PINIARTUTUT INUUNEQ

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga oqaluuserissavarsi, kiisalu Ilulissat qanoq inuttutiginersoq, ilissilu illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut?

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Qupperneq 12-mi atuartut sikup killingani aalisarnermik asseq 1925-mi assilisaq qimerluussavaat.

Klassimi assimi takusinnaasaat oqaluuserisinnaavasi. Maku soorlu sukumiinerusumik oqaluuseritikkit:

• inuit qassiunersut?
• angutit arnallu sulerippat?
• pisat qanoq angerlamut assartorneqarpat?
• anaanaq meeqqamik kissumiarpoq. Assimi sumiippa?
• umiatsiaaqqami qimmit marluk. Assimi sumiippat?

Qupperneq 13-mi assit marluk, ullumikkut aalisarneq qanoq pisarnersoq atuartut qimerluussavaat.

Klassissinni Kangiani taamanikkut ullumikkullu aalisarnermi malunnartumik assigiinngissutit oqaluuserisinnaavasi.

Oqaloqatigiissutigisimasasi oqasertai pingaarnerit pisariaqarpat allattarfissuarmut allattorsinnaavasi. Erseqqissaatit atuartut suliassami Paasissutissaasiviga qupperneq 20-21-mi atorsinnaavaat.

Atuartut maannakkut podcasti Piniartuuneq tusarnaassavaat. Asseq qupperneq 14-miittoq toorlugu podcasti aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Podcastip imarisai

Mikkili oqaluttuarpoq:

• 1940-mi inunngorsimalluni Ilulissanilu ilaqutariinni piniartukkormiuni peroriartorsimalluni.
• isikkaneq marlunnilli ukioqarluni aalisartutut sulisimavoq taamaattumillu Kangia immikkut misigissuseqarfigalugu.
• ataataa piniartuullunilu aalisartuusimavoq, taamaattumillu nammineq ataatamisut piniartutut aalisartutullu inuuniuteqarnissani qularutigisimanngilaa. Taamanikkumimmi periarfissatuaammata.
• qimmit, taamanikkut pituttorneqarneq ajortut illoqarfimmilu angalaaginnartut, pingaarnerpaajusimapput. Qulinilli ukioqarluni ilaquttami qimmii aasanerani isumagisalersimavai.
• ataatani peqatigiuaannarsimallugu aammalu nammineq qatanngutinilu Kangiani aalisartutut inuunerup qanoq navianartigisinnaaneranik ilinniartinneqarsimanertit, qanoq assaannarmik aalisartarsimanerminnik, nammineq erlaviiaallutik agguillutillu.
• siku, sila qanoq ikkaluarpalluunniit, silammut ingerlaarusaartartoq. Qaammat imissigaangat sarfarissisarnera sukkanerusumillu kaassorneqartarnera.
• Kangiata ullup unnuallu ingerlanerani Kangiani sikup ingerlaarnera aalisartunit qanoq uuttortarneqartarsimanersoq. ”Nikinnermik” taaneqartarpoq.
• Nikinnerup nakkutiginissaata pingaaruteqassusianik, taamaalillutik piniutitik sarfaatitinnginneranik nuussinnaaniassagamikkit.
• Kangia uummataanit katattussaani inissisimasoq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Qupperneq 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput.

Quppernermi assit tusarnaarsimasannut eqqaasitsissutissatut iluaqutaasinnaapput.

Immiussinermik ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkusimavoq. Assiliartaaraq kissaatigisaq malillugu sumulluunniit inissinneqarsinnaavoq. Tusarnaaqqinneqartuarsinnaallunilu.

Klassimi eqikkaaneq

Qupperneq 14-15-mut atatillugu suliaqarneq naammassippat klassi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuutigineqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavasi:

• tusarnaagassiornerminnut asseq assilluunniit toqqarneqarsimasut kiisalu sooq taakku toqqarneqarsimanersut.
• Podcastimi taaguutsit oqaatsillu pingaarnerit atuartunit siumorneqarsimasut.

Oqaluqatigiinnermut atatillugu ataani isumassarsiorsinnaavusi.

Taaguutsit ilaannut atatillugu Book Creatorimi quppernernik suliassanik sanasoqarsimavoq.

Ilissi nammineq quppernernik oqaloqatigiissutissanik, taaguutsinik oqaatsinillu pingaarnernik piumagussi ikkussisinnaavusi.

Taaguutsit oqaatsillu pingaarnerit

• Piniartoq – piniartoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni piniarnermik inuussutissarsiuteqartoq. Piniarneq tassaavoq aallaaniarneq aalisarnerlu. Pisarineqartartut tassaagajunnerupput aalisakkat, aalisagarlu ataaseq ingammik aalisarneqartarpoq, tassalu qaleralik. Podcastimi Mikkili oqaluttuarpoq ilaqutariinni piniartukkormiuni aalisartukkormiunilu peroriartorsimalluni. Isumassarsianik uani 

Mikkili angisuunngoruni piniartunngornissaani qularutigisimanngilaa. Sooq? Qassinik ukioqarluni ataatani qatanngutinilu ilagalugit aalisartalerpa?

Aalisakkat suut pisarigajunneruvaat?

• Qimmit – piniariarfinnut pisanillu assartuinermut atatillugu qimmit pingaarnerpaajusimapput. Ullumikkut qimmit tamarmik pituttorneqarsimapput nerukkaatissaallu tassagajupput nerukkaatissat panertitat, kisianni Mikkili meeraanerata nalaani qimmit pituttorneqarneq ajorput umiarsualivimmilu aalisakkanik nutaanik nerisinneqartarlutik. Uumasut nakorsaata qimminut qimuttunut nerisitsisarnermut innersuusia.

Mikkilip qimmii sumi sunillu nerisinneqartarsimappat?

Sooq qimmit 1954-mili pitussimanissaat aalajangerneqarsimava?

• Iigarpoq – sermip ningimarnata saavani sermit aakajaat nunarsuup nutsuineranik imaanut nakkaraangata iigarnermik Oqartoqarsinnaavoq sermeq iluliarsuarnik sikuminernillu ”ernisoq”. Sermeq Kujalleq iigaraangat sikulu Kangianut ajattarneqaleraangat aalisartut immikkut sillimaniartarput.

