nik amerlassuseqarlutik takussaagajunnerupput.

Ilisarnaataat:

Puisit inersimasut (aataarsuit) qernertumik niaqoqarput ilisarnaqutaalluartumillu tunuat hiistip aloqutaatut milaqartarlutik. Aataalli inuusuttut (allattuut) tunui qasertunik toornertut ittunik milaqartarput ataallu qasertumik qaamasumik qalipaateqartarluni. Piaqqat inoorlaat amiat qaqqorissunik meqqoqarpoq.

Nerisaat:

Nerisaat tassaaput eqalugaq aamma Themisto (kinguit ilaat). Puisi inersimasoq ullormut aalisakkat 3 kg missiliorlugit nerisarpoq.

Nunatsinni puisit allat aqqi ilisimavisigit?

• Qoorortuuaraq – 5,6 mm-nik diameterillinnik mikisunik iluleqarpoq, taakkulu 50-100 m tikillugu ungasissusilimmut atussallugit naleqqupput. Aallaasip imassaata isua annikitsumik paassanik immigaavoq, taannalu kukunneqaraangat ilulia aallartarpoq. Ilulia aqerlumik sanaajuvoq nualu qarajuttuusinnaavoq imaluunniit putuneqarsimasinnaallutik (hollow point) uumasullu 200 m-rit tikillugit ungasissusillit eqqorneqarsinnaapput toqunneqarsinnaallutillu.

Soormitaavaana qoorortuuaqqamik ateqartoq?

Qupperneq 16-17-mi atuartut ilusiliaq qimerloorlugu qanoq paasiniarnissaanut ilitsersuut allataq atuassavaat.

Fourestiés-ip immikkoortunut pingasunut ilusiliaanut nassuiaat alla puisinniarnermut atatillugu qupperneq 18-19 misilillugu atorsinnaavaat.

Kiisalu quppernermi 16-mi podcastimit oqaatsit issuaqqissaakkat atuarneqarsinnaapput, taakkualu inuiaat piniarnermik inuussutissarsiutillit atuartunit sammineqarnissaannik sinaakkusersuisuupput.

Qupperneq 18-mi assersuusiaq takuneqarsinnaavoq, tassanilu qajuusiassat immikkoortut pingasut aqqusaarlugit qanoq ingerlasinnaanera takutinneqarpoq, tassa qajuusiassat narsaammi naatinneqarneraniit pisiniarfimmi qajuusatut poortatut pisiarineqarsinnaalerneranut. Aamma Royal Greenlandip nittartagaanut linki ikkunneqarsimavoq, tassanilu qaleralinnik tunisassiorneq annertunerusumik pasisassarsiorfigineqarsinnaavoq.

Qupperneq 19-mi bokseqarpoq atuartunut suliassartalimmik. Qaleralik assersuutigalugu, qupperneq 18-mi atuarsimasaminnut qajuusiassanut taarsiullugu, Fourastiés-ip ilusiliaa atussavaat. Immikkoortut pingasut aqqusaarlugit qalerallip imaanit pisiniarfimmut ingerlaarnera oqaluttuarissavaat.

Atuartut suliassaminnik aallartitsinissaannik ikiorniarlugit aajuku apeqqutigisinnaasatit

• qaleralik qanoq pissarsiarineqartarpa?
• qaleralik tuninnginnerani suliarineqarqartariaqarpa?
• nunani allani inuit qanoq ilillutik ilisimasinnaavaat tunisassanik qaleraliuteqartutit?
• qaleralik nunatsinnit nunarsuup sinneranut ingerlanneqarsinnaava?

Atuartut siullermik eqimattannguakkuutaarlutik suliassartik aallutissavaat, kingornalu klassimi ataatsimoorlusi suliap inernera oqaluuserissavarsi. Atuartut taamaalillutik immikkoortunut pingasunut ilusiliap atornissaanut imminnut isumassarsiorsinnaapput namminerlu paasissutissaasivittik suliarilerunikku nassuiarsinnaassallugu.

Qupperneq 20-21-mi atuartut nunatsinni puisinniartarneq sammissavaat qanorlu kalaallinut pingaaruteqarnersoq.

Qupperneq 20-mi podcastimit tigulaarisaq atuassavaat, kiisalu nunatsinni piniarneq pillugu PDF-filimut linki takusinnaavaat. Tassani quppernerit 22-33 puisinniarnermut tunngasut atorsinnaavaat.

