QERITITSIVINNI TOQQARTAT

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngissuseqarpat.

Nunap assinga qimerluussavarsi Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq inuttutiginersoq oqaluuserissavarsi. Kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Qupperneq 12-mi qerititsiviit pingasut matui ammaannartut takuneqarsinnaapput.

Qerititsivik siulleq neqinut atorneqarpoq – tullia aalisakkanut – pingajuallu (qerititsivik mikineq) paarnanut naasunullu mamarsaatissanut.

Qupperneq 13-mi tuttup, umimmaap, arferup, aqissip, saarulliup, qalerallip, kigutaarnat, paarnat, kuannit tupaarnallu assingi takuneqarsinnaapput.

Atuartut assit qerititsivimmut eqqortumut ikiorassavaat. Tamanna asseq qerititsivimmut qinikkamut kalillugu suliarineqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Sooq Ilulissani minnerpaamik marlunnik qerititsiveqarneq nalinginnaanersoq.
• Pinngortitami nammineq nerisassarsiortarneq qanoq pisarnersoq.
• Atuartut angerlarsimaffiini qerititsiviit sunik imaqarnersut.
• Atuartut pinngortitami nerisassarsiortarnermik qanoq misilittagaqarnersut.

Atuartut maannakkut podcasti Qerititsivinni toqqortat tusarnaassaavaat. Qupperneq 14-mi asseq toorlugu podcasti aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Podcastip imarisaa

”Ilulissat uumasorpassuaqarnera aaligarpassuaqarneralu pissutaalluni ilaqutariit tamarmik ataasiinnaanngitsumik, arlalinnilli qerititsiveqarput”.

Maliup, Elinip Verallu oqaluttuarnerat.

Ilulissani katersorneqarnerpaasartut tassaapput qerititsiviit. Inoqutigiinni ataatsimi qerititsiviit marluk-pingasut nalinginnaapput. Ataaseq neqinut, ataaseq aalisakkanut timmissanullu kiisalu qerititsivik mikisoq paarnanut, pupinnut naasunullu. Inuit nerisamik 75 %-at missiliorlugu nammineq katersortarpaat pisarisarlugulu. Taamaattuminguna kalaallit amerlasuut nammineq angallateqartartut.

Soorlu makuninnga qerititsivimmiititaqarsinnaapput,

• tuttup neqqaa, umimmaap neqaa, mitit, aqissit tuttunillu nikkuliat

qerititsiviup aappaa soorlu makuninnga imaqarsinnaavoq

• arferup neqaa, puisip neqaa, eqaluit, saarulliit, qalerallit, ammassaat panertut, arferup nikkui, kapisilik pujuugaq, nataarnaq, nipisat suai, uillut, mattak,

qerititsiviup pingajuani qerititsiveeqqami soorlu,

• paarnat, kigutaarnat, paarnaqulluit paarnai, kuannit, tupaarnat pupiillu.

Pisamik ilai qerititsivimmut ilitinnagit suliareqqaartarpaat. Arferup neqaa, qalerallit eqaluillu pujoorneqartarput, tuttut ammassallu panertuliarineqartarput uillullu uunneqarlutik.

Naasut tiiliarineqartarput kiisalu iffiornermi nerisassiornermilu atorneqartarlutik.

Nerisassat iginneqarneq ajorput. Qerititsivik immerneqaraangat pisoqaanerit qallinngortinneqartarput siulliullugillu nerineqarlutik. Qerititat ilai pisoqalivallaaraangata qimminut nerliunneqartarput.

Ukiuni tusintilinni pinngortitamut qanittumi inuusimaneq pissutaalluni, nunap mamassuseqarnera ilikkarneqartarpoq. Elinip Verallu uumasut mamassusaat tunngavigalu Qeqertarsuup Tunuani suminngaaneernersut oqaatigisinnaavaat. Elini oqaluttuarpoq, tuttut puisillu mamassusaat kujavariartortilluni allanngortartoq.

Weekendini inuit arlalippassuit aalisariartarput piniarlutilluunniit. Angutit puisinniaraangata arnat nunamut niuneqartarput taamaalillutik naasunik paarnanillu nunianniassammata.

Atuartut tusarnaarsimasatik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Qupperneq 15-mi atuartut naatsunnguanik tusarnaagassiussapput, tassanilu podcasti oqaluttuarissavaat.

Quppernermi assit tusarnaarsimasaminnut eqqaasissutissatut iluaqutigisinnaavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaaraq sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqikkaaneq

Quppernerni 14-15-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigiissutiginissaat innersuutigineqassaaq.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavarsi:

• asseq imalunniit assit tusarnaagassiornerminnut toqqarsimasaat tassumalu toqqarneqarneranut suna peqqutaanersoq.
• taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.

Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Pinngortitap pequusivia – Nunatsinni ukiuni tuusintilikkuutaani pinngortitamik katersorneqarsinnaasut, pisarineqarsinnaasut piniagaasinnaasullu inuussutigineqarsimapput. Suli inuuneq taamatut ingerlavoq. Nammineq nerisassat amerlanerpaartaasa pissarsiarisarneranik ileqqoq inuit akornanni annertuumik atuuppoq. Ilulissani nunarsuarmit tamanit nioqqutissat niuertarfissuarni pisiarineqarsinnaagaluartut, maani nerineqartartut annertunersaasa ilaat pinngortitap nerisassaataanit pissarsiarineqartarput.

Qeqertarsuup Tunuani nerisassat suut pinngortitami nammineq pissarsiarineqarsinnaappat?

Illit najugaqarfinnit nerisassat suut nammineq pissarsiarineqarsinnaappat? 

• Umimmak –Miluumasut nunamiutat ilaagaat naasortortoq.

Nunatsinni umimmak nunatta avannaarpiarsuani Tunullu avannaani kiisalu Kitaata avannaani Inglefield Landimi aallaqqaammut taamaallaat siumorneqarsinnaasimavoq.

Umimmak aatsaat 1962-mi Kitaanut takkuppoq umimmaallu tamaaniittut inunnit nuunneqarsimapput.

Nunatsinni umimmaat 39.400-it missaanik amerlassuseqarput. Tassa nunarsuarmi umimmaat 34%-iisa pallillugit amerlassusaat. Nunatsinni Kangerlussuaq amerlanerpaanik umimmaqarfiuvoq (nersutit 20.000 miss.) aamma Sisimiut (nersutit 2.600 miss.)

Kitaani umimmaqartuaannarsimava?