Qaammat imissigaangat aalisartut qanoq immikkut sillimaniartarpat?

• Qaammat imissisoq – minnerpaamik qaammammut ataasiarluni qaammat imissisarpoq. Qaammatip inissisimaneri Nunarsuup Seqerngullu akornanni Qaammatip inissisimaneranik aalajangerneqartarpoq. Nunarsuaq Seqerngup Qaammatillu akornanni inissisimagaangat Qaammat Seqinermit qaammaarissinneqartarpoq, oqartarpugullu Qaammat imissisoq. Qaammat imissigaangat ulittarnera tinittarneralu suli sakkortunerusarpoq taamaattumillu sarfarnerusarluni, ilulissanik silammut sukkanerusumik ingerlaartitsilersumik.

Qaammatip imissisarnerata suna killoraa?

Maannakkut piffissanngorpoq Mikkilip inuunermi tamaat suliffik aallutaarisimasaa sammissallugu. Atuartut peqatigalugit maannaakkut aalisagaq ammartissavarsi tisallugulu. Atuartut aalisakkap suliarinerani assiliisassapput. Assilisat atuakkamut ikkussorneqassapput.

Tamatuma kingorna atuartut aalisakkap suliarinera oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput.

Atuartut quppernermi 18-mi allataq atuassavaat.

Qimmeqaraanni aamma paarinissai, peqqissuunissai nalerisimaarnissaallu akisussaaffigineqartarpoq. Qimmit silami issittumi qimuttutut atorneqassagunik qiiassanngikkunillu annertuumik nerisaqartariaqarput. Aasanerani qimmit ukiuunerani ajoqusernitik qaangerniarlugit meqquernerminnullu kiisalu nutaamik meqqorissarnissaminnut nerisassaqartariaqarput.

Atuartut atuakkami Qimmeq-mi qupperneq 38 aamma 39 atuassavaat. Atuffatinnga toorlugu aamma quppernernik atuffanneqarnissartik toqqarsinnaavaat. Atuagaq Book-Creatorip assiliartaara toorlugu ammarsinnaavaat.

Qupperneq 19-mi pullartani apeqqutit akissavaat. Atuartut aamma oqalullutik akissutit akisinnaavaat. Akissutit allattarfissuarmut allanneqassapput atuartullu assilillugit allattorsinnaavaat imaluunniit immiullugit atuakkamut iliorarlugit.

Atuartut maannakkut takorluussavaat Mikkili ilaqutaasalu piniartutut inuunerat qanoq pisarnersoq. Mikkili ataatani qatanngutinilu ilagalugit Kangiani aalisartut titartassavaat.

Atuartut titartagaq assilissavaat assillu sinissaanut ikkullugu.

Tamatuma kingorna atuartut immiussissapput, tassanilu titartagartik oqaluttuaralugu.

Immiussineq assimillu ikkussineq ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliorlutik. Paasissutissaasivimminnut allassinnaavaat, immiussinnaavaat imaluuniit titartaasinnaapput assinillu ikkussuillutik.

Immiussineq assimillu ikkussineq ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Oqaluttuami atuartut tusarnaarpaat Mikkilip piniartunngornissani sinnattoriuaannarsimagaa.

Naggasiullugu atuartut sinnattutik maannakkut oqaluttuarissavaat. Inersimasunngorunik sumik suliaqarnissartik takorloornerlugu oqaluttuarisassavaat?

Atuartut uani quppernermi sinnattuminnut atatillugu assinik ujarlissapput imaluunniit titartaallutik.

Tamatuma kingorna sinnattutik pillugit immiussissapput oqaluttuaralugillu.

Immiussineq assimillu ikkussineq ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uaniannertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Piniartutut inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Piniartututut inuuneq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Suliniut – Qimmeq Ilisimatusarfimmiit Københavns Universitetimiillu ineriartortinneqarpoq. Meeqqat atuagaat Qimmeq – kalaallit qimmiat qimuttoq – Anne Katrine Gjerløffimit, Ilisimatusarfimmit Statens Naturhistoriske Museumimiillu ineriartortinneqarpoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Piniartutut inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Piniartutut inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga oqaluuserissavarsi, kiisalu Ilulissat qanoq inuttutiginersoq, ilissilu illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut?

Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunaqarfiillu allat nalunngilisigit?

Aappaluttumik nalunaaqutseruk illoqarfiullu/nunaqarfiullu aqqa allallugu.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Qupperneq 12-mi atuartut sikup killingani aalisarnermik asseq 1925-mi assilisaq qimerluussavaat.

Klassimi assimi takusinnaasaat oqaluuserisinnaavarsi. Maku soorlu sukumiinerusumik oqaluuserisikkit:

• inuit qassiunersut?
• angutit arnallu sulerippat?
• pisat qanoq angerlamut assartorneqarpat?
• anaanaq meeqqamik kissumiarpoq. Assimi sumiippa?
• umiatsiaaqqami qimmit marluk. Assimi sumiippat?

Sikup sinaani aalisarneq, Ilulissat, 1925

Qupperneq 13-mi atuartut assinik, umiatsiaqqamik imaluunniit kilisaatersorluni ullumikkut alisarnermik takutitsisunik ujarlissapput. Assit sinissap iluanut ikkunneqassapput.

Assinik ujarlernermik ikkussinermillu ilitsersuut 1 uani takuuk.

Klassissinni taamanikkut maannakkullu aalisarnerup assigiinngisutiginerpaasaat oqaloqatigiissutigisinnaavasi.

Atuartut maannakkut podcasti Piniartutut inuuneq tusarnaassavaat. Asseq qupperneq 14-miittoq toorlugu podcasti ammassavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit. Malugiuk Mikkilip oqaluttuani kalaallisut oqaluttuarimmagu, qallunaatullu oqaluttuareqqinneqarluni.

