NUNAQARFINNI INUUNEQ

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga qimerluussavarsi Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq amerlatigisunik inoqarnersoq oqaluuserissavarsi. Kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Qupperneq 12-mi atuartut Qeqertarsuup Tunuata nunap assinga sumiiffinnik marlunnik nalunaaqqutserneqarsimasoq takusinnaavaat. Nunaqarfik Oqaatsut illoqarfillu Ilulissat.

Atuartut allaaserisaq atuassavaat imaluunnit atuffanneqassapput:

Oqaatsuut tassaavoq nunaqarfeeraq Ilulissanit 18 km-nik avannarpasinnerusumik inissisimasoq.

Ukiut hunnorujut arlallit matuma siornatigut hollandimiut arfanniat tassani najugaqarsimapput.

Sumiiffik ”Rode Bay-imik” taagorsimavaat.

Ukiut 50-it matuma siornatigut nunaqarfik ikinnerpaamik inunnik 200-nik inoqarpoq, maannakkulli 30-it sinnerussimapput.

Siornatigut piniartutut aalisartutullu inuusimapput, maannakkulli takornariaqarneq inussutissarsiutigaat.

Klassimi oqaluuserinnaavarsi:

• qanoq ililluni Ilulissanit Oqaatsunut angalasoqarsinnaanersoq.
• hollandimiut arfanniat sooq Oqaatsut Rode Bayimik taagorsimaneraat
• takornarianik inuussutissarsiuteqarneq qanoq isumaqarpa.

Atuartut maannakkut podcasti Nunaqarfinni inuuneq tusarnaassavaat. Podcasti quppernermi 14-mi assiliaq toorlugu aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Podcastip imarisai

Katrine oqaluttuarpoq:

• ukiuni tusintilinni inuit piniariarlutik, niuerniarlutik kiisalu kulturiminnik ilisimasaminnillu paarlaasseqatigiinniarlutik Qeqertarsuup Tunuani naapittarsimasut
• kangerlunni aasisarfimminnjut piniariartarsimasut aalisariartarsimasullu (tuttunik, eqalunnik qaleralinnillu)
• ukiuunerani nunaqarfik najorneqartartoq, Sermermiut, Kangiata Illorsuata kujatinnguani illukui takuneqarsinnaasut.
• arlalippassuit Ilulissanut nuussimagaluarlutik, arlallit nunaqarfikuminni illuaraqarput.

Ole oqaluttuarpoq:

• kalaallit tamangajammik nunarfimmi kingoqqiffeqartut, taamaattumillu imikkorluinnaq inissimallutik.
• naalagaaffik 50´ikkut 60´ikkullu ingerlaneranni nunaqarfinnik asimioqarfinnillu amerlasuunik inuerutsitsimasoq, tamannali maannakkut taamaatinneqarsimasoq.
• Nunaqarfimmi Oqaatsuni peroriartorsimalluni, qulingiluanilli ukioqarluni atuarfigissaarnerummat siunissamilu periarfissaqarnerummat Ilulissanut nuussimalluni. Taamani ukiut 50-it matuma siornatigut 200 missiliorlugit inoqarsimavoq, maannakkulli taamaallaat 30-it.
• nunaqarfimmi najugaqarluni nukersornaqaaq. Suna tamarmik assassorluni suliarisariaqarpoq. Trillibørillu assartuutitut pingaarnerpaapput. Maani biileqanngilaq.
• nunaqarfimmi innaallagissiorfeqarpoq – imeqarfeqarpoq – kommunip allaffeqarpoq – errorsisarfeeraqarpoq – nakorsiartarfeeraqarpoq – oqaluffeerarlu aamma atuarfittut atorneqartoq.
• angalasinnaassagaanni angalateqarnissaq, qimmeqarnissaq imaluunniit qamuteralaqarnissaq pisariaqarpoq.
• nunaqarfimmi peroriartorfigisimasamini akunnittarfiuteqarluni.
• nunaqarfimmi inuuneq immikkuullarissoq Kangianut isikkivilik nuannareqalugu. Tassani eqqissisimaartarluni.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik pillugu minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Quppernermi 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik tusarnaagassiussapput.

Quppernermi assit tusarnaagaannut eqqaasitsissutissatut atorneqarsinnaapput.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaara sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqqikkaaneq

Quppernerni 14-15-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigissutiginissaat innersuutigineqassaaq.

Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:

• tusarnaagassiornerminnut atatillugu assiliaq imaluunniit assit toqqarsimasaat taakkulu sooq toqqarneqarsimanersut.
• taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.

Matuma ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaquutit oqaatsillu pingaarnerit

• Qeqertarsuup Tunua – Diskobugten – ullumikkut nunatsinni takornarianit ornigarnerpaat ilaat. Ornitassaq alianaatsorujussuuvoq ingerlaartunik iluliarsuaqarluni, uumasorpassuaqarluni ingammillu arferpassuaqarluni. Aamma tamaani misigisassarsiorfiusinnaapput
  • nunaqarfiit piniartoqarfiusut

Qeqertarsuup Tunuani piniarneq ingammillu aalisarneq suli inuussutissarsiutitut tunngaviugaluartoq, takornariaqarneq annertusiartortillugu kiffartuussinermik suliffiit amerliartorput.  

Diskop qeqertarsuaq kalaallisut Qeqertarsuarmik ateqarpoq. Sormitaava ”disko-mik” ateqarpa?

• Bygd – Nunaqarfik tassaavoq illoqarfimmit minnerus. Qallunaat Nunaanni nunaannarmi illoqarfimmik ateqarpoq. Nunatsinni nunaqarfimmukassagaanni angallat, qimusseq imaluunniit qulimiguulik atorneqartariaqarpoq.

Nunatsinni nunaqarfiit 60-nik sinneqarput. Arlallit inoqanngillat. Nunaqarfiit inoqartut 30-it 250-illu akornanni inoqarput.

Pisunngikkaanni nunaqarfimmi qanoq angalasoqartarpa?

Najugaqarfissinni qanoq angalasarpisi?

• Asimioqarfiit – Inuit ujaraannarnik sakkullit siullit Kangiani ukiut 4400 matuma siornatigut nunasipput. Piniarnermik aalisarnermillu inuussutissarsiuteqarput. Kangiata eqqaani piniarneq aalisarnerlu suli inuunermi tunngaviupput. Ullumikkut aalisarneq aalisakkeriveqarnerlu Ilulissani, nunatsini illoqarfiit annersaasa pingajuanni, inuussutissarsiutit pingaarnersaraat.

Nunaqarfik qanoq isikkoqarsimanersoq takorloorsinnaavisiuk?

Inuit ukiut 4400 matuma siornatigut sumik inuussuteqarpat?

• Kingoqqiffiit – Kalaallit tamangajammik namminneq nunaqarfimmi kingoqqiffeqarput imaluunniit utoqqaanerusunik ilaqutaqarput nunaqarfimmi kingoqqisimasunik. Tassa tassanngaaniit naggueqarput.

Illit ilaquttatit sumi kingoqqisimappat?

Sumiiffimmut inunngorfigisimasannut immikkut attuumassuteqarpit?