Nunatsinni sumi umimmaat amerlanerpaat siumorneqarsinnaappat? 

• Tuttu – Kitaani tuttut aallaaqqaammulli ukiuni tusintilinni arlalinni nunatsinniissimapput. Ukiut 100-ut matuma siornatigut Tunumi aamma tuttoqarsimavoq, taakkuli nungussimapput, qularnanngitsumik silarluttarnerujussuanik.

Ullumikkut nunatta kitaata kitaatalu avannaata sineriaani taammaallaat tuttoqarpoq. Tuttut nujuartat immikkoortunut 11-nut agguarneqarsinnaapput, taakkulu nunaminertani pinngortitap assiaqutai pissutaallutik qularnanngitsumik qaqutiguinnaq imminnut akuliussinnaasarput.

Nunatsinni ukiuni qassini tuttoqarsimava?

Nunarsuarmi sumiiffinni allani tuttoqarpa?

• Aqisseq – Kalaallit Nunaat tamakkerlugu manniliortarpoq, nunaminertanilu tamani assigiinngitsuni siumorneqarsinnaalluni. Nerisassatut alutorineqaqaaq ukiumiillu ukiumut amerlassusaat allanngorartaraluartoq aqisseq nunatsinni aqisserpassuaqarnera naatsorsuutigineqarpoq. Aqisseq ukiup qanoq ilinera naapertorlugu meqquni taarsertarpai. Ukiukkut meqqui qaqortuusarput aasakkullu qaserujuttuullutik.

Ukiup qanoq ilinera naapertorlugu sooq aqissip meqquni taarsertarpai?

• Nerisassat eqqakkat – tassaapput nerisassat inunnit nerineqarsinnaagaluartut arlaannik pissuteqarluni iginneqarsimasut.

Nunatsini qimmerpassuaqarpoq, Avannaani qimmit qimuttut Kujataanilu savaatillit qimmii. Nerisassat pisoqalivallaarsimagaangata qimminut nerliunneqartarput. Taamaalilluni nerisassanik eqqaaneq pinngitsoorneqartarpoq.

Nerisassanik eqqaasarnerup pinngitsoortinneqarnissaa qanoq pingaaruteqartigaa?

Qupperneq 16-mi tuttup umimmaallu assingat takuneqarsinnaavoq. Uumasut artit taakku naasortortuupput.

Uumasut majimi/junimi aatsaat piaqqioreeraangata piniaqqusaapput.

Atuartut atuagassiaq una atuassavaat imaluunniit atuffanneqassapput:

    Ukiakkut Malik aavartarpoq umimmanniarlunilu

Neqit ilai qeritinneqartarput,

ilai nikkuliarineqartarlut

ilaallu pujoorneqartarlutik.

Quppernermi 20-21-mi apeqqutit arfiniliupput.

    Suna angineruva? Tuttu umimmalluunniit?

      Ukiup qanoq ilinerani piaqqisarpat?

      Qassinik piaqqisarpat?

      Tuttut umimmaallu sooq piniarneqartarpat?

      Uumasut nerinngikkaluarlugit allatut iluaqutigineqarsinnaappat?

      Kitaani umimmaqartuaannarsimava?

Atuartut akissutitit tusarnaagassiarissalugit immiutissavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Qupperneq 22-23-mi mitit marluk (angutiviaq arnaviarlu) assingat kiisalu aqissip assinga takuneqarsinnaapput.

Atuartut atuagassiaq atuassavaat imaluunnit atuffanneqassapput:

Ukiakkut Malik aqissinik mitinillu aallaaniartarpoq.

Pisani qerititsivimmut ikisarpai,

taamaalilluni ukiumut peqqumaatissaqarniassagami.

Quppernermi 26-27 apeqqutit tallimaapput:

Timmiaq sorleq annersaava?

Aqisseq sooq ukiukkut qaqortunik meqqoqartarpa?

Ukioq aqisseqarfiulluartoq sunaana?

Miteq sunik nerisarpa?

Malik sooq aqissiliartarpa?

Atuartut akissutitik tusarnaagassiaralugit immiutissavaat.

Qupperneq 28-mi Elinip Verallu pinngortitami aasakkut katersortaagaannik nerisassiornerminnilu atortagaannik linkit sisamat takuneqarsinnaapput.

• kuanneq
• tupaarnat
• qajaasaq
• pupik immulik

Linkit toorlugit atuagassiaq asserlu saqqummertarpoq.

Atuartut naasut sisamat tamaasa titartarlugit assiliarissavaat. Titartakkatik assilissavaat qupernermullu 29-mut ikkullugit.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaaarnerit taaguutillu sammisimasatik atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavaat, tusarnaagassiaralugit immiussinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu.

Suliamut atatillugu naggataarutaasumik atuartut namminneq ilaquttatik ilagalugit angalasimanertik imaluunniit angalanissaq takorluugartik pillugu tusarnaagassiussapput imaluunniit assiliartalimmik oqaluttualiussapput.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Qerititsivimmi toqqortat Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Qerititsivimmi toqqortat ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoed-imit Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Qerititsivimmi toqqortat Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Qerititsivimmi toqqortat by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngissuseqarpat.

Nunap assinga qimerluussavarsi Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq inuttutiginersoq oqaluuserissavarsi. Kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuartut Kalaallit Nunaata nunap assing qimerlooqqissavaat.

Nunatsinnni illoqarfiit nunaqarfiillu allat sorliit nalunngilisigit?

Nunap assinga aappaluttumik nalunaaqutserup illoqarfiullu/nunaqarfiullu atia allallugu.

Qupperneq 14-mi 15-nimilu atuartut uumasut naasullu assigiinngitsut nerineqarsinnaasut nunatsinni pinngortitami siumorneqarsinnaasut assingi takusinnaavaat.

Qupperneq 15-mi aamma qerititsivik takuneqarsinnaavoq. Taanna atuartut qupperneq 14-mi nalunngisaminnik immersussavaat.

Atuartut namminneq pinngortitami allanik siumorneqarsinnaasunik assitalersuisinnaapput.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik imaluunniit marlukkaarlutik akissutiminnik sanilliussinissaannik periarfississavatit.

Atuartut maannakkut podcasti Qerititsivinni toqqortat tusarnaassavaat. Qupperneq 16-mi asseq toorlugu podcasti aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Podcastip imarisaa

”Ilulissat uumasorpassuaqarnera aaligarpassuaqarneralu pissutaalluni ilaqutariit tamarmik ataasiinnaanngitsumik, arlalinnilli qerititsiveqarput”. Katrine oqaluttuarpoq.