Podcastip imarisai

Mikkili oqaluttuarpoq:

• 1940-mi inunngorsimalluni Ilulissanilu ilaqutariinni piniartukkormiuni peroriartorsimalluni.
• isikkaneq marlunnilli ukioqarluni aalisartuutut sulisimavoq taamaattumillu Kangia immikkut misigissuseqarfigalugu.
• ataataa piniartuullunilu aalisartuusimavoq, taamaattumillu nammineq ataatamisut piniartutut aalisartutullu inuuniuteqarnissani qularutigisimanngilaa. Taamanikkumimmi periarfissatuaammata.
• qimmit, taamanikkut pitussimaneq ajortut illoqarfimmilu angalaaginnartut, pingaarnerpaajusimapput. Qulinilli ukioqarluni ilaquttami qimmii aasanerani isumagisalersimavai.
• ataatani peqatigiuaannarsimallugu aammalu nammineq qatanngutinilu Kangiani aalisartutut inuunermi navialiffiusinnaasunik ilinniartinneqarsimanertit, qanoq assaannarmik aalisartarsimanerminnik, nammineq erlaviiaallutik agguillutillu.
• siku, sila qanoq ikkaluarpalluunniit, silammut ingerlaarusaartuartoq. Qaammat imissigaangat sarfarissisarnera sukkanerusumillu kaassorneqartarnera.
• ullup unnuallu ingerlanerani Kangiani sikup ingerlaarnera aalisartunit qanoq uuttortarneqartarsimanersoq. ”Nikinnermik” taaneqartarpoq.
• Nikinnerup nakkutiginissaata pingaaruteqassusianik, taamaalillutik piniutitik sarfaatitinnginneranik nuussinnaaniassagamikkit.
• Kangia uummataanit katattussaani inissisimasoq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Qupperneq 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput.

Quppernermi assit tusarnaarsimasaannut eqqaasitsissutissatut iluaqutaasinnaapput.

Immiussinermik ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkusimavoq. Assiliartaaraq kissaatigisaq malillugu sumulluunniit inissinneqarsinnaavoq. Tusarnaaqqinneqartuarsinnaallunilu.

Klassimi eqikkaaneq

Qupperneq 14-15-mut atatillugu suliaqarneq naammassippat klassi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuutigineqassaaq. Innersuutigissavarput eqikkaanerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattornissaat. Atuartut namminneq assilillugit allattussavaat kingusinnerusukkut qupperneq 18-19-mi suliassaq Paasissutissaasiviga sammilerunikku atorneqassammata.

Klassissinni oqaluuserisinnaavasi:

• Piniartuni ilaqutariinni peroriartorneq qanoq issimanersoq.
  • soorlu meeqqat qulinik-isikkaneq marlunnik ukioqaleraangamik sulilersarnerat.
    • sunik suliassaqartarpisi (atuartut)?
  • Kangiani navialisinnaaneq
  • Mikkilip Kangianut immikkorluinnaq misigisaqarnera
    • ilissi (atuartut) sumiiffimmik immikkortumik immikkorluninnaq misigisimassuseqarpisi?
  • Mikkili ataatamisut piniartuusussaasimavoq. Allanik periarfissaqanngilaq Aasiannut efterskolerianngikkaanni. (Mikkilip tamanna Podcastimi kalaallisut eqqaavaa.)

Oqaluqatigiinnermut atatillugu ataani isumassarsiorsinnaavusi.

Taaguutsit ilaannut atatillugu Book Creatorimi quppernernik suliassanik sanasoqarsimavoq.

Ilissi nammineq quppernernik oqaloqatigiissutissanik, taaguutsinik oqaatsinillu pingaarnernik piumagussi ikkussisinnaavusi.

Taaguutsit oqaatsillu pingaarnerit

• Piniartoq – piniartoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni piniarnermik inuussutissarsiuteqartoq. Piniarneq tassaavoq aallaaniarneq aalisarnerlu. Pisarineqartartut tassaagajunnerupput aalisakkat, aalisagarlu ataaseq ingammik aalisarneqartarpoq, tassalu qaleralik. Podcastimi Mikkili oqaluttuarpoq ilaqutariinni piniartukkormiuni aalisartukkormiunilu peroriartorsimalluni.

Kangiani eqqaanilu uumasut aalisakkallu pisarineqartartut ilai eqqartukkit?

• Qimmit – piniariarfinnut pisanillu assartuinermut atatillugu qimmit pingaarnerpaajusimapput. Ullumikkut qimmit tamarmik pitussimasarput, kisianni siornatigut qimmit illoqarfimmi angalaannartuupput umiarsualivimmilu aalisakkanik nutaanik nerisinneqartarlutik. Meeqqat qulinik ukioqaleraangamik qimminik isumaginninneq ilinniartarpaat. Atuakkami Qimmeq-mi qupperneq 36-37-mi annertunerusumik paasisassarsiorit.

Sooq qimmit 1954-mili pitussimanissaat aalajangerneqarsimava?

• Iigarpoq – sermip ningimarnata saavani sermit aakajaat nunarsuup nutsuineranik imaanut nakkaraangata iigarnermik Oqartoqarsinnaavoq sermip ningimarna iluliarsuarnik sikuminernillu ”ernisoq”. Sermeq Kujalleq iigaraangat sikulu Kangianut ajattarneqaleraangat aalisartut immikkut sillimaniartarput.

Qaammat imissigaangat aalisartut qanoq immikkut sillimaniartarpat?

• Qaammat imissisoq – minnerpaamik qaammammut ataasiarluni qaammat imissisarpoq. Qaammatip inissimaneri Nunarsuup Seqerngullu akornanni Qaammatip inissisimaneranik aalajangerneqartarpoq. Nunarsuaq Serqerngup Qaammatillu akornanni inissisimagaangat Qaammat Seqinermit qaammaarissinneqartarpoq, oqartarpugullu Qaammat imissisoq. Qaammat imissigaangat ulittarnera tinittarneralu suli sakkortunerusarpoq taamaattumillu sarfarnerusarluni, ilulissanik silammut sukkanerusumik ingerlaatitsilersumik.

Qaammatip inissisimanerinut suut ilisimavisigit?

Qupperneq 18-mi atuartut allataq atuassavaat

Sermeq iigaraangat Sermersuarlu Kangianut ajattarneqaraanngat, aalisartunit “nikinnermik” taaneqartarpoq.

“Nikinneq” ulloq siulleq nalunaaqutseeriarluni aqaguanilu uterluni siku allornernik qassinik nikissimanersoq naatsorneqartarpoq.