Qupperneq 21-mi apeqqutit pingasuupput:

• immikkootunut pingasunut ilusiliaq puisinniarnermut atatillugu qanoq atorneqarsinnaava?
• piniarneq nunatsinni inunnut qanoq pingaaruteqarpa?
• tassanngaannaq puisinniartarneq inerteqqutaaleraluarpat qanoq qisuariartoqassanersoq illit qanoq isumaqarpit? Imaluunniit nunatsinni piniagassat allat?

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavat, tusarnaagassiarisinnaavaat imaluunniit titartasinnaapput titartagartillu ikkullugu. Podcastimi suliaminnik nangitsinerannut suliaat atorneqassapput. Atuartut paasissutissaavimminnik itisilerinissaannik periarfississinnaavatit kiisalu paasissutissat nutaat piffissap ingerlanerani ilanngullugit.

Quppernermi 24-25-mi atuartut weekendimi tupermi unnuillutik aallaaniarlutillu angalaarnissaminnut atortussaminnik pisiniassallutik takorluuissapput.

Qupperneq 24-mi angalaalerunik atortussanut pisiassanut allagartaq takuneqarsinnaavoq, atortussaminnut aningaasartuutit annertussusaat qummut killeqanngilaq, taamaattumillu atuartut sorlu qanoq atortussaqartiginerlutik namminneq aalajanngissavaat. Aamma pisiniarfimmut linkeqarpoq, Pisiffik.gl tassanngaanillu atuartut atortut pisiariniakkatik ujassavaat koorimullu ikiorarlugit.

Qupperneq 25-mi atuartut koorimut ikisamik assinga ikkutissallugu inissaqarpoq.

Suliassaq allanngortittariaqarpat, taava pisiassat nalingat killilersinnaavat imaluunniit pisiassat 10%-mik akillillugit neqeroorutigineqartut, taamaattumillu akikillileerut naatsorsussavaat.

Atuartut kalaallit arlallit aallaanialersut takornariallu Ilulissanut tikerlaat naapinnerat naatsunnguanngorlugu isiginnaartitsissutiliarissavaat.

Quppernermi 26-mi linkit atuartut atorsinnaasaat ikkussorneqarsimapput kiisalu isiginnaartitsinermi oqaaseqatigiit pinngitsooratik atorneqartussat allattorneqarsimapput.

Qupperneq 28-29-mi atuartut isiginnaartitsisuliorlutik filmiliartik ikkussinnaavaat.

Isiginnaartitsinermi oqaatsinik najoqqutassiussapput, oqaloqatigiinnermilu aajuku piumasaqaatit:

• Sumi aallaaniarnissartit erseqqissumik toqqarsimassavaat.
  • Google Mapsimi sumiiffik nalunaaqutsissavaat.
• Aallaaniarnermi suna piniarnerlugu erseqqissassavaat.
  • Puisi, aalisagaq imaluunniit alla?
• Pisamik sumut atornissaa erseqqissumik nassuiassavaat.
  • nerisassatut, atisassatut, aalisarnermi atortussatut allamulluunniit?
• Takornariat nunatsinnut tikeqqammersimassapput piniarnermut aalisarnermullu tunngasunik tamanik soqutiginnittorujussuupput.

Videomik ikkussuineq: ilitsersuut 5 uani takuk.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Niunerniummi qoorortuuaraq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Niunerniummi qoorortuuaraq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisamit suliniummut Nutaatiliortamut atatillugu inerisarneqarsimavoq.

Ilusissaa Rikke Falkenberg Kofoed-imit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Niunerniummi qoorortuuaraq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Niuerniummi qoorortuuaraq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata ilinniartunut ilisaritinnerani assit sisamat atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat, illorsuup saarngi kiisalu Kangiata sermiata saava.

Quppernermi 6-7-mi atugassiaq ataaseq kiisalu isiginnaagassiat pingasut Kangiata Illorsuata pileqqaarneranik takutitsisut takuneqarsinnaapput.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuani suliffeqarfittut suna siunertarineqarnersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Najukkassinni Kalaallit Nunaanilu aasap ukiullu assigiinngissusaat.

Atuartut podcastimi suliaminnik aallartitsinnatik Kalaallit Nunaat pillugu suut ilisimareernerlugit paasisariaqarpaat. Uani podcastimi Ilulissani aalisarnermik piniarnermillu kulturi ukkatarineqapoq, kisianni immaqa podcastit allat ilaannik suliaqarsimavusi imaluunniit suliaq aallartitsinnagu atorneqarsinnaasunik allatigut ilisimasanik pissarsiaqarsimavusi.