Maliup, Elinip Verallu oqaluttuarnerat.

Ilulissani katersorneqarnerpaat tassaapput qerititsiviit. Inoqutigiinni ataatsimi qerititsiviit marluk-pingasut nalinginnaapput. Ataaseq neqinut, ataaseq aalisakkanut timmissanullu kiisalu qerititsivik mikisoq paarnanut, pupinnut naasunullu. Inuit nerisamik 75 %-at missiliorlugu nammineq katersortarpaat pisarisarlugulu. Taamaattuminguna kalaallit amerlasuut nammineq angallateqartartut.

Soorlu makuninnga qerititsivimmiititaqarsinnaapput,

• tuttup neqaa, umimmaap neqaa, mitit, aqissit tuttunillu nikkuliat

qerititsiviup aappaa soorlu makuninnga imaqarsinnaavoq

• arferup neqaa, puisip neqaa, eqaluit, saarulliit, qalerallit, ammassaat panertut, arferup nikkui, kapisilik pujuugaq, nataarnaq, nipisat suai, uillut, mattak,

qerititsiviup pingajuani qerititsiveeqqamilu soorlu,

• paarnat, kigutaarnat, paarnaqulluit paarnai, kuannit, tupaarnat pupiillu.

Pisamik ilai qerititsivimmut ilitinnagit suliareqqaartarpaat. Arferup neqaa, qalerallit eqaluillu pujoorneqartarput, tuttut ammassallu panertuliarineqartarput uillullu uunneqarlutik.

Naasut tiiliarineqartarput kiisalu iffiornermi nerisassiornermi atorneqartarlutik.

Nerisassat iginneqarneq ajorput. Qerititsivik immerneqaraangat pisoqaanerit qallinngortinneqartarput siulliullugillu nerineqarlutik. Qerisut ilai pisoqalivallaaraangata qimminut nerliunneqartarput.

Ukiuni tusintilinni pinngortitamut qanittumi inuusimaneq pissutaalluni, nunap mamassuseqarnera ilikkarneqartarpoq. Elinip Verallu uumasut mamassusaat tunngavigalu Qeqertarsuup Tunuani suminngaaneernersut oqaatigisinnaavaat. Elini oqaluttuarpoq, tuttut puisillu mamassusaat kujavariartortilluni allanngortartoq.

Weekendini inuit arlalippassuit aalisariartarput piniarlutilluunniit. Angutit puisinniaraangata arnat nunamut niuneqartarput taamaalillutik naasunik paarnanillu nunianniassammata.

Atuartut tusarnaarsimasatik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Qupperneq 17-mi atuartut naatsunnguanik tusarnaagassiussapput, tassanilu podcasti oqaluttuarissavaat.

Quppernermi assit tusarnaarsimasaminnut eqqaasissutitut iluaqutaasinnaapput.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaara sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqikkaaneq

Quppernerni 16-17-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigissutiginissaat innersuutigineqassaaq.

Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:

• asseq imalunniit assit tusarnaagassiornerminnut toqqarsimasaat tassungalu suna peqqutaanersoq.
• taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.

Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Pinngortitap pequusivia – Nunatsinni ukiuni tuusintilikkuutaani pinngortitamik katersorneqarsinnaasut, pisarineqarsinnaasut piniagaasinnaasullu inuussutigineqarsimapput. Suli inuuneq taamatut ingerlavoq. Nammineq nerisassat amerlanerpaartaasa pissarsiarisarneranik ileqqoq inunni annertuumik atuuppoq. Ilulissani nunarsuarmit tamanit nioqqutissat niuertarfissuarni pisiarineqarsinnaagaluartut, maani nerineqartartut annertunersaasa ilaat pinngortitap nerisassaataanit pissarsiarineqartarput.

Qeqertarsuup Tunuani nerisassat suut pinngortitami nammineq pissarsiarineqarsinnaappat?

Illit najugaqarfinnit nerisassat suut nammineq pissarsiarineqarsinnaappat?

• Umimmak –Miluumasut nunamiutat ilaagaat naasortortoq.

Nunatsinni umimmak nunatta avannaarpiarsuani Tunullu avannaani kiisalu Kitaata avannaani Inglefield Landimi aallaqqaammut taamaallaat inuusimavoq.

Umimmak aatsaat 1962-mi Kitaanut takkuppoq umimmaallu tamaaniittut inunnit nuunneqarsimapput.

Nunatsinni umimmaat 39.400-it missaannik amerlassuseqarput. Tassa nunarsuarmi umimmaat 34%-iisa pallillugit amerlassusaat. Nunatsinni Kangerlussuaq amerlanerpaanik umimmaqarfiuvoq (nersutit 20.000 miss.) aamma Sisimiut (nersutit 2.600 miss.)

Kitaani umimmaqartuaannarsimava?

Nunatsinni sumi umimmaat amerlanersaappat?

• Tuttu – Kitaani tuttut aallaaqqaammullu ukiuni tusintilinni arlalinni nunatsinniissimapput. Ukiut 100-ut matuma siornatigut Tunumi aamma tuttoqarsimavoq, taakkuli nungussimapput, qularnanngitsumik silarluttarnerujussuanik.

Ullumikkut nunatta kitaata kitaatalu avannaata sineriaani taammaallaat tuttoqarpoq. Tuttut nujuartat immikkoortunut 11-nut agguarneqarsinnaapput, taakkulu nunaminertani pinngortitap assiaqutai pissutaallutik qularnanngitsumik qaqutiguinnaq imminnut akuliussinnaasarput.

Nunatsinni ukiuni qassini tuttoqarsimava?

Nunarsuarmi sumiiffinni allani tuttoqarpa?

• Aqisseq – Kalaallit Nunaat tamakkerlugu manniliortarpoq, nunaminertanilu tamani assigiinngitsuni siumorneqarsinnaalluni. Nerisassatut alutorineqaqaaq ukiumiillu ukiumut amerlassusaat allanngorartaraluartoq aqqisseq nunatsinni aqisserpassuaqarnera naatsorsuutigineqarpoq. Aqisseq ukiup qanoq ilinera naapertorlugu meqquni taarsertarpai. Ukiukkut meqqui qaqortuusarput aasakkullu qaserujuttuullutik.

Ukiup qanoq ilinera naapertorlugu sooq aqissip meqquni taarsertarpai?