Ullup unnuallu ingerlanerani allornernik 28-nik nalinginnaq nikittarsimavoq. Qaammat imissisimatillugu allornernik 31,5-nik nikittarsimavoq. 

Qupperneq 19-mi atuartut ullup unnuallu kiisalu sapaatit akunnerisa marluk ingerlaneranni siku qanoq isorartutigisumik nikittarnersoq uuttortarlugulu naatsorsussavaat.

Uuttortaaffissaqqissumik ujarlissaasi, soorlu anitsiarfimmi pinnguartarfik. Uuttuinerup aallartiffia titarnermik nalunaaqutserneqassaaq. Taava atuartut tamarmik immikkut 28-nik alloriassapput. Killiffiat nalunaaqutserneqassaaq. Taakku nalunaaqutserneqarsimasut marluk imminnut ungasissusaat uuttortarneqassaaq.

Uuttortaanerup inernera qupperneq 19-mi karsini marluusuni qullermi allanneqassaaq.

Tamatuma kingorna atuartut sapaatip akunnerisa marluk ingerlaneranerani sermip nikinnera uttortaanerup inernera 14-mik gangerlugu naatsorsussavaat.

Klassissinni atuartut uuttortaanerisa assigiinngissusaat qanoq annertutiginersoq imaluunniit annikitsiginersoq oqaluuserisinnaavarsi.

Quppernerni 20 aamma 21-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit atuartut oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliorlutik. Paasissutissaasivimminnut allassinnaavaat, immiussinnaavaat imaluuniit titartaasinnaapput assinillu ikkussuillutik. Atuartut suliaat podcastimut atatillugu sulinerup nanginneranut ilanngunneqassapput. 

Immiussineq assinillu ikkussuinermut ilitsersuut 1 aamma 3 uani takuk.

Suliassamut naggataarutigalugu atuartut ilaqutariinni piniartukkormiuni inuuneq pillugu apersuillutik tusarnaagassiussapput/podcastiliussapput. Atuartut marlukkaarlutik pilersaarusiussapput imminnullu apersorlutik.

Tusarnaagassiaq atuakkamut toqqaannarlugu immiunneqassaaq.

Tusarnaagassiap assiliartalersorneranut atuartut assilialiussapput.

Qupperneq 16-mi podcastimik assiliartalersuineq isumassarsiorfigisinnaavaat. Assiliartatut atuartut soorlu assit, titartakkat, linoliumik naqitat imaluunniit qiortakkanik nipititerilluni assilialiat atorsinnaavaat. Assiliartaq qupperneq 25-mut ikkunneqassaaq.

Immiussineq assinillu ikkussuinermut ilitsersuut 1 aamma 3 uani takuk.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq tunngaviusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uaniannertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit kaammattuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Piniartutut inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Piniartutut inuuneq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisamit suliniummut Nutaaliortamut atatillugu inerisarneqarsimavoq.

Ilisserut Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT inerisarneqarsimavoq.

Suliniut – Qimmeq Ilisimatusarfimmiit Københavns Universitetimiillu ineriartortinneqarpoq. Meeqqat atuagaat Qimmeq – kalaallit qimmiat qimuttoq – Anne Katrine Gjerløffimit, Ilisimatusarfimmit Statens Naturhistoriske Museumimiillu ineriartortinneqarpoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Piniartutut inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanerat saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Piniartutut inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga oqaluuserissavarsi, kiisalu Ilulissat qanoq inuttutiginersoq, ilissilu illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut?

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusallu.

Atuartut maannakkut podcasti Piniartuuneq tusarnaassavaat. Asseq qupperneq 12-miittoq toorlugu podcasti ammassavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Malugiuk Mikkilip oqaluttuani kalaallisut oqaluttuarimmagu, qallunaatullu oqaluttureqqinneqarluni.

Podcastip imarisai

Mikkili oqaluttuarpoq:

• 1940-mi inunngorsimalluni Ilulissanilu ilaqutariinni piniartukkormiuni peroriartorsimalluni.
• isikkaneq marlunnilli ukioqarluni aalisartuusimavoq taamaattumillu Kangia immikkut misigissuseqarfigalugu.
• ataataa piniartuullunilu aalisartuusimavoq, taamaattumillu nammineq ataatamisut piniartutut aalisartutullu inuuniuteqarnissani qularutigisimanngilaa. Taamanikkumimmi periarfissatuaammata.
• qimmit, taamanikkut pitussimaneq ajortut illoqarfimmilu angalaaginnartut, pingaarnerpaajusimapput. Qulinilli ukioqarluni ilaquttami qimmii aasanerani isumagisalersimavai.
• ataatani peqatigiuaannarsimallugu aammalu nammineq qatanngutinilu Kangiani aalisartutut inuunermi navialiffiusinnaasunik ilinniartinneqarsimanertit, qanoq assaannarmik aalisartarsimanerminnik, nammineq erlaviiaallutik agguillutillu.
• siku, sila qanoq ikkaluarpalluunniit, silammut ingerlaarusaartartoq. Qaammat imissigaangat sarfarissisarnera sukkanerusumillu kaassorneqartarnera.
• Kangiata ullup unnuallu ingerlanerani Kangiani sikup ingerlaarnera aalisartunit qanoq uuttortarneqartarsimanersoq. ”Nikinnermik” taaneqartarpoq.
• Nikinnerup nakkutiginissaata pingaaruteqassusianik, taamaalillutik piniutitik sarfaatitinnginnerani nuussinnaaniassagamikkit.
• Kangia uummataanit katattussaani inissisimasoq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Qupperneq 13-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput. Quppernermi assit tusarnaarsimasaannut eqqaasitsissutissatut iluaqutaasinnaapput.

Immiussinermik ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkusimavoq. Assiliartaaraq kissaatigisaq malillugu sumulluunniit inissinneqarsinnaavoq. Tusarnaaqqinneqartuarsinnaallunilu.

Klassimi eqikkaaneq

Qupperneq 12-13-mut atatillugu suliaqarneq naammassippat klassi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuutigineqassaaq. Innersuutigissavarput eqikkaanerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattornissaat.