Qupperneq 16-mi atuartut allaaserisaq atuassavaat imaluunniit atuffanneqassapput.

           Asasakka ullorsiutikka

           Ullumikkut ataasinngorneruvoq. Ullumikkut Ilulissanut nuussaagut.

           Ilulissat takunissaanut qilanaaqaanga.

           Kisianni aamma ikinngutima inuulluaqqunissaat ajuusaarutigilaarpara.

           Ernumagilaarpara atuarfimmi nutaamik ikinngutitaassanersunga.

           Angajoqqaakka nuunniarput, illoqarfimmi periarfissaqarnerummat.

           Qujanartumilli neriorsorpaannga nunaqarfitta tamatigut tikeraartarnissaa.

           Tamanna nuannaarutigeqaara. Maanillungami nuannareqigakku.

           Ole 9-nik ukiulik.

 Klassimi allaaserisaq oqaloqatigiissutigisinaavarsi. Atuartut suli oqaaseqatigiinnik allassinnaanngitsut ikiorniarlugit atuartut oqalullutik akissuteqaasiorsinnaanerat innersuutigineqassaaq. Akissutit allattarfissuarmut allattukkit, taamaalillutik atuartut allattaavimminnut allassinnaaniassammatigit.

Qupperneq 17-mi allaaserisaq atuassavaat imaluunniit atuffanneqassapput.

    Inuuninni ulloq arlaannik allanngornermik kinguneqarsimasoq allaaseriuk.

Qupperneq 18-mi Ole´p nunaqarfiata, Oqaatsut, assinga takuneqarsinnaavoq. Nunaqarfimmi innaallagissiorfeqarpoq, imeqarfeqarfik, kommunip allaffia, errorsisarfeeraq, peqqissaavik kiisalu oqaluffik atuarfittut aamma atorneqartoq.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• nunaqarfimmi inuit qassit najugaqarnersut.
• oqaluffimmi atuartarluni qanoq innersoq.

Qupperneq 19-mi atuartut illup oqaluffiullu assinganik nassaarsiussapput quppernermullu ikkullugu. Book Creatorimi atuakkami assinik ikkussuinermut atortoq + atoruk.

Tusarnaagassiussapput, tassanilu illup iluani sunik atortoqarnersoq oqaluttuarissavaat. Innaallagissiorfik, imeqarfik, kommunip allaffia, errorsisarfeeraq, peqqissaavik imaluunniit oqaluffik atuarfittut aamma atorneqartoq toqqarsinnaavaat.

Assimik ikkussuineq:  ilitsersuut 2, 3 aamma 4 uani takuk.

Qupperneq 20-mi atuartut allaaserisaq atuassavaat imaluunnit allaaserisamik atuffanneqassapput.

Ole Oqaatsuni akunnittarfiuteeraqarpoq.

Ole oqaluttuarpoq akunnittarfiup saavaniilluni Ilulissat tungaanut isigigaanni, Ilulissanit naleqqiullugu Kangianut isikkiviginnerujussuusoq.

Tamanna quujanalaartuuvoq.

Qupperneq 21-mi akunnittarfimmit isikkivik qalipaganngorlugu atuartut sanassavaat. Qalipagartik naammassigunikku assilissavaat quppernermullu ikkullugu.

Pixabay-mi assinik isumassarsiassaminnik ujarlissinnaapput. Ujarlernermi allaffissami allassavaat Kangiata Illorsua.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavat, tusarnaagassiarisinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu.

Suliamut atatillugu naggataarutaasumik atuartut Oqaatsuni illut atuarfiullu assinganik sanassapput. Nunaqarfimmi inuit assingannik sanassapput. Marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik sulinissaat innersuutigineqarpoq. Eqimattat ataasiakkaat tamarmik minnerpaamik assilisassamik ataatsimik sanassapput. Assilisassat tamarmik nunaqarfiliaralugit katersorneqassapput, assilineqareerpallu quppernernut ikkunneqassaaq.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Nunaqarfinni inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Nunaqarfinni inuuneq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoed-imit Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Nunaqarfimmi inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Nunaqarfinni inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga qimerluussavarsi Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq inuttutiginersut oqaluuserissavarsi. Kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi?

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuartut Kalaallit Nunaata nunap assinga qimerlooqqissavaat.

Nunatsinni illoqarfiit nunaqarfiillu allat ilimavisigit?

Nalunaarsuut aappaluttoq ikkuguk illoqarfiullu/nunaqarfiullu atia allallugu.

Qupperneq 14-mi Qeqertarsuup Tunuata nunap assingata ilaa sumiiffinnik marlunnik nalunaaqqutserneqarsimasoq atuartut takusinnaavaat. Nunaqarfik Oqaatsut illoqarfillu Ilulissat.

Allaaserisaq atuassavaat:

Oqaatsuut tassaavoq nunaqarfeeraq Ilulissanit 18 km-nik avannarpasinnerusumik inissisimasoq.

Oqaatsut qaqqanik arlalinnik timmissanit oqaatsunit najorneqartunik avatangiiseqarnini pissutigalugu taamatut ateqarpoq.

Ukiut hunnorujut arlallit ingerlanerannni nunaqarfik hollandimiut arfanniut najorsimavaat, sumiiffillu ”Rode Bay-mik” taagorsimavaat.

Oqaatsut ullumikkut takornarianit ornigarneqarluartarpoq. Niuertoqarfiup illuutitoqai arlallit maannakkut neriniartarfiupput takornarianillu najorneqartarlutik.

Ukiut 50-it matuma siornatigut nunaqarfik ikinnerpaamik inunnik 200-nik inoqarpoq, maannakkulli taamaallaat 30-inik inoqarpoq.

Siornatigut piniartutut aalisartutullu inuusimapput, maannakkulli annertunerusumik takornariaqarneq inussutissarsiutigaat.

Klassimi oqaluuserinnaavarsi:

• qanoq ililluni Ilulissanit Oqaatsunut angalasoqarsinnaanersoq.
• timmiaq oqaatsoq qanoq isikkoqarnersoq.
• inuiattut piniarnermik inuussutissarsiuteqartunit inuiannut kiffartuussinermik inuussutissarsiuteqartunut ikaarsaarneq.

Atuartut maannakkut podcasti Nunaqarfinni inuuneq tusarnaassavaat. Podcasti quppernermi 16-mi assiliaq toorlugu aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Podcastip imarisai

Katrine oqaluttuarpoq:

• ukiuni tusintilinni inuit piniariarlutik, niuerniarlutik kiisalu kulturiminnik ilisimasaminnillu paarlaasseqatigiinnissaq siunertaralugu Qeqertarsuup Tunuani naapittarsimasut
• kangerlunni aasisarfimminnut piniariartarsimasut aalisariartarsimasullu (tuttunik, eqalunnik qaleralinnillu)
• Sermermiuni ukiisarsimapput, Kangiatalu Illorsuata kujatinnguani illukui takuneqarsinnaapput.
• arlalippassuit Ilulissanut nuussimagaluarlutik, arlallit nunaqarfikuminni illuaraqarput.