• Nerisassat suliarineqartarnerat – neqit aalisakkallu asiunnginnerussammata pujoorneqartarput panertinneqartarlutillu. Qangaanerusoq qerititsiveqanngikkallarmat ukiisinnaassagaanni neqinik aalisakkanillu panertuuteqarnissaaq inuunermi pinngitsoorneqarsinnaangilaq.

Neqit aalisakkallu qanoq pujoorneqartarpat?

Neqit aalisakkallu panertut qanoq nerineqartarpat?

• Nerisassat eqqakkat – tassaapput nerisassat inunnit nerineqarsinnaagaluartut arlaannik pissuteqarluni iginneqarsimasut.

Nunatsini qimmerpassuaqarpoq, Avannaani qimmit qimuttut Kujataanilu savaatillit qimmii. Nerisassat pisoqalivallaarsimagaangata qimminut nerliunneqartarput. Taamaalilluni nerisassanik eqqaaneq pinngitsoorneqartarpoq.

Nerisassanik eqqaasarnerup pinngitsoortinneqarnissaa qanoq pingaaruteqartigaa?

Upernaakkut Malik aqissiliartarpoq miterniarlunilu,

ukiakkullu aavartarpoq umimmanniarlunilu.

Aasakkut Elini Veralu nuniattarput naasunillu akuutissanik katersuillutik.

Ukiukkut nerisassatsialassuit mamarsaatigisarpaat.

Ukioq naallugu saarullinnik qaleralinnillu aalisartarput.

Suliassallu uku suliaralugit:

    Makuninnga assiliat allaaserikkit, titartakkit imaluunniit ujakkit:

– upernaanerani, aasaanerani ukiaaneranilu sunik suliaqartarnerit

– upernaanerani, aasaanerani ukiaaneranilu nerisassat nerisakkatit

– upernaanerani, aasaanerani ukiaaneranilu sumiiffiit ornittakkatit

Qupperneq 19, 20 aamma 21-mi sinaakkutat sisamat iluannut akissutitit iliorassavatit.

Assimik, atuagassiamik aqerluusamillu titartakkamik ikkussuineq: ilitsersuut 2, 3 aamma 4 uani takuk.

Maannakkut atuartut Malik, Elini Veralu ukiukkut nerisassatsialassuarnik mamarsattut titartassavaat. Titartakkami nerisassat mamarluinnartut puugutaani takuneqarsinnaassapput.

Titartagaq qupperner 22-23-mi ikkunneqassaaq.

Qupperneq 24-mi atuagassiaq atuassavaat:

Elinnip qerititsivik nutaanik immeraangamiuk,

Naqqaniittut qullinngortarpai.

Taamaalillutik pisoqaanerit siulliullugit nerineqartarput. 

Qerisut pisoqalivallaarsimasut,

Qimminut nerliunneqartarput.

Taamaalilluni nerisassanik asiutitsisoqarneq ajorpoq.

Qupperneq 25-mi tallimanik pullattagaqarpoq. Taakkunani atuartut qanoq nerisassanik eqqaanaveersaarsinnaaneq ingerlanneqarsinnaanersoq siunnersuusiussapput. Isumassarsiat pullattakkanut tusarnaagaasiaralugit ikkunneqassapput.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaaarnerit taaguutillu sammisimasatik atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavaat, tusarnaagassianngorlugit immiussinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu.

Suliamut atatillugu naggataarutaasumik atuartut namminneq Malik, Elini Veralu ilagalugit Qeqertarsuup Tunuani weekendimi angalaarnertit tulleriiaanik assilialiussapput.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Qerititsivinni toqqortat Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Qerititsivinni toqqortat ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoed-imit Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Qerititsivinni toqqortat Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Qerititsivimmi toqqortat by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngissuseqarpat.

Nunap assinga qimerluussavarsi Ilulissallu qanoq inuttutiginersoq, kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuartut nunatsinni nerinermut kulturi misissussavaat.

Quppernermi 12-mi atuagassiaq suliassanik nassuiaat atuassavaat. Atuareerunikku PDF-fili tuussavaat nunatsinnilu nerinermut kulturi pillugu atuarlugu.

Qupperneq 13-15-mi atuartut peroriartornerminni nerinermut kulturimik assersuutissaqqinnerpaaq allaaserissavaat. Nerisannaamik qanoq sananissaa alanngaarsinnaanngikkunikku internettimi nerisassiornermut ilitsersuutinik ujarlersinnaapput. Boksit atuartut nerisannaaminnik aallaserinninnissaannut atorneqartussat inissitsiterneqarsimapput:

• Nerisassiap taaguutaa – uani nerisassiap aqqa allanneqassaaq
• Nerisassiap oqaluttuassartaa – nerisassaq oqaluttuassartaqarpat tassani allaaserineqassaaq. Piviusunik imaluunnit nerisassiap nammineq angerlasimaffimmit oqaluttualiamit tunngaveqarsinnaavoq.
• Nerisassiap toqqarneqarneranut tunngaviusoq – uani allaaserineqassaq nerisassiaq taannarpiaq peroriartornermut atatillugu nerinermut kulturimut sooq assersuutissaqqinnerpaatuut toqqarsimanerlugu.
• Akuutissat & nerisassiornermullu ilitsersuut – nerisassiaq allanit sananeqarsinnaanngorlugu allaaserineqassaaq.
• Nerisassiap assinga – asseq internettimi nassaajusinnaavoq, imaluunniit suliap ingerlanerani atuartut angerlasimaffimminni nerisassiap sananissaanut periarfissaqarunik assilisinnaavaat.

Suliaq ataasiakkaarluni imaluunnit eqimattannguakkuutaarluni suliarineqassaaq. Atuartut tamarmik suliaminnik naammassinnippata eqimattanut nutaanut akuliutissapput nerisassiartillu imminnut ilisaritillugu.

Suliap nanginneqarnissaanut siunnersuut

• Soqutigineqarpat atuartut atuaqatimit nerisassiaat misilillugit nerisassiarisinnaavaat

Atuartut maannakkut podcasti Qerititsivinni toqqortat tusarnaassaavaat. Qupperneq 16-mi asseq toorlugu podcasti aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

”Ilulissat uumasorpassuaqarnera aaligarpassuaqarneralu pissutaalluni ilaqutariit tamarmik ataasiinnaanngitsumik, arlalinnilli qerititsiveqarput”. Katrine oqaluttuarpoq.

Maliup, Elinip Verallu oqaluttuarnerat.