Klassissinni oqaluuserisinnaavasi:

• Atuartut podcasti tusarnaaramikku suna tupigusuutigaat.
• Podcastimi taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut siumorsimasaat.

Oqaloqatigiinnermut atatillugu ataani isumassarsiorsinnaavusi.

Ilissi nammineq quppernernik oqaloqatigiissutissanik, taaguutsinik oqaatsinillu pingaarnernik piumagussi ikkussisinnaavusi.

Taaguutsit oqaatsillu pingaarnerit

• Ilaqutariit piniartuusut/ilaqutariit aalisartuusut – podcastimi Mikkili, ilaqutariit piniartuusut akornanni peroriartorsimasoq, sammineqarpoq. Taamanikkut inunnguuserisimasaq kisimi takorloorneqartarpoq, tamannalu naammaginartinneqartarpoq.

Angajoqqaattut atorfeqalissallutik ilisimatinneqaraluaruit naammagisimaaginnassagaluarpiuk?

• Ingerlariaqqiffiusumik ilinniarneq – tamanut ilisimasariaqartunik ilinniagaqarsimaneq meeqqat atuarfianni naammassiganni ingerlariaqqiffiusumik ilinniarnerit arlallit toqqarneqarsinnaapput. Ingerlariaqqiffiusumik ilinniarnerit tassaasinnnaapput naatsumik, akunnattumik, sivisuumillu sivisussusilinnik ilinniarnerit. Taakkunani inersimasutut inuunermi suliffissatut aallussassaq piukkunnarsarfigineqarsinnaavoq.

Ilinniarnerit suut illit ilisimavigit?

Ilinniarnerit suut illit soqutigisarivigit?

• Sermip ningimarna – isumaqarpoq “sermeq ingerlaartoq”. Sermerlu ingerlaartoq tassaavoq sermeq annertooq ingerlaartoq. Aputip nutaap oqimaassusaa sermersuup qaavani naammatsikkaangat naqitsinerup sermip ataatungaa sinerissap tungaanut siammartittarpaa. Sermeq siammariartortoq sermimik ningimarnanik taaneqartarpoq.

Kangiani inuuneq qanoq sermip ningimarnanit sunnerneqartarpa?

• Nikinneq iigarnerlu – sermip ningimarnata saavani sikut aakajaat nunarsuup nutsuineranik imaanut nakkaraangata iigarnermik Oqartoqarsinnaavoq sermip ningimarna ilulissanik sikuminernillu ”ernisoq”. Iigarnersuit, tassa sermip ningimarnata saava annertoorujussuanngorluni kaangartiteraangat, aasaanerani qaqutiguinnaq pisarput, kisianni sermip sinaani sikuminerit katagartuaannarput ukiorlu kaajallallugu takuneqarsinnnaallutik. Sermip ningimarna iigaraangat sermersuarlu Kangianut ajattarneqaleraangat, Mikkilip aalisartullu tamanna nikinnermik taasarpaat. Nikinnera ulloq siulleq nalunaaqutseeriarluni ullullu tulliani uteqqilluni siku allornernik qanoq amerlatigisunik nikissimanersoq naatsorsorneqartarpoq. Taamaalilluni sikut sorlu ullup unnuallu ingerlanerani qanoq takitigisumik nikissimanersoq naatsorsorneqartarpoq.

Sooq nikinninerup malittareqqissaarnissaa pingaaruteqarsimava?

• Sermersuaq – tassaavoq sumiiffik annertunerusoq sermertamik qallerneqarsimasoq. Kalaallit Nunaanni sermertaq Nunarsuarmi sermersuit annersaasa tullerat Sikuiuitsumilu Kujallermi sermertaq annersaavoq. Sermertaq tassaavoq sermip ningimarna 50.000 km²-it sinnerlugit angissusilik.

Nunarsuup sinnera qanoq isikkoqassagaluarpa Sermersuaq tamarmi aakkaluarpat?

Sermersuaq aakkaluarpat immap qatsissusaanut qanoq kinguneqassava?

• Qaammat imissisoq – Qaammatip inissisimanerisa ilagaat. Qaammat assigiinngitsunik sisamanik inissisimaffeqarpoq: imissisoq, qaammanniffik, imissiartortoq sakkukilliartortorlu. Qaammatip inissisimanera Qaammatip ilaa qanoq annertutigisoq Seqinermit qinnqorneqarsimasoq tunngavigalugu aalajangerneqartarpoq. Qaammat imissigaangat Qaammat tamarmi Seqinermit qinnqorsimasarpoq.

Qaamaatip inissisimaneri sisamat tamaasa takunikuuvigit?

Qanoq innikkut Qaammat kusarnarnerpaatittarpiuk – sooq?

Maannakkut Kalallit Nunaanni ullumikkut ilinniarnermi periarfissat misissussavatit Mikkilillu oqaluttuarnera naapertorlugu 1940’kunni ilinniarnermi periarfissanut naleqqiullugit. Apeqqutinut akissutitik oqalullutik pullartanut qernertunut immiullugit akissavaat.

Mikkilip podcastimi oqaluttuarnera tusarnaaqqillugu imaluunniit nittartakkani ukunani Norden.dk aamma Gyldendalpaasisassarsiorsinnaapput.

Klassissinni eqikkaasinnaavusi Kalaallit Nunaannilu 1940’kunni imaluunniit nalitsinni peroriartornerup iluaqutai ajoqutaalu paasiniarlugit.

Immiussinermik ilitsersuut uani takuk.

Quppernerni 16-mi aamma 17-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit atuartut oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliorlutik. Paasissutissaasivimminnut allassinnaavaat, immiussinnaavaat imaluuniit titartaasinnaapput assinillu ikkussuillutik. Oqaatsit pingaarnerit taagutillu ataatsimoorlusi oqaluuserisimasasi atuartunut nittartissinnaavatit.

Immiussinermik ilitsersuut uani takuk. 

Assinik ikkussuinermik ilitsersuut 2 uani takuk

Atuartut maannakkut inuusuttutut ilinniarneq sorleq nammineq pissanganartinnerlugu misissussavaat. Qupperneq 18-mi linkeqarpoq atuartunik IlinniarnermikIlitsersuummut, UG.dk.-mut, innersuussisumik. Tassani inuusuttutut ilinniarnerit soorliit pissanganartinnerlugit misissussavaat. Inuusuttutut ilinniarnerit misissoreerunikkit quppernermi 18-mi aamma 19-mi boksit sisamat akissavaat.