Ole oqaluttuarpoq:

• kalaallit tamangajammik nunarfimmi kingoqqisimasut, taamaattumillu nunaqarfiit immikkut inissimasutut isigineqarput.
• naalagaaffik 50´ikkut 60´ikkullu ingerlaneranni nunaqarfinnik asimioqarfinnillu amerlasuunik inuerutsitsimasoq, tamannali maannakkut taamaatinneqarsimasoq.
• nunaqarfimmi Oqaatsuni peroriartorsimalluni, qulingiluanilli ukioqarluni atuarfeqarnikkut siunissamilu periarfissaqarnerummat Ilulissanut nuussimalluni. Taamani ukiut 50-it matuma siornatigut 200 missiliorlugit inoqarsimavoq, maannakkulli taamaallaat 30-nik inoqarpoq.
• nunaqarfimmi najugaqarluni nukersornaqaaq. Suna tamarmi assassorluni suliarisariaqarpoq. Trillibørillu assartuutitut pingaarnerpaapput. Maani biileqanngilaq.
• nunaqarfimmi innaallagissiorfeqarpoq – imeqarfik – kommunip allaffia – errorsisarfeeraq – peqqisaaveeraq – oqaluffeerarlu aamma atuarfittut atorneqartoq.
• angalasinnaassagaanni angalateqarnissaq, qimmeqarnissaq imaluunniit qamuteralaqarnissaq pisariaqarpoq.
• nunaqarfimmi kingoqqiffimmini akunnittarfiuteqarluni.
• nunaqarfimmi inuuneq immikkuullarissoq Kangianut isikkivilik nuannareqalugu. Tassani eqqissisimaartarluni.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik pillugu minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Quppernermi 17-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik tusarnaagassiussapput.

Quppernermi assit tusarnaagaannut eqqaasitsissutissatut atorneqarsinnaapput.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaara sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqqikkaaneq

Quppernerni 16-17-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigissutiginissaat innersuutigineqassaaq.

Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavasi:

• tusarnaagassiornerminnut atatillugu assiliaq imaluunniit assit toqqarsimasaat taakkulu sooq toqqarneqarsimanersut.
• taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.

Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaquutit oqaatsillu pingaarnerit

• Qeqertarsuup Tunua – Diskobugten – ullumikkut nunatsinni takornarianit orniqarnerpaat ilaat. Ornitassaq alianaatsorujussuuvoq ingerlaartunik iluliarsuaqarluni, uumasorpassuaqarluni ingammillu arferpassuaqarluni. Aamma tamaani nunaqarfeeqqat piniartoqarfiusut misigisassarsiorfiusinnaapput.

Qeqertarsuup Tunuani piniarneq ingammillu aalisarneq suli inuussutissarsiutitut tunngaviugaluartoq, takornariaqarneq annertusiartortillugu kiffartuussinermik suliffiit amerliartuinnarput.  

Diskop qeqertaa kalaallisut Qeqertarsuarmik ateqarpoq. Sormitaava ”disko-mik” ateqarpa?

• Bygd – Nunaqarfik tassaavoq illoqarfimmit minnerusoq. Qallunaat Nunaanni nunaannarmi illoqarfimmik ateqarpoq. Nunatsinni nunaqarfimmukassagaanni angallat, qimusseq imaluunniit qulimiguulik atorneqartariaqarpoq.

Nunatsinni nunaqarfiit 60-nit amerlanerupput. Arlallit inoqanngillat. Nunaqarfiit inoqartut 30-it 250-illu akornanni inoqarput.

Pisunngikkaanni nunaqarfimmi qanoq angalasoqartarpa?

Najugaqarfissinni angallannermi suut atorneqarpat?

• Nunaqarfiit – Inuit ujaraannarnik sakkullit siullit Kangiani ukiut 4400 matuma siornatigut nunasipput. Piniarnermik aalisarnermillu inuussutissarsiuteqarput. Kangiata eqqaani piniarneq aalisarnerlu suli inuunermi tunngaviupput. Ullumikkut aalisarneq aalisakkeriveqarnerlu Ilulissani, nunatsini illoqarfiit annersaasa pingajuanni, inuussutissarsiutit pingaarnersaraat.

Nunaqarfik qanoq isikkoqarsimanersoq takorloorsinnaavisiuk?

Inuit ukiut 4400 matuma siornatigut sumik inuussuteqarpat?

• Kingoqqiffiit – Kalaallit tamangajammik namminneq nunaqarfimmi kingoqqiffeqarput imaluunniit nunaqarfimmi peroriartorsimasunik utoqqaanerusunik ilaqutaqarput. Tassa tassanngaaniit kingoqqisimapput.

Illit ilaquttatit sumit kingoqqiffeqarpat?

Sumiiffimmut inunngorfigisimasannut immikkut attuumassuteqarpit?

Qupperneq 18-mi atuartut allaaserisaq atuassavaat.

Ole Oqaatsuni peroriartornikuuvoq, qulingiluanilli ukioqartoq ilaqutai Ilulissanut nuupput.

Tassunga peqqutaavoq tassani atuarfigissaarnerummata siunissamilu periarfissaqarnerulluni.

Ukiorpassuit matuma siornatigut nuunnikuugaluarluni nunaqarfimminukakulavoq.

Tamaani ilaqutanilu qasuersaartarput, tamaanimi kingoqqiffeqarpo.

Qupperneq 19-mi karsit sisamat imaqanngitsut atuartut allaffissaat, titartaaffissaat aamma/imaluunniit assinik ikkussuiffissaat takuneqarsinnaapput, taakkunanilu:

• sumiiffik inuuffigisimasartik
• atuarfittik
• ilaquttamik qaninnerit sumiiffik kingoqqiffiat
• najugaqarfissatut sumiiffik takorluugartik imaluunniit alla nammineq isumassarsiartik inissitsitissavaat.

Assimik, allaaserisamik, titartakkamik ikkussuineq: ilitsersuut 2,3 aamma 4 uani takuk.

Qupperneq 20-mi atuartut allaaserisaq atuassavaat

Oqaatsut tassaavoq inuiaqatigiit tamakkiisumik najugarfittut pisariaqartitaannik aaqqissorneqarsimasoq, tamaanimi innaallagissiorfeqarpoq, imeqarfeqarpoq, kommune allaffeqarfpoq, errorsisarfeeraqarpoq, peqqissaaveqarpoq oqaluffeqarlunilu atuarfittut aamma atorneqartumik.

Tassa naalagaaffissuarmi naalagaaffeeraq.

Quppernermi nunaqarfiup assinga takuneqarsinnaavoq. Atuartut innaallagissiorfik, imeqarfik, kommunip allaffia, errorsisarfeeraq, peqqissaavik oqaluffillu/atuarfillu illumi sorlermi inissimanersoq takorluussavaat. Oqaatsit aappaluttumik nalunaaqutsersorneqarsimasut qupperneq 20 assimut inissitsinerneqassapput illullu toqqarsimasap nalaanut ikkussorlugit.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik imaluunniit marlukkaarlutik sooq illu taannarpiaq toqqagassatut piukkussimanerlugu oqaloqatigiissutigissavaat.