    Ilulissani katersorneqarnerpaat tassaapput qerititsiviit. Inoqutigiinni ataatsimi qerititsiviit marluk-pingasut nalinginnaapput. Ataaseq neqinut, ataaseq aalisakkanut timmissanullu kiisalu qerititsivik mikisoq paarnanut, pupinnut naasunullu. Inuit nerisamik 75 %-at missiliorlugu nammineq katersortarpaat pisarisarlugulu. Taamaattuminguna kalaallit amerlasuut nammineq angallateqartartut.

Soorlu makuninnga qerititsivimmiititaqarsinnaapput,

• tuttup neqaa, umimmaap neqaa, mitit, aqissit tuttunillu nikkuliat

Qerititsiviup aappaa soorlu makuninnga imaqarsinnaavoq

• arferup neqaa, puisip neqaa, eqaluit, saarulliit, qalerallit, ammassaat panertut, arferup nikkui, kapisilik pujuugaq, nataarnaq, nipisat suai, uillut, mattak,

Qerititsiviup pingajuani qerititsiveeqqamilu soorlu,

• paarnat, kigutaarnat, paarnaqulluit paarnai, kuannit, tupaarnat pupiillu.

Pisamik ilai qerititsivimmut ilitinnagit suliareqqaartarpaat. Arferup neqaa, qalerallit eqaluillu pujoorneqartarput, tuttut ammassallu panertuliarineqartarput uillullu uunneqarlutik.

Naasut tiiliarineqartarput kiisalu iffiornermi nerisassiornermi atorneqartarlutik.

Nerisassat iginneqarneq ajorput. Qerititsivik immerneqaraangat pisoqaanerit qallinngortinneqartarput siulliullugillu nerineqarlutik. Qerititat pisoqalivallaaraangata qimminut nerliunneqartarput.

Ukiuni tusintilinni pinngortitamut qanittumi inuusimaneq pissutaalluni, nunap mamassuseqarnera ilikkarneqartarpoq. Elinip Verallu uumasut mamassusaat tunngavigalu Qeqertarsuup Tunuani suminngaaneernersut oqaatigisinnaavaat. Elini oqaluttuarpoq, tuttut puisillu mamassusaat kujavariartortilluni allanngortartoq.

Weekendini inuit arlalippassuit aalisariartarput piniarlutilluunniit. Angutit puisinniaraangata arnat nunamut niuneqartarput taamaalillutik naasunik paarnanillu nunianniassammata.

Atuartut tusarnaarsimasatik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Qupperneq 17-mi atuartut naatsunnguanik tusarnaagassiussapput, tassanilu podcasti oqaluttuarissavaat.

Quppernermi assit tusarnaarsimasaminnut eqqaasissutitut iluaqutaasinnaapput.

Tusarnaagassianik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaara sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqikkaaneq

Quppernerni 16-17-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigissutiginissaat innersuutigineqassaaq. Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattorneqarnissaat innersuutigissavarput.

Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:

• Angerlassimaffissinni qassinik qerititsiveqarnerlusi?
• Piniagassat nammineq pisatit nerillugigit misilinnikuuviuk?

Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Qerititsivik – qerititsiviit assigiinngitsuupput; nillataartitsivimmut, qerititsivimmut qaamigut matulimmut imaluunnit qerititsivimmut ilisivittut ilusilimmut ilaasinnaappuut. Qerititsivik qaamigut matulik assigiinngitsunut taakkununnga marlunnut naleqqiullugu imaqqortunerajuppoq, kisianni sunik imaqarnersoq takujuminaannerusuinnaalluni.

Ilissi angerlarsimaffissinni qanoq ittumik qerititsiveqarpisi?

Sooq qerititsiveqarluni iluartaqaa?

• Peqqumaatissat – tassaapput kingusinnerusukkut nerisassasatut katersorneqarsimasut. Peqqumaatissaat soorlu pequusivimmut imaluunniit qerititsivimmut toqqorneqarsinnaapput.

Angerlarsimaffissinni peqqumaatissaqarpisi?

Nerisassat ilai sivisunerusumik toqqorsimaneqarsinnaanngillat?

• Qeqertarsuup Tunua – Nunatsinni kangerluit annersaraat. Kangerlummi soorlu Ilulissat, podcasti tassani ingerlanneqartoq, inissisimavoq. Sumiiffik tissukartunik iluliarsualik, uumasorpassualik ingammillu arferpassulik siunersissaanngitsumik kusanassuseqarpoq. Tamani aamma nunaqarfeeqqat piniartoqarfiusut misigineqarsinnaapput.

Piniarneq ingammillu aalisarneq Qeqertaarsuup Tunuani inuunermi tunngaviugaluartoq, takornariaqarnerup annertusiartornera ilutigalugu kiffartussinermik suliffiit amerliartuinnarput.

Soormitaava Qeqertarsuup Tunuanik (Diskobugtimik) taaguuteqarpa?

Aajuku taaguutit podcastimi atorneqanngitsut, sulialli naammassinissaanut atatillugu naleqquttut.

• Nerinermut kulturi – tassaavoq inuiaqatigiinni nerisassanik isiginneriaaseq. Tassaasinnaapput nerisassiat nerineqartartut suunersut, ullup ingerlanerani qanoq innikkut nerisassat annerit sassaalliutigineqartarnersut imaluunniit nerisassat suut atorneqarnerpaanersut. Nunat ataasiakkaat nunarsuarmi sumiiffinni allani nerineqarajunngitsunik pisarneq malillugu nerisassioriaaseqarsinnaapput.

Nunanit allanit nerinermut kulturinik ilisimasaqarpit?

• Nerisassat eqqakkat – tassaapput nerisassat inunnit nerineqarsinnaasimagaluartut arlaannilli pissuteqarluni igiinnarneqarsimasut.

Nunatsini qimmerpassuaqarpoq; Avannaani qimmit qimuttut Kujataanilu savaatillit qimmii. Nerisassat pisoqalivallaarsimagaangata qimminut nerliunneqartarput. Taamaalilluni nerisassanik eqqaaneq pinngitsoorneqartarpoq.

Nerisassanik eqqaanerup pinngitsoornissaa sooq pingaaruteqarpa?