Aajuku apeqqutissatut siunnersuutit arlallit atuartut misissuinerannut atatillugu apeqqutigisinnaasatit:

• Inuusuttutut ilinniarneq taannarpiaq sooq pissanganartippiuk?
• Allanik taamak pissanganartigisoqarpa?
• Ilinniartutut avatangiisit sorliit nalerisimanartinnerullugit qanoq isumaqarpit? (annertuumik atuagassartallit, nukersorluni sulineq imaluunniit allat)
• Kia illit anguniakkannik ikiorsinnaavaatit?

Suliassamut naggataarutigalugu atuartut ilaqutariinni piniartukkormiuni inuuneq pillugu apersuillutik tusarnaagassiussapput/podcastiliussapput. Atuartut marlukkaarlutik pilersaarusiussapput imminnullu apersorlutik.

Tusarnaagassiaq atuakkamut toqqaannarlugu immiunneqassaaq.

Tusarnaagassiap assiliartalersorneranut atuartut assilialiussapput.

Qupperneq 16-mi podcastimik assiliartalersuineq isumassarsiorfigisinnaavaat. Assililiartatut soorlu assit, titartakkat, linoliumik naqitaq imaluunniit qiortakkanik nipititerilluni assilialiat atuartut atorsinnaavaat. Assiliartaq qupperneq 25-mut ikkunneqassaaq.

Immiussinermik assinillu ikkussuinermik ilitsersuut 1 aamma 3 uani takuk.

Atuartut misissukkatik ataatsimoorlutik klassiminni oqallisigissavaat.

Erseqqissassallugu pingaruteqarpoq atuaqatit toqqagaannik soqutigisaqarfigisaannillu nalilersuineq oqallinnermi siunertarineqanngimmat, akerlianilli ataatsimoorluni periarfissat suut anguneqarsinnaanersut paasiniarnissaat. Taamaattumik atuartut atuaqatimik misissuinerannik tusarnaarneranni tapersersorneqartariaqarput, taamaalillutik apeqqutinik qulaajaarutaasunik apeqquteqarsinnaaniassammata ataatsimoorlutillu alapernaallutik.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit pissusissamisoorsinnaavoq atuartut Book Creatorimi atuagaata toqqornissaa, taamaalillu tassunga atatillugu suleqarnermi atoqqissinnaaniassammat.

Podcasti Piniartutut inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Piniartutut inuuneq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisami suliniummut Nutaaliortamut atatillugu inerisarneqarsimavoq.

Ilisserut Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Piniartutut inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanerat saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Piniartutut inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit sisamat atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat, illorsuup saarngi kiisalu Kangiata sermiata saava.

Quppernermi 6-7-mi atugassiaq ataaseq kiisalu isiginnaagassiat pingasut Kangiata Illorsuata pileqqaarneranik takutitsisut takuneqarsinnaapput.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuani suliffeqarfittut suna siunertarineqarnersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Najukkassinni Kalaallit Nunaanilu aasap ukiullu assigiinngissusaat.

Atuartut podcastimi suliaminnik aallartitsinnatik Kalaallit Nunaat pillugu suut ilisimareernerlugit paasisariaqarpaat. Uani podcastimi Kalaallit Nunaanni piniartutut inuuneq ukkatarineqapoq, kisianni immaqa podcastit allat ilaannik suliaqarsimavusi imaaluunniit suliaq aallartitsinnagu atorneqarsinnaasunik allatigut ilisimasanik pissarsiffigisimasassinnik. 

Qupperneq 8-mi Google Maps-inut linkeqarpoq. Tassani nunap assingani Kangiata Illorsua atuartut nammineq misilillugu nassaariniarsinnaavaat.

Aamma illit misileraallutit podcastimi sumiiffinnik ujaasitissinnaavatit, taamaalillutik sumiiffissiniassammatigit. Sumiiffiit tassaapput:

• Ilulissat
• Sermeq Kujalleq
• Kangia

Aammattaaq quppernermi 8-mi apeqqutit sisamat atuartunut aqqutissiusinnaasut allassimapput. Aajuku suli allat apeqqutissat:

• Sermersuaq pillugu sunik ilisimasaqarpit?
• Kalaallit Nunaanni oqaatsit suut atorneqarpat?
• Kalaallit Nunaanni ilinniartitaaneq pillugu sunik ilisimasaqarpit? 
• Ilaqutariit piniartut imaluunniit aalisartut suna ilisarnaatigaat?

Qupperneq 9 atuartut akissutaannut atorneqassaaq. Atuartut akissutitik qanoq ilusilersussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Book Creatorimi periarfissat aakua:

• assassorlutik ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput ikkullugulu.
• Kalaallit Nunaat pillugu Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput ikkullugillu.
  Tamatuma kingorna nammineq ilisimasat aallaavigalugit assit allagartalersorneqarsinnaapput.
• ilisimasat oqaluttuaralugit tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
• imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akulerullugit.

Qupperneq 10-11-mi Kalaallit Nunaata nunap assinga arfinilinnik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimasoq ikkunneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsersuutit Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit sumiiffiinut ilisimasaminnut ikkussussavaat. Nalunaaqutsersorneqartut saneraani allattuiffissani illoqarfiup imaluunniit nunaqarfiup aqqa allassinnaavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut maannakkut podcasti Piniartutut inuuneq tusarnaassaavaat. Quppernermi 12-mi atuagassiami naatsunnguami podcasti kiisalu atuartut suliamut tunngasumik tusarnaarnermi qanoq sulinissaannut ilitsersuut naatsunnguaq ilisaritinneqarpoq. Podcasti quppernermi 13-mi assiliaq toorlugu aallartissaavaat.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq. Atuartut quppernermi 14-15-mi tusarnaakkaminnut atatillugu suliassaminnik aallartitsinnagit minutsit arlallit atorlugit tusarnaarsimasartik pillugu oqaloqatigiissinnaapput.