Atuartut quppernermi 22-mi allaaserisaq atuassavaat:

Ole aasaanerani Oqaatsuni akunnittarfeeqqamik ingerlataqarpoq.

Nunaqarfimmi arlalinnik unnuiffissaqarpoq.

Tamakku ilaagaat Hotel Nordlys.

Qupperneq 23-mi atuartut Akunnittarfimmi Arsarnerni najugaqarnertik aallaaserissavaat. Allatartik assitalersussavaat.

Tusarnaagassiornermik, allaaserisanik assinillu ikkussuineq:  ilitsersuut 1,2 aamma 3 uani takuk.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavat, tusarnaagassiarisinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu.

uliamut atatillugu naggataarutaasumik atuartut Olep oqaluttuarnera tunngavigalu nunaqarfimmi inuuneq immikkuullarissoq oqaluttualiussapput.

Quppernermi 26-mi allaaserisaq atuassavaat:

Olep nunaqarfimmi inuunerup immikkuullarinnera oqaluttuaraa.

Tamanna qanoq oqaluttuaraa?

Sumi angerlarsimaffeqartutut eqqissisimarsinnaallutillu misigisarpit?

Illit sumiiffinnit assit ikkussukkit.

Atuartut akissutaat quppernermi 27-mi karsinut imaqanngitsunut ikkussorneqassapput.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uaniannertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Nunaqarfinni inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Nunaqarfinni inuuneq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoed-imit Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Nunaqarfimmi inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Nunaqarfinni inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngissuseqarpat.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuartut nunarput pillugu paasissutissat assigiinngitsut misissussavat. Quppernerni 12-15-mi assit arfineq pingasut ataani apeqqutinut allassimasunut naleqquttut takuneqarsimapput. Qupperneq 13-mi nittartakkamut uunga greenland-travel.dk-mit linkeqarpoq, tassannilu atuartut paasisassarsiorsinnaapput.

Atuartut apeqqutitik tusarnaagassiaralugit immiutissavaat assiliartaalu oqaatsinut pullartalimmut tulluuttumut ikkullugu.

Apeqqutit

• Kalaallit Nunaat km² -nik qassinik annertussuseqarpa?
• Kalaallit Nunaanni innuttaasut qanoq amerlatigippat?
• Inuit qassit missingi nunaqarfinni najugaqarpat?
• Kalaallit Nunaata sineriaani sorlermi illoqarfiit annerit arfinillit inissisimappat?
• Illoqarfiit uku kalaallisut qanoq ateqarpat?

• • Thule
  • Godthåb
  • Scoresbysund
  • Sukkertoppen

Atuartut piginnaasaat tunngavigalugit apeqqutit assigiingissitaartut

• Kalaallit Nunaat Danmarkimut naleqqiullugu qasseriaammik angineruva?
• Illoqarfiit annerit arfinillit soormitaava Kitaani inissisimappat?
• Kalaallit Nunaanni illoqarfiit qallunaatut taaguutaat oqaluttuassartaqarpa?

Tusarnaagassianik ikkussuineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Atuartut maannakkut podcasti Nunaqarfinni inuuneq tusarnaassavaat. Podcasti quppernermi 16-mi assiliaq toorlugu aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Katrine oqaluttuarpoq:

• ukiuni tusintilinni inuit piniariarlutik, niuerniarlutik kiisalu kulturiminnik ilisimasaminnillu paarlaasseqatigiinnissaq siunertaralugu Qeqertarsuup Tunuani naapittarsimasut
• kangerlunni aasisarfimminnut piniariartarsimasut aalisariartarsimasullu (tuttunik, eqalunnik qaleralinnillu)
• Sermermiuni ukiisarsimapput, Kangiatalu Illorsuata kujatinnguani illukui takuneqarsinnaapput.
• arlalippassuit Ilulissanut nuussimagaluarlutik, arlallit nunaqarfikuminni illuaraqarput.

Ole oqaluttuarpoq:

• kalaallit tamangajammik nunarfimmi kingoqqiffeqarput, taamaattumillu nunaqarfiit immikkut inissimasutut isigineqarput.
• naalagaaffik 50´isikkut 60´ikkullu ingerlaneranni nunaqarfinnik asimioqarfinnillu amerlasuunik inuerutsitsimasoq, tamannali maannakkut taamaatinneqarsimasoq.
• nunaqarfimmi Oqaatsuni peroriartorsimalluni, qulingiluanilli ukioqarluni atuarfeqarnikkut siunissamilu periarfissaqarnerummat Ilulissanut nuussimalluni. Taamani ukiut 50-it matuma siornatigut 200 missiliorlugit inoqarsimavoq, maannakkulli taamaallaat 30-nik inoqarpoq.
• nunaqarfimmi najugaqarluni nukersornaqaaq. Suna tamarmi assassorluni suliarisariaqarpoq. Trillibørillu assartuutitut pingaarnerpaapput. Maani biileqanngilaq.
• nunaqarfimmi innaallagissiorfeqarpoq – imeqarfik – kommunip allaffia – errorsisarfeeraq – peqqisaaveeraq – oqaluffeerarlu aamma atuarfittut atorneqartoq.
• angalassagaanni angalateqarnissaq, qimmeqarnissaq imaluunniit qamuteralaqarnissaq pisariaqarpoq.
• nunaqarfimmi kingoqqiffimmini akunnittarfiuteqarluni.
• nunaqarfimmi inuuneq immikkuullarissoq Kangianut isikkivilik nuannareqalugu. Tassani eqqissisimaartarluni.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik pillugu minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Quppernermi 17-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik tusarnaagassiussapput.

Quppernermi assit tusarnaagaannut eqqaasitsissutissatut atorneqarsinnaapput.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaara sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqqikkaaneq

Quppernerni 16-17-mi suliaqarneq naammassippat klassimi oqaloqatigiissutiginissaa innersuutigineqarpoq.

Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:

• Ole oqaluttuarpoq naalagaaffik 50´sikkut 60´sikkullu ingerlaneranni nunaqarfippasssuarnik inuerutsitsisimasoq – taamatut iliorsimaneranut suna pissutaanersoq qanoq isumaqarpisi?

• • • Nunaqarfinnik inuerutsitsitsineq pillugu uani annertunerusumik paasissutissarsisinnaavutit.
• Sooq Ole illoqarfimmut anginerusumut, Ilulissanut, qulinngiluanik ukioqalerluni nuuppa?

Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Bygd – Nunaqarfik tassaavoq illoqarfimmit inukinnerusoq. Qallunaat Nunaanni nunaannarmi illoqarfimmik ateqarpoq. Nunatsinni nunaqarfimmukassagaanni angallat, qimusseq imaluunniit qulimiguulik atorneqartariaqarpoq.

Nunatsinni nunaqarfiit 60-nit amerlanerupput. Arlallit inoqanngillat. Nunaqarfiit inoqartut 30-it 250-illu akornanni inoqarput.

Illit najugarisanni nunaqarfiit qanoq tikinneqarsinnaappat?