Qupperneq 8-mi Google Maps-inut linkeqarpoq. Tassani nunap assingani Kangiata Illorsua atuartut nammineq misilillugu nassaariniarsinnaavaat.

Aamma misileraallutit podcastimi sumiiffinnik ujaasitissinnaavatit, taamaalillutik sumiiffissiniassammatigit. Sumiiffiit tassaapput:

• Ilulissat
• Sermeq Kujalleq
• Kangia

Aammattaaq quppernermi 8-mi apeqqutit sisamat ilinniartunut aqqutissiusinnaasut allassimapput. Aajuku suli allat apeqqutissat:

• Kalaallit Nunaanni qanormitaava sivisutigisumik inoqarsimava?
• Sermersuaq pillugu sunik ilisimasaqarpit?
• Kalaallit Nunaanni oqaatsit suut atorneqarpat?

Qupperneq 9 atuartut akissutaannut atorneqassaaq. Atuartut akissutitik qanoq ilusilersussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Book Creatorimi periarfissat aakua:

• assassorlutik ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput ikkullugulu
• Kalaallit Nunaat pillugu Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput ikkullugillu.
  Tamatuma kingorna nammineq ilisimasat aallaavigalugit assit allagartalersorneqarsinnaapput.
• ilisimasat oqaluttuaralugit tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
• imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akulerullugit.

Qupperneq 10-11-mi Kalaallit Nunaata nunap assinga arfinilinnik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimasoq ikkunneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsersuutit Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit sumiiffiinut ilisimasaminnut ikkussussavaat. Nalunaaqutsersorneqartut saneraani allattuiffissani illoqarfiup imaluunniit nunaqarfiup aqqa allassinnaavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut maannakkut podcasti Niuerniummi qoorortuuaraq tusarnaassaavaat. Quppernermi 12-mi atuagassiami naatsunnguami podcasti kiisalu atuartut suliamut tunngasumik tusarnaarnerminni qanoq sulinissaannut ilitsersuut naatsunnguaq ilisaritinneqarpoq. Podcasti quppernermi 13-mi assiliaq toorlugu aallartissaavaat.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq. Atuartut quppernermi 14-15-mi tusarnaakkaminnut atatillugu suliassaminnik aallartitsinnagit minutsit arlallit atorlugit tusarnaarsimasartik pillugu oqaloqatigiissinnaapput.

Qupperneq 14-15-mi atuartut podcastimi tusarnaakkatik tunngavigalugit imaqarniliussapput. Periutsit assigiinngitsut toqqarlugit suliarisinnaavaat; ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaasinnaapput.

• atuagassialiorlutik allassinnaapput
• tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
• ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput
• allarluinnarmik imaqarniliornermut eqqaamassutissiornermullu atatillugu sulinermi sungiusimasaminnik

Maannakkut klassissinni ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaallusi naggasiissaasi, tassanilu quppernerni 14-mi 15-milu atuartut suliaat eqqartussavasi. 

Ataatsimoorlunilu inaarutaasumik eqikkaalluni nalilineq atuartut namminneq paasissutissaasiviliornissaannut piareersaataassaaq, taamaalillutik podcastimik suliaqarnerminni uterfigisinnaaniassammassuk. 

Qupperneq 16-17-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu eqqartorsimasasi qanoq isumaqarnersut nassuiassavaat. Atugassiaq, tusarnaagassiaq, assiliaq, titartagaq imaluunnit taakkua akulerullugit atussanerlugu nammineq toqqaasinnaapput. Atuartut suliaat podcastimi suliap nanginnerani atorneqassapput.