Qupperneq 14-15-mi atuartut podcastimi tusarnaakkatit tunngavigalugit imaqarniliussapput. Periutsit assigiinngitsut toqqarlugit suliarisinnaavaat; ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaasinnaapput.

• atuagassialiorlutik allassinnaapput
• tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
• ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput
• allarluinnarmik imaqarniliornermut eqqaamassutissiornermullu atatillugu sulinermi sungiusimasaminnik.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik ikkussuineq atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Maannakkut klassissinni ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaallusi naggasiissaasi, tassanilu quppernerni 14-mi 15-milu atuartut suliaat eqqartussavasi. 

Ataatsimoorlunilu inaarutaasumik eqikkaalluni nalilineq atuartut namminneq paasissutissaasiviliornissaannut piareersaataassaaq, taamaalillutik podcastimik suliaqarnerminni uterfigisinnaaniassammassuk. 

Qupperneq 16-17-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu eqqartorsimasasi qanoq isumaqarnersut nassuiassavaat. Atugassiaq, tusarnaagassiaq, assiliaq, titartagaq imaluunnit taakkua akulerullugit atussanerlugu nammineq toqqaasinnaapput. Atuartut suliaat podcastimi suliap nanginnerani atorneqassapput.

Innersuutigaarput atuartut oqaatsinik pingaarnernik taaguutinilluunniit podcastimi tusarsimasaminnik siunnersuuteqarnissaannik qinnuigalugit aallartissasutit. Tamatuma kingorna oqaatsinik pingaarnernik taaguutinillu makuninga, podcastimi qitiusuni suliallu nanginnerani pingaaruteqartunik, ilanngussissaatit.

• Ilaqutariit piniartukkormiut/ilaqutariit aalisartukkormiut – podcastimi Mikkili, aalisartumit ernertut 1940-mi inunngorsimasoq, eqqartorneqarpoq. Taamanikkut inunnguutsimiilli atukkat saniatigut allanik sinnattortoqarneq ajorpoq, tamannalu naammaginartutut isigineqartarpoq.

Illit angajoqqaattut suliaqassallutit paasigaluarukku naammaginartissagaluarpiuk?

• • Sermip ningimarna – isumaqarpoq “sermeq ingerlaartoq”. Sermerlu ingerlaartoq tassaavoq sermeq annertooq ingerlaartoq. Aputip nutaap oqimaassusaa sermersuup qaavani naammatsikkaangat naqitsinerup sermip ataatungaa sinerissap tungaanut siammartittarpaa. Sermeq siammariartortoq sermip ningimarnanik taaneqartarpoq.

Kangiani inuuneq sermip ningimarnanit qanoq sunnerneqartarpa?

• Nikinneq iigarnerlu – sermip ningimarnata saavani sikut aakajaat nunarsuup nutsuinerata kinguneranik imaanut nakkaraangata iigarnermik taaneqartarpoq. Oqartoqarsinnaavoq sermip ningimarna ilulissanik sikuminernillu ”ernisoq”. Iigarnersuit, tassa sermip ningimarnata saava annertoorujussuanngorluni kaangartiteraangat, aasaanerani qaqutiguinnaq pisarput, kisianni sermip sinaani sikuminerit katagartuaannarput ukiorlu kaajallallugu takuneqarsinnnaallutik. Sermip ningimarna ingerlaaleraangat Mikkilip aalisartullu allat tamanna nikinnermik taasarpaat. Nikinnera ulloq siulleq nalunaaqutseeriarluni ullullu tulliani uteqqilluni siku allornernik qanoq amerlatigisunik nikissimanersoq naatsorsorneqartarpoq.

Sooq nikinnerup malittareqqissaarnissaa pingaaruteqarsimava?

Nunarsuup sinnera qanoq isikkoqassagaluarpa Sermersuaq tamarmi aakkaluarpat?

Sermersuaq aakkaluarpat immap qatsissusaanut qanoq kinguneqassava?

• Qaammat imissisoq – Qaammatip killiffiisa ilagaat. Qaammat assigiinngitsunik sisamanik killiffeqarpoq: imissinera, qaammanninnera, illuninnera aamma illuernera. Qaammatip killisimaffia Qaammatip ilaa qanoq annertutigisoq Seqinermit qinnqorneqarsimasoq tunngavigalugu aalajangerneqartarpoq. Qaammat imissigaangat Qaammat tamarmi Seqinermit qinnqorneqarsimasarpoq.

Qanoq innikkut qaammat ilinnut kusanarnerpaasarpa, aamma sooq?

Tusarnaagassasiamik immiussineq, assinik atuagassiamillu ikkussuineq; ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk

Podcastimi Mikkili oqaluttuarpoq sikumi suligaangamik qaammatip imissinera nikinnermik sunniisartoq. Atuartut maannaakkut Qaammatip killiffiinik, kiisalu Nunarsuup imartaanik sunniisarneranik suliaqassapput.

Qupperneq 18-19-mi suliassamut nassuiaat takuneqarsinnaavoq. Atuartut 5.b-usuusartunut naatsorsuussamik allallutik atugassialiussapput, tassanilu maku nassuiassavaat:

• • Qaammat sunaana, killiffiilu qanoq isikkoqarpat?
  • Nunarsuup imartaanut Kalaallit Nunaannilu immikkorluinnaq sikumut killiffii qanoq sunniuteqartarpat?

Quppernermi 20-23-mi Qaammat pillugu atuagassiat ilisserutillu takuneqarsinnaapput. Taakku atuartut suliassartik aallartitsinnagu atuassavaat.

Quppernermi 19-mi ”pappiaraq” ataaseq ikkunneqarsimavoq: tassani atuagassiaq atuartunut 5.b.-nut allassavaat. Tassunga atatillugu eqqarsaatigisariaqarpoq sammisaq 5. klassinit paasineqarsinnaanissaa pingaaruteqarmat. Atuagassiartik pisariaqartitsineq naapertorlugu assimik ilisserummilluunniit ataatsimik ikkussivigisinnaavaat.

Periarfissaqarussi 5. klassit arlaat pulaarsinnaavarsi allatassinnillu atuffallugit. Aamma atuartut allatartik atuaqatiminnut saqqummiussinnaavaat. Atuartut arlaat 5. klassimi atuartunik qatannguteqarunik, angerlarsimaffimminni akissutiminnik atuffassinnaavaat qisuariaataallu tusarliullugit.