• Nerisareqatigiit akimukartut – pinngortitami ataqatigiinnermi uumasut assigiinngitsut akornanni nerisareqatigiinneq. Taaguutip tamatuma inuussutissanut uiguleriiaanut naleqqiullugu allaanerussutigaa uumasup aalajangersimasup ataatsip sunik nerisartagaanik ukkassinngimmat. Akerlianilli nerisareqatigiit akimukaartut uumasut assigiinngitsut arlallit akornanni piffissami assigiimmi ataqatigiinnerat takutinneqartarmat.

Nerisareqatigiinni akimukaartuni uumasoq ataaseq peerneqarpat qanoq pisoqassava?

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaaarnerit taaguutillu sammisimasatik atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavaat, tusarnaagassianngorlugit immiussinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu. Atuartut paasissutissaasivimminnik nassuiaanissaannik atuakkamilu quppernerni tulliuttuni sulinerminni paasisaminnik nutaanik ikkussinissaannut periarfissikkit.

Atuartut takorluussavaat Elinip Verallu neriartoqquneqarnissaat, nerisassallu qerititsivimmiittuutitik atussavaat. Podcasti uterfigeqqissinnaavaat nerisassallu suut oqaluttuarineqarnersut tusarnaarlugulu.

Qupperneq 20-21-mi ”qerititsiviata” assinga puussianik immerneqarsimasoq takuneqarsinnaavoq. Puussiani sunik imaqarnerat allassimavoq.

Qupperneq 20-mi nittartakkanut ukununnga greenland-travel.dk aamma dk-kogebogen.dk linkeqarpoq, taakkunaniillu atuartut isumassarsiorsinnaapput.

Atuartut maannakkut suu nerisassiarissanerlugit pilersaarusiussaput kiisalu Elinimut Veramullu qaaqqusissumik allallutik.

Qaaqqusissut qupperneq 22-23-mi allassavaat.

Qaaqqusissummut piumasaqaatit

• Qaaqqusat tikilluaqqusaasutut misigissapput.
• Nerisassat qanoq ateqarnersut kiisalu nerisassat suut atorneqarsimasut takuneqarsinnaassaaq.
• Nereqatigiinniissaq sumiinnersoq qaqugulu pissanersoq allassimassaaq.

Atuartut nerisareqatigiinnik akimukaartunik sanassapput, taannalu podcastimi eqqartorneqartunik uumasunik naasunillu ilaqassaaq.

Qupperneq 24-25-mi uumasut naasullu assingi arfineq marluk takuneqarsinnaapput; kuanneq, pupik immulik, kigutaarnat, tupaarnat, aqisseq, tuttu umimmallu. Atuartut assit nikisissinnaavaat aqerluusamillu tikkuusersuillutik, taamaalilluni takuneqarsinnaaniassammat uumasut suut sunik nerisaqarnersut.

Nerisareqatigiit akimukaartut sanareerpassuk, uumasut pingasut naasortortut; tassa umimmak, aqisseq tuttulu klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi. Uumasunik kiisortunik peqarnersoq aamma uumasut taakku assigiinngitsut marluk suna assigiinngissutiginerat oqaloqatigiissutigisinnaavarsi.

Tamatuma kingorna atuartut quppernerni uumasut naasortutut akerliannik nunatsinni uumasup kiisortup assinganik ujarlissapput. Asseq assip sinissaanut imaqanngitsumut ikkunneqassaaq. Naggataatigullu asseq nerisareqatigiinnut akimukartunut assit allat ilagalugit ilaalissaaq.

Qupperneq 25-mi nittartakkamut unga https://polarpedia.eu/en/category/all-articles/animals-plants/ linkeqarpoq, tassani atuartut nunatsinni uumasunik naasunik tamanik paasisassarsiorsinnaappput kiisalu uumasut assigiinngitsut sunik nerisaqarusunnerunersut paasiniarlugu.

Suliap matuma nanginnissaanut siunnersuut:

• Fotosyntese pillugu atuartut oqaloqatigisinnaavatit, kiisalu inuussutissat uiguleriiaat imaluunniit akimut nerisareqatigiit uumasumik seqerngup qinngorneranik nukissiorsinnaasumik, tassa fotosyntesiliorsinnaasumik, ilaqassanersut oqaloqatigiissutigalugu.

Atuartut takorluussavaat nerisassanik eqqaaneq annikillisarniarlugu ilaqutariinnut paasisitsiniaanissamik suliakkerneqarsimallutik.

Paasisitsiniaaneq qanoq ingerlanneqassanersoq namminneq aalajangissavaat; erinarsuutaasinnaavoq, isiginnaagassiaasinnaavoq, plakatiliaasinnaavoq imaluunniit allarluinnaq.

Paasisitsiaanerup qulequtaraa: “(nuna imaluunniit illit nammineq illoqarfiit ikkuguk) nerisassanik eqqaanaveersaarneq”.

Qupperneq 26-27-mi podcastimit Qallunaat Nunaannit nunarsuullu sinneranit nerisassanik eqqaasarneq pillugu paasissutissat takuneqarsinnaapput.

Uani nittartakkami stopspildafmad.org nerisassanik eqqaasarneq pillugu annertunerusumik paasissutissarsiorsinnaavutit.

Qupperneq 28-29-mi atuartut paasisitsiniaanermut atatillugu suliartik ikkutissavaat. Atuartut ikiorniarlugit karsit inissitsiternikuupput; karsit atunngisassatik piiaannarsinnaavaat, imaluunniit karsinik nutaanik ilanngussisinnaapput. Aamma pisariaqartikkunikku quppernernik allanik ilanngussisinnaapput.

Atuartut paasisitsiniaanermut atatillugu suliartit klassiminni atuaqatiminnut takutissavaat, imaluunniit periarfissaqarpat atuarfimmi klassinut minnernut takutissinnaavaat.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Qerititsivinni toqqortat Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Qerititsivinni toqqortat ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisamit suliniummut Nutaaliortamut atatillugu inerisarneqarsimavoq.

Ilisserut Rikke Falkenberg Kofoed-imit Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Qerititsivinni toqqortat Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Qerititsivimmi toqqortat by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit sisamat atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat, illorsuup saarngi kiisalu Kangiata sermiata saava.

Quppernermi 6-7-mi atugassiaq ataaseq kiisalu isiginnaagassiat pingasut Kangiata Illorsuata pileqqaarneranik takutitsisut takuneqarsinnaapput.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuani suliffeqarfittut suna siunertarineqarnersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Najukkassinni Kalaallit Nunaanilu aasap ukiullu assigiinngissusaat.