• Qeqertarsuup Tunua – Diskobugten – nunatsinni kangerluit annersaat. Kangerlummi Ilulissat aamma inissisimavoq, podcastilu tassani pivoq. Ullumikkut nunatsinni takornariarfigineqarnerpaat ilaat. Ornitassaq alianaatsorujussuuvoq ingerlaartunik iluliarsuaqarluni, uumasorpassuaqarluni ingammillu arferpassuaqarluni. Aamma tamaani nunaqarfeeqqat piniartoqarfiusut misigisassarsiorfigineqarsinnaapput.

Qeqertarsuup Tunuani piniarneq ingammillu aalisarneq suli inuussutissarsiutitut tunngaviugaluartoq, takornariaqarneq annertusiartortillugu kiffartuussinermik suliffiit amerliartuinnarput. 

 Kiffartuussinermik sulinermut assersuummik ataatsimik taasaqarsinnaavit?

Soormitaava Qeqertarsuup Tunuanik taaguuteqarpa?

Aamakku taaguutit podcastimi atorneqanngitsut, kisiannili suliap naammassineqarnissaanut naleqquttut.

• Inuussutissat uiguleriiaat – uumasut suut uumasunik allanik nerisarneranik takussutissiaq. Inuussutissat uiguleriiaat arlaannik atortussiortumik pingaarnermik tamatigut aallartittarput (naasoq fotosyntesemik pilersitsisinnaasoq), amerlanertigullu naasortuumasumik ilaqartarput naggataatigullu neqituumasumik.

Inuussutissamik uiguleriiaamik ivikkanik aallaaveqartumik assersuusiorsinnaavit?

• Uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussineq – tassavoq periaaseq suussutsinik immikkoortiterinermi ilisimatusarnermi atorneqartartoq. Taamaalilluni suussutsit suut imminnut eqqarlerinnersut takutinneqarsinnaapput. Soorlu uagut aapakaat amerlasuut qanittumik eqqarleraagut, taamaattumillu uagut ilaqutavut tassaapput “aapakaat inungasut”.

Ilaqutariit-homo-t iluanni suussutsinik allanik ilisimasaqarpisi? Sorlu H. erectus imaluunniit H. neanderthalensis?

• Eukaryot – uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussinermi inuuneq cellekernilinnut cellekerneqanngitsunullu immikkoortinneqartarpoq. “Eu” isumaqarpoq piviusoq aammalu “karyot” isumaqarpoq Uumassusilik cellekerneqanngikkaangami taaneqarpoq prokaryot. Prokaryotit cellekerneqanngillat, tamakkulu soorlu ilagaat bakteriat. Naatsorsuutigineqarpoq prokaryotit sivisunerpaamik inuusimasut, kingusinnerusukkullu eukaryotilinnut, tassa cellekernelinnut ineriartorsimasut.

Inuup timaani cellenik assersuutaasinnaasunik ilisimasaqarpit?

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavat, tusarnaagassiarisinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu. Atuartut suliaat podcastimi suliareqqiinermi ilaatinneqassapput. Atuartut paasissutissaasivimminnik itisilerinissaannik periarfississinnaavatit kiisalu atuakkami quppernerni tullerni sulinissinni ilisimasatik nutaat ilannguttassavaat.

Atuartut podcastimi piniagassat Olemit taagorneqartut ilaat misissussavaat. Uumasut misissugassaat tassaapput qaleralik, saarullikaamma eqalussuaq, taakkulu Pinngortitaleriffiup nittartagaani linki una atorlugu aalisakkat misissorneqarsinnaapput.

Atuartut nammineq aalajangissavaat suna pingaartinnerussanerlugu, aamma internettimi nittartakkani allani paasisassarsiorsinnaapput.

Quppernerni 18-19-mi boksini qernertuni paasisatik nutaat allattussavaat boksimilu qaqortumi, boksit qernertut qulaaniittumut, uumasup assinga ikkutissavaat.

Aaku eqqartuinissamut siunnersuutit:

• Siornatigut ilisimanngisassinnik paasisarqarpisi?
• Uumasut quppernerni 20-21-mi takutinneqartut saniatugit uumasut allat pillugit paasisaqarpisi?
• Umasut qanoq utoqqaatigilersinnaappat imaluunniit qanoq angitigilersinnaappaat?
• Uumasut sunik nerisarpat? (Misilillugu uumasut aallaavigalugit nerisareqatigiinnik uiguleriinnik assersuusiorsinnaavusi).

Atuartut maannakkut uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussinermik suliaqassapput. Taamatut aaqqissuussineq tassa uumassusillit assigiinngissusaannik, immikkoortiterneqartarnerannik ataqatigiinneranillu ilisimatusarneq.

Quppernerit 22-23-it tassaapput klassimi oqaloqatigiinnermi atugassat, quppernerillu 24-25-it tassa atuartut suliassaannut atugassat.

Quppernerni 22-23-mi eqalussuaq pillugu allaaserisaq atuartut atuassavaat. Taakkua saniatigut tungujortunik pingasunik karseqarpoq. Quppernermi 22-mi karsimi siullermi uumasunik tamanik ataqatigiimmik aaqqissuussineq qanoq suliarineqartarnersoq takutinneqarpoq. Uumasut tamarmik qanoq ataqatigiimmik aaqqissuunneqarsinnaanerat pillugu atuartut oqaloqatigissavatit. Atuartut taagutit ilaannik ilisimasaqareernersut paasiniarsinnaavat. Taaguutit assigiinngitsut atuartunut eqqartussavatit.

Karsini marlunni allani eqalussuaq inullu uumassusilinni ataqatigiimmik aaqqissuussineq malillugu qanoq inissitsiterneqarsimasut takutinneqarsimavoq.

Tassani atuartut takusinnaavaat inuk eqalussuarmik eqqarleqartoq, tassa suussutsit taakku marluullutik uumusunut qimerlulinnut ilaammata.

Klassimi oqaloqatigiinnissaamut aana siunnersuut:

• Eqalussuaq inullu sooq uumasunut qimerlulinnut ilanngunneqartarpa?
• Tamarmik inuttut aapakaatullu taaneqarsinnaappat?
• Inuk eqqarleriinnut sorlernut atava?
• Eqalussuaq eqqarleriinnut sorlernut atava? 

Quppernerni 24-25-ni atuartut suussusillit sisamat sorliit eqalussuarmut naleqqiullugu inummut eqqarleriittut qaninnerunersut paasiniassavaat. Eqimattannguakkuutaarlutik suliassaq suliarissavaat. Karsit suussutsimik inummut eqqarleriiittut qaninnerullutik imallit qorsummik qalipaasersorsinnaavaat.

Atuartut akissutaat klassimi kattullusi eqqartussavasi. Aajuku eqqartuinermi siunnersuutit:

• Uumasut suut inummut eqqarleriittut qaninneruppat?
• Miluumasoq qanoq isumaqarpa?
• Chimpanse eqqaassanngikkaanni aapakaanik allanik ilisimasaqarpisi?
• Quppernermi 24-25-mi uumasut assigiinngitsut sumi inuusut ilisimavisiuk?