Innersuutigaarput atuartut oqaatsinik pingaarnernik taaguutinilluunniit podcastimi tusarsimasaminnik siunnersuuteqarnissaannik qinnuigalugit aallartissasutit. Tamatuma kingorna oqaatsinik pingaarnernik taaguutinillu makuninga, podcastimi qitiusuni suliallu nanginnerani pingaaruteqartunik, ilanngussissaatit.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Inuiaat piniarnermik inuussutissarsiutillit – matumani oqaatsit pingaarnerit oqaluttuarisaanermut qangarsuarmut atorneqartartumut paarlaanneqassanngilaq.
  Maliup Avannaa inuiannik piniarnermik inuussutissarsiuteqarfittut oqaatigigaangagu, tassani eqqarsaatigineqartarpoq piniarnerup aalisarnerullu sunut tamanut attuumassuteqarnera. Ilulissat eqqaata imartaani piniagassaqarluaraangat suut tigummisat tamarmik iperarneqarput aallaaniarnerlu aallunneqalersarluni.
  Kalaallinit aallaaniarneq aalisarnerlu nuannarineqaqaaq. Pinngortitarlu alutornaqisoq qanittuararsuujuaannarpoq. Piffissanngoraangat qerititsiviup neqinik ulikkaarnissaa isumannaarniarneqartarpoq, taamaalilluni ukiuunerani nerisagissaarnissaq isumannaarneqartarmat. Amerlanernit tuttup umimmaalluunnit neqaa piumaneqarnerusarpoq.
  Piniarnerup qangali ileqqutut atugaanera aamma Danmarkimut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni aallaasit nalinginnaanerujussuunerannut pissutaavoq. Ulluinnarni inuunermut atavoq.

Kalaallit Nunaanni piniarneq aalisarnerlu qangali ileqqorineqarput. Kina akornassinni uumasumik pisaqarnikuuva. 

Najukkassinni sunik ileqqutoqaqarpisi?

Illit angajoqqaattut suliaqassallutit paasigaluarukkut naammaginartissagaluarpiuk?

• Aataaq – nunatsinni puisit arfinillit assigiinngitsut ilagaat. Ukioq kaajallallugu nunatsinni siumorneqarsinnaavoq. Aasaanerani NewFoundlandimi piaqqisarfimminnit puallarseriartorlutik neriniarlutik takkukkaangamik amerlanerusarput, februarimilu piaqqisarfimminnut piaqqiartorlutik utertarlutik. Nunatsinni kangerlunni amisut 10-20-nik amerlassuseqarlutik takussaagajunnerupput.

Ilisarnaataat:

Puisit inersimasut (aataarsuit) qernertumik niaqoqarput ilisarnaqutaalluartumillu tunuat hiistip aloqutaatut milaqartarlutik. Aataalli inuusuttut (allattuut) tunui qasertunik toornertut ittunik milaqartarput ataallu qasertumik qaamasumik qalipaateqartarlutik. Piaqqat inoorlaat amiat qaqqorissunik meqqoqarpoq.

Nerisaat:

Nerisaat tassaapput eqalugaq aamma themisto (kinguit ilaat). Puisi inersimasoq ullormut aalisakkat 3 kg missiliorlugit nerisarpoq.

Puisit allat aqqi Kalaallit Nunaanni uumasut nalunngilisigit?

• Qoorortuuaraq – 5,6 mm-nik diameterillinnik mikisunik iluleqarpoq, taakkulu 50-100 m tikillugu ungasissusilimmut atussallugit naleqqutuupput. Aallaasip imassaata isua annikitsumik paassanik immigaavoq, taannalu kukunneqaraangat ilulia aallartarpoq. Ilulia aqerlumik sanaajuvoq nualu qarajuttuusinnaavoq imaluunniit putuneqarsimasinnaalluni (hollow point) uumasullu 200 m-rit tikillugit ungasissusillit eqqorneqarsinnaapput toqunneqarsinnaallutillu.

Soormitaavaana qoorortuuaqqamik taaguuteqartoq?

Atuartut maannakkut puisi sorpassuarnullu atorneqarsinnaanera pillugit sulissapput.

Qupperneq 18-mi klassimit Malimmut, podcastimi oqaluttuartut ilaat, allakkat piviusuusaartitsisut atuarneqarsinnaapput. Allakkani Kalaallit Nunaanni puisi pillugu aallaaseralugu aallartissimallutik apeqqutinullu arlalinnut ikiorneqarnissaminnik pisariaqartillutik allassimapput. Atuartut apeqqutaat imatut allassimapput:

• nunatsinni puisit assigiinngitsut qassiuppat?
• puisip neqaa, orsua amialu sumut atorneqarsinnaappat?
• puisi qanoq pisarineqarsinnaava?

Malik aqagu takornarianik timmisartuussisussaagami allakkat akinissaannut piffissaqanngilq, taamaattumik atuartut Malik ikiortariaqarpaat. Qupperneq 19-mi akissutitik allassavaat. Assimik ikkussinissamut aamma inissaqarpoq.