Atuartut podcastimi suliaminnik aallartitsinnatik Kalaallit Nunaat pillugu suut ilisimareernerlugit paasisariaqarpaat. Uani podcastimi Kalaallit Nunaanni nunaqarfippassuit ukkatarineqarput, kisianni immaqa podcastinik allanik sammisaqareersimavusi imaluunnit allatigut ilisimasaqalereersimavusi, suliaq aallartitsinnagu atorneqarsinnaasunik.

Qupperneq 8-mi Google Maps-inut linkeqarpoq. Tassani nunap assingani Kangiata Illorsua misilillugu atuartut nammineq nassaariniarsinnaavaat.

Aamma misileraallutit podcastimi sumiiffinnik ujaasitissinnaavatit, taamaalillutik sumiiffissiniassammatigit. Sumiiffiit tassaapput:

• Ilulissat
• Kangia

Aammattaaq quppernermi 8-mi apeqqutit sisamat atuartunut aqqutissiusinnaasut allassimapput. Aajuku apeqqutissanut arlalinnut siunnersuutit:

• Kalaallit Nunaanni inuit qassit najugaqarpat?
• Kalaallit Nunaat qanoq atitutigaa?
• Sermersuaq pillugu sunik ilisimasaqarpit?
• Kalaallit Nunaanni oqaatsit suut atorneqarpat?

Qupperneq 9 atuartut akissutaannut atorneqassaaq. Atuartut akissutitik qanoq ilusilersussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Book Creatorimi periarfissat aakua:

• assassorlutik ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput ikkullugulu.
• Kalaallit Nunaat pillugu Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput ikkullugillu.
  Tamatuma kingorna nammineq ilisimasat aallaavigalugit assit allagartalersorneqarsinnaapput.
• ilisimasat oqaluttuaralugit tusarnaagassiamik immiussisinnaapput.
• Imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akulerullugit.

Qupperneq 10-11-mi Kalaallit Nunaata nunap assinga arfinilinnik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimasoq ikkunneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsersuutit Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit sumiiffiinut ilisimasaminnut ikkussussavaat. Nalunaaqutsersorneqartut saneraani allattuiffissani illoqarfiup imaluunniiit nunaqarfiup aqqa allassinnaavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut maannakkut podcasti Qerititsivinni toqqortat tusarnaassaavaat. Quppernermi 13-mi atuagassiami naatsunnguami podcasti kiisalu atuartut suliamut tunngasumik tusarnaarnermi qanoq sulinissaannut ilitsersuut naatsunnguaq ilisaritinneqarpoq. 

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq. Atuartut quppernermi 14-15-mi tusarnaakkaminnut atatillugu suliassaminnik aallartitsinnagit minutsit arlallit atorlugit tusarnaarsimasartik pillugu oqaloqatigiissinnaapput.

Qupperneq 14-15-mi atuartut podcastimi tusarnaakkatit tunngavigalugit imaqarniliussapput. Periutsit assigiinngitsut toqqarlugit suliarisinnaavaat, ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaasinnaapput.

• atuagassialiorlutik allassinnaapput
• tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
• ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput
• allarluinnarmik imaqarniliornermut eqqaamassutissiornermullu atatillugu sulinermi sungiusimasaminnik

Maannakkut klassissinni ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaallusi naggasiissaasi, tassanilu quppernerni 14-mi 15-milu atuartut suliaat eqqartussavasi. 

Ataatsimoorlunilu inaarutaasumik eqikkaalluni naggasiinerup atuartut namminneq paasissutissaasiviliornissaannut piareersaataassaaq, taamaalillutik podcastimik suliaqarnerminni uterfigisinnaaniassammassuk. 

Qupperneq 16-17-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu eqqartorsimasasi qanoq isumaqarnersut nassuiassavaat. Atugassiaq, tusarnaagassiaq, assiliaq, titartagaq imaluunnit taakkua akulerullugit atussanerlugu nammineq toqqaasinnaapput. Atuartut suliaat podcastimi suliap nanginnerani atorneqassapput.

Innersuutigaarput atuartut oqaatsinik pingaarnernik taaguutinilluunniit podcastimi tusarsimasaminnik siunnersuuteqarnissaannik qinnuigalugit aallartissasutit. Tamatuma kingorna oqaatsinik pingaarnernik taaguutinillu makuninga, podcastimi qitiusuni suliallu nanginnerani pingaaruteqartunik, ilanngussissaatit.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Qerititsivik – qerititsiviit assigiinngitsuupput; nillataartitsivimmut, qerititsivimmut qaamigut matulimmut imaluunnit qerititsivimmut ilisivittut ilusilimmut ilaasinnaappuut. Qerititsivik qaamigut matulik assigiinngitsunut taakkununnga marlunnut naleqqiullugu imaqqortunerajuppoq, kisiannili sunik imaqarnersoq takujuminaannerusuinnaalluni.

Ilissi angerlarsimaffissinni qanoq ittumik qerititsiveqarpisi?

Sooq qerititsiveqarluni iluartaqaa?

• Peqqumaatissat – tassaapput kingusinnerusukkut nerisassasatut katersorneqarsimasut. Peqqumaatissaat soorlu pequusivimmut imaluunniit qerititsivimmut toqqorneqarsinnaapput.

Angerlarsimaffissinni peqqumaatissaqarpisi?

Nerisassat ilai sivisunerusumik toqqorsimaneqarsinnaanngillat?

• Peqqumaatissat – tassaapput kingusinnerusukkut nerisassasatut katersorneqarsimasut. Peqqumaatissaat soorlu pequusivimmut imaluunniit qerititsivimmut toqqorneqarsinnaapput.

Angerlarsimaffissinni peqqumaatissaqarpisi?

Nerisassat ilai sivisunerusumik toqqorsimaneqarsinnaanngillat?

• Qeqertarsuup Tunua – nunatsinni kangerluit annersaat. Kangerlummi Ilulissat aamma inissisimavoq, podcastilu tassani pivoq. Ullumikkut nunatsinni takornarianit ornigarneqarnerpaanut ilaavoq. Ornitassaq alianaatsorujussuuvoq ingerlaartunik iluliarsuaqarluni, uumasorpassuaqarluni ingammillu arferpassuaqarluni. Aamma tamaani nunaqarfeeqqat piniartoqarfiusut misigisassarsiorfigineqarsinnaapput.

Qeqertarsuup Tunuani piniarneq ingammillu aalisarneq suli inuussutissarsiutitut tunngaviugaluartoq, takornariaqarneq annertusiartortillugu kiffartuussinermik suliffiit amerliartuinnarput.  