Assinik allatallu oqaasertaanik ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Mikkili oqaluttuarpoq ilaqutariinni piniartuni imaluunniit ilaqutariinni aalisartuni qimmeq qimuttoq pingaarnerpaajusoq. Atuartut maannakkut qimmeq qimuttoq nukissanillu pisariaqartitai sammisaavaat. 

Qupperneq 24-25-mi aallaqqaasiutitut nassuiaat atuartut atuagassaat takuneqarsinnaavoq. Tamatuma kingorna quppernermi 24-mi atuagaq ”Qimmeq” tuussavaat quppernerillu 40-43-ut atuarlugit. Linki atorsinnaanngippat quppernermi 24-mi assip sinaata naqqata teqeqquani talerperlermi PDF-fili takuneqarsinnaavoq. Quppernermi 25-mi pullartat pingasut apeqqutitallit takuneqarsinnaapput, taakkulu apeqqutit ataasiakkaarlugit tusarnaagassianngorlugit atuartut akissavaat.

Quppernermi 26-mi atuagassiaq naatsunnguaq atuartut atuagassaat kiisalu qimmit Ilulissani qasuersaartut assingat takuneqarsinnaavoq. Quppernermi 27-mi qimminut nerukkaatissatut siunnersuutit sisamat qanolu annertutigissumik nukissamik akoqassusaannik katitigaaneranillu paasissutissartallit takuneqarsinnaapput. Taakku quppernermi 28-29-mi qimmimut ataatsimut nerukkaatissat katiterneranni atuartut atussavaat.

Quppernermi 28-29-mi quppernermi paasissutissat tunngavigalugit nerukkaatissat assigiinngitsut gramminngorlugit qimmimit pisariaqartinneqarnersut atuartut allattussavaat.

Quppernermi 24-mi “Qimmeq” pillugu atuakkami atuarsimasaminni nukissat katitigaanerat eqqarsaatiginissaa eqqaamassavaat.

Atuartut quppernerit suliaralugit naammassippata klassissinni akissutaasinnasut pillugit ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaassaasi eqqartuillusilu.

Tusarnaagassiamik immiussineq atuagassiamillu ikkussineq: ilitsersuut 1 aamma 3 uani takuk.

Podcastimi Mikkilip ilaqutariinni piniartukkormiuni inuunera namminerlu qatanngutinilu allamik sinnaattunngisaannarnerat tusarparput.

Atuartut maannakkut takorluussavaat anaanamik, ataatamik imaluunniit ilaqutamik ilaasa atorfiata saniatigut atorfimmik allamik toqqaanissaminnik periarfissaqaratik.

Quppernermi 31-mi atorfik suussaagaluarnersoq, allanillu periarfissaqarnani qanoq misigisimanarnersoq allaaserissavaat. Quppernermi 30-mi atuartut allatamik oqaasertaanut assimik naleqquttumik ikkussiffissaqarpoq.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik isumaliuutitik saqqummiutissavaat.

Assinik allatallu oqaasertaanik ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut isiginnaagassiorlutik isiginnaartitsissummik sanassapput: tassanilu sammineqassaaq qanga ullumikkullu aalisarneq pillugu Mikkilip meeraasalu akornanni oqaloqatigiinneq. Mikkilip aalisarnermik nikittarnermillu ilisimasani meeqqaminut ingerlateqqikkusukkaluarpai. Kisianni meeqqat angallatit nutaaliat atortullu nutaaliat atornissaat orniginartinneruaat.

Atuartut eqimattanut sisamanik tallimanilluunniit inuttalerlugit agguassavatit.

Quppernermi 32-mi atuartunut aallaqaasiutitut aallaatigisaq suliassamullu nassuiaat takuneqarsinnaavoq. Qupperneq 32-mi tusarnaagassiartik sinissamut ikkussinnaavaat.

Aajuku Kalaallit Nunaanni aalisarneq pillugu annertunerusumik paasissutissanut linkit: royalgreenland.com aamma visitgreenland.com. 

Atuartut isiginnaagassiap qanoq ilusilersornissaa najoqqutallu qanoq isikkoqarnissaa namminneq aalajangissavaat; kiisalu Mikkilip ileqqutoqqanik ingerlaterteqqinnera iluatsinnersoq nammineq nalilersussavaat.

Atuartut isiginnaagassiatik klassimiminni saqqummiutissavaat.

Isiginnaagassiamik: ilitsersuut 5 uani takuk.

Naliliinerup nersualaarinninnermik sinaakkuteqarnissaa isumannaartariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut tapersersorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. 

Uani annertunerusumik isumassarsiorsinnaavutit: Austin’s Butterfly.

Atuartut pingitsooratit sulianik nutaanik sananissaat siunertarineqanngilaq, akerlianilli atuartunit nersualaarinninnerup siunertaata paasineqarnissaa isumaliuutigineqarnissaalu anguniarneqarpoq. 

Atuartut atuaqatimit nersualaarinninnerisa atorluarnissaat kissaatigigukku, atuartut suliaminnik ingerlatitseqqinnissaannik periarfississinnaavatit. Taamaalillutik imminnut nersualaarinninnerit iluaqutigisinnaavaat suliatillu allanngortillugit.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik suliaqarusukkuit, taava atuartut Book Creatorimi atuagaat toqqornissaa isumatusaarnerussaaq, taamaalilluni tamatuminnga sammisaqarneq atoqqissinnaaniassammat.

Podcasti Piniartutut inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit suliarineqarsimavoq.

Qimmeq pillugu suliniut  Ilisimatusarfimmit aamma Københavns Universitetimit inerisarneqarsimavoq.

Meeqqanut atuartitsinermi atuakkiaq Qimmeq – kalaallit qimmiat qimuttoq – den grønlandske slædehund Anne Katrine Gjerløffimit inerisarneqarsimavoq. Ilisimatusarfik aamma Statens Naturhistoriske Museum.

Podcastimut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Anholtip Læringsværkstedimi inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Piniartutut inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assitaalu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Piniartutut inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.