Atuartut maannakkut nunaqarfimmiilluni immikkoorluinnartumik misigisimaneq podcastimi eqqartorneqartoq pillugu suliaqassapput. Quppernermi 26-27-mi nunaqarfiup suut ilisarnaatiginerai misissussavaat quppernermilu 28-29-mi Ole akunnittarfiutaa, Akunnittarfik Arsarnerit, pillugu suliaqassapput akunnittarfillu pillugu pilerisaarummik sanassapput.

Qupperneq 26-27

Quppernerni taakkunani nunaqarfimmi misigisimaneq pillugu atuartut suliaqassapput.

Qupperneq 26-mi allaaserisaq Oqaatsuniillu asseq takuneqarsinnaavoq. Atuartut allaaserisaq atuassavaat arlariillutillu atuagartik assiliarlu oqaluuseralugu.

Qupperneq 27-mi visitgreenland.com-imit nittartakkamut tassunga linkeqarpoq, tassanngaaniillu atuartut nunaqarfimmi Oqaatsuni inuuneq pillugu paasisassarsiussapput. Tassanngaaniit podcastimillu ilisimasat apeqqummut matumunnga akissusisiornerminnut atussavaat; sunaana nunaqarfimmi inuunermut immikkorluinnaq ilisarnaataasoq Ole´p oqaluttuarigaa?

Atuartut akissutiminnut boksi allaffissaat, takussutissiaq tusarnaagassiornerminni atugassaat kiisalu assiliap sinissaa ikkunneqarsimapput. Atuartut suna pingaartissanerlugu apeqqullu qanoq akissanerlugu nammineq aalajangissavaat. Piumagunik boksi, takussutissiaq imaluunniit assiliap sinissaa pisariatinngikkunikku piiarsinnaavaat.

Qupperneq 28-29

Qupperneq 28-29-mi atuartut Akunnittarfik Arsarnerit sammissavaat.

Atuartut Akunnittarfik Arsarnerit pillugu pilerisaarusiornissaq siunertaralugu suliassinneqarsimallutik takorluussavaat. Quppernermi 29-mi akunnittarfiup nittartaagaanut linkeqarpoq. Akunnittarfik sunik neqerooruteqarnersoq tassanilu najugaqaraanni sunik misigisaqarsinnaaneq paasiniassavaat. Qupperneq 26-27-mi suliaqarnerminni paasisat atorsinnaavaat.

Pilerisarummik sammisaqarnermi sinaakkutissat:

• Akunnittarfimmi Arsarnerni najugaqarneq pilerisaarummi qitiutinneqassaaq.
• Misigisassat akunnittarfiullu neqeroorutai suunersut erseqqissumik takuneqarsinnaassapput.
• Atuartut polerisaarummik filmiliussanerlutik, plakatiliussanerlutik, erinarsuusiussanerlutik imaluunniit pilerisaarusioriaatsit allat atussanerlugit nammineq aalajangissavaat.
• Pilerisaarusioriaaseq toqqarsimasartik pillugu atuartut tunngavilersuisinnaasariaqarput.

Atuartut suliatik klassiminni takutissavaat. Pilerisaarummik sammisaqarnermi sinaakkutissat itisilernerisa nalilersornerat takuk.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uaniannertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Nunaqarfinni inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Nunaqarfinni inuuneq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisamit suliniummut Nutaaliortamut atatillugu inerisarneqarsimapput.

Ilisserut Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT-mit inerisarnerneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Nunaqarfimmi inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Nunaqarfinni inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit sisamat atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat, illorsuup saarngi kiisalu Kangiata sermiata saava.

Quppernermi 6-7-mi atugassiaq ataaseq kiisalu isiginnaagassiat pingasut Kangiata Illorsuata pileqqaarneranik takutitsisut takuneqarsinnaapput.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuani suliffeqarfittut suna siunertarineqarnersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Najukkassinni Kalaallit Nunaanilu aasap ukiullu assigiinngissusaat.

Atuartut podcastimi suliaminnik aallartitsinnatik Kalaallit Nunaat pillugu suut ilisimareernerlugit paasisariaqarpaat. Uani podcastimi Kalaallit Nunaanni nunaqarfippassuit ukkatarineqarput, kisianni immaqa podcastinik allanik sammisaqareersimavusi imaluunnit allatigut ilisimasaqalereersimavusi, suliaq aallartitsinnagu atorneqarsinnaasunik.

Qupperneq 8-mi Google Maps-inut linkeqarpoq. Tassani nunap assingani Kangiata Illorsua misillugu atuartut nammineq nassaariniarsinnaavaat.

Aamma misileraallutit podcastimi sumiiffinnik ujaasitissinnaavatit, taamaalillutik sumiiffissiniassammatigit. Sumiiffiit tassaapput:

• Ilulissat
• Oqaatsut
• Kangia

Aammattaaq quppernermi 8-mi apeqqutit sisamat atuartunut aqqutissiusinnaasut allassimapput. Aajuku apeqqutissanut arlalinnut siunnersuutit:

• Kalaallit Nunaanni inuit qassit najugaqarpat?
• Kalaallit Nunaat qanoq atitutigaa?
• Sermersuaq pillugu sunik ilisimasaqarpit?
• Kalaallit Nunaanni oqaatsit suut atorneqarpat?

Qupperneq 9 atuartut akissutaannut atorneqassaaq. Atuartut akissutitik qanoq ilusilersussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Book Creatorimi periarfissat aakua:

• assassorlutik ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput ikkullugulu.
• Kalaallit Nunaat pillugu Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput ikkullugillu.
  Tamatuma kingorna nammineq ilisimasat aallaavigalugit assit allagartalersorneqarsinnaapput.
• ilimasat oqaluttuaralugit tusarnaagassiamik immiussisinnaapput.
• Imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akulerullugit.

Qupperneq 10-11-mi Kalaallit Nunaata nunap assinga arfinilinnik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimasoq ikkunneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsersuutit Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit sumiiffiinut ilisimasaminnut ikkussussavaat. Nalunaaqutsersorneqartut saneraani allattuiffissani illoqarfiup imaluunniiit nunaqarfiup aqqa allassinnaavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut maannakkut podcasti Nunaqarfinni inuuneq tusarnaassaavaat. Quppernermi 12-mi atuagassiami naatsunnguami podcasti kiisalu atuartut suliamut tunngasumik qanoq sulinissaannut ilitsersuut naatsunnguaq ilisaritinneqarpoq. Quppernermi 13-mi asseq toorlugu podcasti aallartinneqassaaq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq. Atuartut quppernermi 14-15-mi tusarnaakkaminnut atatillugu suliassaminnik aallartitsinnagit minutsit arlallit atorlugit tusarnaarsimasartik pillugu oqaloqatigiissinnaapput.

Qupperneq 14-15-mi atuartut podcastimi tusarnaakkatit tunngavigalugit imaqarniliussapput. Periutsit assigiinngitsut toqqarlugit suliarisinnaavaat, ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaasinnaapput.

• atuagassialiorlutik allassinnaapput
• tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
• ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput
• allarluinnarmik imaqarniliornermut eqqaamassutissiornermullu atatillugu sulinermi sungiusimasaminnik

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik ikkussuineq atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Maannakkut klassissinni ataatsimoorlusi nalilersuissaasi, tassanilu quppernerni 14-mi 15-milu atuartut suliaat eqqartussavasi. 