Qupperneq 20-21-mi linkit marluk paasiassarsiorfiusinnaasut, kiisalu nunatsinni puisit assingi takuneqarsinnaapput. Assit nunatsinni puisit sumut atorneqarsinnaanenerinik takutitsisut aamma takuneqarsinnaapput.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik akissutitik saqqummiutissavaat, taamaalillutik quppernermi 16-17-mi paasissutissaasivitsik nutaanik ilaartulerunikku imminnut

Atuartut ikinngutitik ilagalugit tammaariarnissaminnut niuerniassallutik takorluussavaat, tassungalu atatillugu nerisassatik namminneq piniassavaat nerisassiaralugillu.

Quppernermi 22-mi suliassamut allarniut takuneqarsinnaavoq, tassanilu atuartut ilisimatinneqarput 5.000 kr.-nit nalinganut niuerniarsinnaasut. Aamma atortussaminnik pisiassanut allattuiffik kiisalu nunatsinni pisiniarfissuit ilaata assinga takuneqarsinnaavoq.

Quppernermi 23-mi suliassaq allaaserineqarsimavoq kiisalu excelarki takuneqarsinnaaluni. Excelarkimi artuartut quppernermi 24-25 avisimi neqeroorutit nioqqutissat atugassatik akisuut akikitsullu akii allattussavaat. Atuartut aamma ilisimatinneqarput pisiniarfik imatut neqerooruteqartoq: Aallaasit imassaanik akisuunik poortanik marlunnik pisigaanni, taava sinngup puuanik imaluunniit allequtamik pisigigaanni 85 %-mik ilanngaavigineqassallutik. Atuartut neqeroorut atussanerlugu isummerfigissavaat. Naqitami quleriiaani imatut taaguuteqartumi “illit toqqakkat” atuartut nioqqutissat toqqakkamik akii allattussavaat.

Ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaassaasi makulu oqaluuseralugit:

• atuartut nioqqutissanik toqqaanerminnut tunngavilersuutaat
• neqeroorut atuartut arlaannit atorneqarsimava? Sooq atorneqarpa/sooq atorneqanngila?
• akikillileerutit neqeroorutillu nalinginnaasumik pitsaaqutaat ajoqutaallu.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik oqaluttualiussapput. Tassani allaaserineqassaaq meeraq Iluliarmioq, pisuttuarluni tassanngaannaq piniagassamik naapitsisoq. Naapitsigami qanoq iliorpa?

Oqaluttualiaq atuartut namminneq isumassarsiarissavaat. Oqaluttualiortarnerup paasiniaqqinnissaa pisariaqarsinnaavoq; assersuutigalugu tamanna uani nittartakkami paasiniarneqarsinnaavoq.

Atuartut oqaluttualiartik quppernermut 27-mut ikkutissavaat, piumagunillu qupperneq 26-mi asseq naleqquttoq ikkussinaavaat.

Qupperneq 28-29-mi atuartut nunatsinni piniarneq pillugu paasissutissat isumassarsiornerminni atorsinnaasatik pissarsiarisinnaavaat.

Suliamut atatillugu naggataarutaasumik klassissinni oqaluttualianik sammisaqarsinnaavusi atuartullu oqaluttualiaminnik atuaqatiminnut atuffassitillugit. Naneruusersornissaq innersuutigineqarsinnaavoq.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Naliliinerup nersualaarinninnermik sinaakkuteqarnissaa isumannaartariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut tapersersorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. 

Uani annertunerusumik isumassarsiorsinnaavutit: Austin’s Butterfly.

Atuartut pingitsooratit sulianik nutaanik sananissaat siunertarineqanngilaq, akerlianilli atuartunit nersualaarinninnerup siunertaata paasineqarnissaa isumaliuutigineqarnissaalu anguniarneqarpoq. Atuartut atuaqatimit nersualaarinninnerisa atorneqarnissaat kissaatigigukku, atuartut suliaminnik ingerlatitseqqinnissaannik periarfississinnaavatit. Taamaalillutik imminnut nersualaarinninnerit iluaqutigisinnaavaat suliatillu allanngortillugit.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik suliaqarusukkuit, taava atuartut Book Creatorimi atuagaat toqqornissaa isumatusaarnerussaaq, taamaalilluni tamatuminnga sammisaqarneq atoqqissinnaaniassammat.

Podcasti Niuerniummi qoorortuuaraq Ilulissani Kangiata Illorsuanit suliarineqarsimavoq. Podcastimut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Anholtip Læringsværkstedimi inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Niuerniummi qoorortuuaraq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assitaalu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Niuerniummi qoorortuuaraq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.