Ataatsimoorluni nalilersuineq atuartut namminneq paasissutissaasiviliornissaannut piareersaataassaaq, taamaalillutik podcastimik suliaqarnerminni uterfigisinnaaniassammassuk. 

Qupperneq 16-17-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu eqqartorsimasasi qanoq isumaqarnersut nassuiassavaat. Atugassiaq, tusarnaagassiaq, assiliaq, titartagaq imaluunnit taakkua akulerullugit atussanerlugu nammineq toqqaasinnaapput. Atuartut suliaat podcastimi suliap nanginnerani atorneqassapput.

Innersuutigaarput atuartut oqaatsinik pingaarnernik taaguutinilluunniit podcastimi tusarsimasaminnik siunnersuuteqarnissaannik qinnuigalugit aallartissasutit. Tamatuma kingorna oqaatsinik pingaarnernik taaguutinillu makuninga, podcastimi qitiusuni suliallu nanginnerani pingaaruteqartunik, ilanngussissaatit.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Nunaqarfik – nunaqarfik tassaavoq illoqarfimmit inukinnerusoq. Qallunaat Nunaanni nunaannarmi illoqarfimmik ateqarpoq. Nunatsinni nunaqarfimmukassagaanni angallat, qimusseq imaluunniit qulimiguulik atorneqartariaqarpoq.

Nunatsinni nunaqarfiit 60-nit amerlanerupput. Arlallit inoqanngillat. Nunaqarfiit inoqartut 30-it 250-illu akornanni inoqarput.

Illit najugarisanni nunaqarfiit qanoq tikinneqarsinnaappat?

• Qeqertarsuup Tunua – nunatsinni kangerluit annersaat. Kangerlummi Ilulissat aamma inissisimavoq, podcastilu tassani pivoq. Ullumikkut nunatsinni takornarianit ornigarneqarnerpaanut ilaavoq. Ornitassaq alianaatsorujussuuvoq ingerlaartunik iluliarsuaqarluni, uumasorpassuaqarluni ingammillu arferpassuaqarluni. Aamma tamaani nunaqarfeeqqat piniartoqarfiusut misigisassarsiorfigineqarsinnaapput.

Qeqertarsuup Tunuani piniarneq ingammillu aalisarneq suli inuussutissarsiutitut tunngaviugaluartoq, takornariaqarneq annertusiartortillugu kiffartuussinermik suliffiit amerliartuinnarput.  

Kiffartuussinermik sulinermik ataatsimik assersuuteqarsinnaavit?

Sooq Qeqertarsuup Tunuanik (Diskobugtimik) taaguuteqarnasoraajuk?

Aajuku taaguutit podcastimi atorneqanngitsut, kisiannilu suliap naammassinissaanut atatillugu pingaaruteqartut.

• Inuussutissat uiguleriiaat – uumasut suut uumasunik allanik nerisarnerat naaperlugu tulleriiaarlugit takussutissiaq. Inuussutissat uiguleriiaat arlaannik atortussiortumik pingaarnermik tamatigut aallartittarput (naasoq fotosyntesemik pilersitsisinnaasoq), amerlanertigullu naasortuumasumik ilaqartarput naggataatigullu neqituumasumik.

Inuussutissamik uiguleriiaartumik ivikkanik aallaaveqartumik assersuusiorsinnaavit?

• Uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussineq – tassavoq periaaseq suussutsinik immikkoortiterinermi ilisimatusarnermi atorneqartartoq.  Taamaalilluni suussutsit suut imminnut eqqarlerinnersut takutinneqarsinnaapput. Soorlu uagut aapakaat amerlasuut qanittumik eqqarleraagut, taamaattumillu uagut ilaqutavut tassaapput “aapakaat inungasut”.

Ilaqutariit-homo-t iluanni suussutsinik allanik ilisimasaqarpisi? Assersuutigalugu H. erectus imaluunniit H. neanderthalensis?

• Eukaryot – uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussinermi inuuneq cellekernilinnut cellekerneqanngitsunullu immikkoortinneqartarpoq. “Eu” isumaqarpoq piviusoq aammalu “karyot” isumaqarpoq qiterisaq. Uumassusilik cellekerneqanngikkaangami taaneqarpoq prokaryot. Prokaryotit cellekerneqanngillat, tamakkulu soorlu ilagaat bakteriat. Naatsorsuutigineqarpoq prokaryotit sivisunerpaamik inuusimasut, kingusinnerusukkullu eukaryotilinnut, tassa cellekernelinnut ineriartorsimasut.

Inuup timaani cellenik assersuutaasinnaasunik ilisimasaqarpit?

Maanna atuartut, eqimattannguakkuutaarlutik, Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit assigiinngitsut misissussavaat. Quppernermi 18-19-mi suliassamut aallarniut atuarneqarsinnaavoq eqimattallu ataasiakkaat qupperneq 20-21-mi nunaqarfiit ilaannik suliassinneqassapput. Qupperneq 19-mi visitgreenland.dk-mut linkeqarpoq, tassanngaaniillu atuartut nunaqarfittik pillugit paasissutissarsiussapput.

Makuninnga paasissassarsiussapput:

• nunaqarfik Avannaaniippa imaluunniit Kujataaniippa?
• nunaqarfik qassinik inoqarpa?
• nunaqarfimmi suut misigineqarsinnaappat?
• nunaqarfik qanoq tikinneqarsinnaava?
• nunaqarfik arlaannik immikkuullarissunik ilisarnaateqarpa (assersuutigalugu sumiiffik UNESCO´p Nunarsuarmi eriagisassanut allattorsimaffiannut ilanngunneqarsimasinnaavoq, qaallunaatsiat pillugit oqaluttuassartaqarpa imaluunniit allamik soqutinartoqarpa).

Quppernermi 22-23-mi allaaserisap oqaasertaanut boksi ataaseq, assip sinissaa ataaseq assiliartaararlu tusarnaagassiamik atuartut ikkussiffissaat ikkunneqarsimapput. Atuartut nunaqarfik pillugu saqqummiinerminni oqaatiginneriaatsit pingasut tamaasa atussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Pisariaqartitsinertik naapertorlugu boksinik sinissanillu piiaasinnaapput imaluunniit ilanngussisinnaapput.

Atuartut atuaqatiminnut nunaqarfitsik ilisaritissavaat.

Ole podcastimi oqaluttuarpoq sumiiffiup piniagassarpassuaqarnera pissutaalluni inuppassuarnit Oqaatsut najorneqartuaannarsimasoq. Atuartut Ole´p podcastimi piniagassat eqqartugaasa ilaannik misissuissapput.

Qaleralik, saarullik eqalussuarlu misissussavaat. Aalisakkat pillugit nittartakkami uani Pinngortitaleriffik paasisassarsiorsinnaapput (quppernermi 25-mi linki).

Atuartut suna pingaarnerutissallugu namminneq aalajangissavaat, aamma internetimi nittartakkani allani annertunerusumik paasisassarsiorsinnaapput.

Atuartut ilisimat nutaat nassaarisimasatik quppernermi 25-mi boksinut allattussavaat aalisakkallu assinga boksimut qaqortumut, boksit qernertut sanianiittumut, ikkutissavaat.

Sulineq naammassippat atuartut sunik paasisaqarsimanersut ataatsimoorlusi eqqartussavarsi.

Aajuku eqqartuinermut siunnersuutit:

• Siornatigut ilisimanngisassinnik paasisaqarpisi?
• Aalisakkat pingasut taakku saniatigut uumasut allat pillugit paasisaqarpisi?
• Qanoq utoqqaatigilersinnaappat imaluunniit qanoq angitigilersinnaappat?
• Suni nerisaqarpat? (Misilillugu inuussutissanut uiguleriiaanut ilanngullugit suliarisinnaavasi).

Atuartut maannakkut uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussinermik suliaqassapput. 

Qupperneq 26-27 tassa klassimi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnermi atugassaq, quppernerlu 28-29 tassa atuartut suliassaannut atugassaq.

Qupperneq 26-27-mi eqalussuaq pillugu allaaserisaq takuneqarsinnaavoq. Taakkua saniatigut tungujortunik pingasunik karseqarpoq. Karsimi siullermi uumasunik tamanik ataqatigiimmik aaqqissuussineq qanoq suliarineqartarnersoq takutinneqarpoq. Uumasut tamarmik qanoq ataqatigiimmik aaqqissuunneqarsinnaanerat pillugu atuartut oqaloqatigissavatit. Atuartut taagutit ilaannik ilisimasaqareernersut paasiniarsinnaavat. Taaguutit assigiinngitsut atuartunut eqqartussavatit. Annertunerusumik uani paasisassarsiorsinnaavutit.

Karsini marlunni allani eqalussuaq inullu uumassusilinni ataqatigiimmik aaqqissuussineq malillugu qanoq inissitsiterneqarsimasut takutinneqarsimavoq. 

Tassani atuartut takusinnaavaat inuk eqalussuarmik eqqarleqartoq, tassa suussutsit taakku marluullutik uumusunut qimerlulinnut ilaammata.

Klassimi oqaloqatigiinnissaamut aaku siunnersuutit:

• Eqalussuaq inullu arlariillutik uumasuummata qimerlullit, taava orpimmi kinguaarit ineriartorsimasut allattorsimaffianni imminnut qanittutut    oqaatigineqarsinnaappat?
• Aalisakkat pingaarnerusunut marlunnut immikkoortinneqartarput: aalisakkat nataqqullit aamma aalisakkat saanillit. ”Aalisagaq nataqqulik” qanoq isumaqarpa?
• Imaani uumasoqarpa aalisakkanut ilaanngitsunik?

Quppernermi 28-29-mi atuartut suussusillit sisamat sorliit eqalussuarmut naleqqiullugu inummut eqqarleriittut qaninnerunersut paasiniassavaat. Eqimattannguakkuutaarlutik suliassaq suliarissavaat. Karsit suussutsimik inummut eqalussuarmut naleqqiullugu qaninnerusumik eqqarleriittumik ilaqartut qorsummik qalipaasersorsinnaavaat.

Atuartut akissutaat klassimi kattullusi eqqartussavasi. Aajuku eqqartuinermi siunnersuutit:

• Uumasut suut inummut eqqarlertut qaninneruppat?
• ”Miluumasoq” qanoq isumaqarpa?
• Chimpanse saniatigut aapakaanik allanik ilisimasaqarpisi?
• Quppernermi 28-29-mi uumasut assigiinngitsut sumi inuusut ilisimavisigit?
• Eukaryotit saniatigut uumassusillit pingaarnerit allat suuppat?
• Uumasut saniatigut allanik uumasut pingaarnerit ataaniittunik ilisimasaqarpisi?
• ”Ineriartorneq” qanoq isumaqarpa?
• Arlarsi ineriartornermik assersuutaasinnaasunik ilisimasaqarpa?
  • Uani aalisakkat akornanni ineriartorneq assersuutitut ilanngunneqarsinnaavoq. Ilisimatusarnermi paasineqarsimavoq aalisarnerup kinguneranik saarullik millisartoq – Tassunga pissutaavoq aalisakkat annerit qassutini pisarineqartarnerat – taamaattumik mikisuulluni pitsaanerusarpoq. Tamanna pillugu uani annertunerusumik paasisaqarsinnaavutit.

Qupperneq 26-29-mi sulineq naammassippat atuartut piffissaq paasissutissaasivimminnik nutarterinermut atussavaat sammisamullu taaguutit nutaat atorsimasatik ilanngussorlugit.

Quppernermi 26-29-mi atuartut Akunnittarfik Arsarnerit sammissavaat.

Atuartut takorluussavaat Akunnittarfik Arsarnerit pilerisaarusiornissaanut atatillugu atorfinissimallutik. Quppernermi 27-mi akunnittarfiup nittartagaanut linkeqarpoq. Akunnittarfiup suut neqeroorutiginerai tassanilu najugaqaraanni suut misigisassaanersut paasiniassavaat.

Pilerisaarusiornermi piumasaqaatit:

• Akunnittarfimmi Arsarnerni najugaqarneq pilerisaarummi qitiutinneqassaaq.
• Misigisassat akunnittarfiullu neqeroorutai suunersut erserissumik takuneqarsinnaassapput.
• Atuartut pilerisaarummik isiginnaagassiussanerlutik, plakatiliussanerlutik, erinarsuusiussanerlutik imaluunniit pilerisaarusioriaatsit allat atussanerlugit namminneq aalajangissavaat.
• Pilerisaarusioriaaseq toqqarsimasartik pillugu atuartut tunngavilersuisinnaasariaqarput.

Qupperneq 28-29-mi atuartut pilerisaarusiartik ikkutissavaat.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut takutissavaat. Naliliinermi piumasaqaatit itisilerneri takukkit. 

Atuartut suliatik atuaqatiminnut takutissavaat.

Naliliinerup nersualaarinninnermik sinaakkuteqarnissaa isumannaartariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut tapersersorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. 

Uani annertunerusumik isumassarsiorsinnaavutit: Austin’s Butterfly.

Atuartut pingitsooratit sulianik nutaanik sananissaat siunertarineqanngilaq, akerlianilli atuartunit nersualaarinninnerup siunertaata paasineqarnissaa isumaliuutigineqarnissaalu anguniarneqarpoq. Atuartut atuaqatimit nersualaarinninnerisa atorluarnissaat kissaatigigukku, atuartut suliaminnik ingerlatitseqqinnissaannik periarfississinnaavatit. Taamaalillutik imminnut nersualaarinninnerit iluaqutigisinnaavaat suliatillu allanngortillugit.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik suliaqarusukkuit, taava atuartut Book Creatorimi atuagaat toqqornissaa isumatusaarnerussaaq, taamaalilluni tamatuminnga sammisaqarneq atoqqissinnaaniassammat.

Podcasti Nunaqarfinni inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit suliarineqarsimavoq.

Podcastimut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Anholtip Læringsværkstedimi inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Nunaqarfinni inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assitaalu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Nunaqarfinni inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.