Sooq Qeqertarsuup Tunuanik (Diskobugtimik) taaguuteqarnasoraajuk?

Aajuku taaguutit podcastimi atorneqanngitsut, kisiannilu suliap naammassinissaanut atatillugu pingaaruteqartut.

• Inuussutissat uiguleriiaat – pinngortitami ataqatigiinnermi uumasut assigiinngitsu akornaanni neriseqatigiinnik takutitsipput. Inuussutissanut akimukaartunut naleqqiullugit allaanerupput, tassa inuussutissanik uiguleriinni inuussutissaq ataaseq uumasumut aalajangersimasumut tunngasoq ukkatarineqartarmat.

Inuussutissat uiguleriiaat sunik aallaqqaaseqartuaannarpat?

Atuartut takorluussavaat Malik, Elini Veralu podcastimi peqataasut neriartoqqussallugit. Nammineq aalajangissavaat suut nerisassiarissanerlugit qaaqqusillullu allallugu.

Quppernermi 18-19-mi qerititsiviat, nerisassanik assigiinngitsunik nammineq pisaminnik imaluunniit katersorsimasaminnik imalik takuneqarsinnaavoq. Qerititsivimmiittuutimik saniatigut sikaaviit nioqqutissanik nalinginnarnik ulikkaaqqapput, soorlu qajuusat, sioraasat, uulia il.il.

Qupperneq 20-23-mi kalaallit nerisassiaannik ilitsersuutit siunnersuutit takuneqarsinnaapput. Pingaarnertut nerissassiassatut siunnersuutit kinguleqqiutissatullu siunnersuutit pingasuullutik. Qerititsivimminni sunik nerisassaateqarnertit naapertorlugu nerisassiassatik toqqassavaat.

Qupperneq 24-25-mi qaaqqusissummik allaffissaat takuneqarsinnaavoq.Qaaqqusissut makuninnga imaqassaaq:

• Nereqatigiinneq qassinut sumilu pissanersoq.
• Nereqatigiinnermik nerisassat
• Qaqqusat qaaqqusisullu kikkuuneri erseqqissumik allassimassapput.

Suliamik saniatigut piffissaqarpat atuartut namminneq angerlarsimaffimminni nerisassaatitik atorlugit misilillugu nerisassiorsinnaapput. Nerisassiani atortussanik pissarsiarisinnaanngikkunikkit pissarsiarisinnaasaminnik taarsersinnaavaat. Assersuutigalugu nersussuup imaluunniit puulukip neqaa tuttup neqaanut taarsiullugu atorsinnaavaat.

Atuartut qaaqqusissutiliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat. Kalaallit Nunaanni nerinermut kulturi pillugu ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaallusi naggasiissaasi. Naggasiinermullu ajuku siunnersuutit:

• Nerisassiassat ilai ilisimareerpigit?
• Nerisassiassat ilai misilinnikuuvigit?
• Nerisassiassat ilai misilikkusuppigit?

Atuartut Maliup uumasut naasullu podcastimi eqqartugai sammissavaat.

Qupperneq 26-mi suliassamut nassuiaat Kalaallit Nunaannilu uumasunut naasunullu quppersakkamut linki takuneqarsinnaavoq.

Qupperneq 27-mi inuussutissat uiguleriiaat pingasut takuneqarsinnaapput; taakkunani uiguleriaani ataasiakkaani tuttu, umimmak aqisserlu qullerpaajupput. Atuartut maannakkut kiisortoq ataaseq imaluunniit kiisortut arlallit uumasut taakkua akerai paasiniassavaat. Atuartut uumasup assinga inissamut qullerpaamut imaqanngitsumut ikkutissavaat uumasullu atia allaffissamut apeqquutitalimmu allallugu.

Atuartut uumasut uumasutut akeraannik ujarlernertik naammassippassuk klassimi ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaallusi naggasiissaasi, tassunga atatillugu maku eqqartussasvasi:

• Inuussutissat uiguleriiaat inuussutissallu akimukaartut suuppat?
• Kiisortup naasortortullu suna assigiinngissutigaat?
• Inuussutissat uiguleriiaat tamarmik sunik aallartittarpat?
• Sooq uumasut ilaai naasortuumasuuppat ilaalu neqitorumasuullutik?
• Fotosyntese sunaava inuussutissanullu uiguleriiaanut qanoq naleqqussagaava?

Ataatsimoorlunilu inaarutaasumik eqikkaalluni naggaseereernerup kingorna atuartut paasissutissaativitsik taaguutinik nutaanik uunga suliaminnut atatillugu siumorsimasaminnik ilaartussavaat.

Atuartut kalaallit oqaluttualiaat maannakkut sammisavaat. Sassuma Arnaa.

Qupperneq 28-mi Sassuma Arnaa pillugu isiginnaagassiaq atuartut isiginnaagassaat takuneqarsinnaavoq. Tamatuma kingorna qupperneq 29-mi oqaatsinut pullartani qernertuni apeqqutit akineqassapput. Atuartut akissutitik tusagassianngorlugit inissitsitissavaat.

Klassimi ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaallusi naggasiissaasi, tassanilu atuartut apeqqutinut akissutaat eqqartussavasi.

Qupperneq 30-31-mi nammineq oqaluttualiussapput. Eqimattannguakkuutaarlutik nammineq oqaluttualiussapput. Sassuma Arnaanik oqaluttuaq imaluunniit oqaluttualiat allat nalunngeriikkatit isumassarsiorfigisinnaavaat.

Quppernermi 30-mi titartakkamik oqaluttualiamminnut naleqquttumut ikkussinissaannut inissaqarpoq. Tusarnaagassiorusunnerugunik taamaaliorsinnaapput (boksilu oqaasertalik piiarlugu).

Atuartut oqaluttualiartik atuaqatiminnut ilisaritissavaat.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut takutissavaat.

Naliliinerup nersualaarinninnermik sinaakkuteqarnissaa isumannaartariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut tapersersorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. 

Uani annertunerusumik isumassarsiorsinnaavutit: Austin’s Butterfly.

Atuartut pingitsooratit sulianik nutaanik sananissaat siunertarineqanngilaq, akerlianilli atuartunit nersualaarinninnerup siunertaata paasineqarnissaa isumaliuutigineqarnissaalu anguniarneqarpoq. Atuartut atuaqatimit nersualaarinninnerisa atorluarnissaat kissaatigigukku, atuartut suliaminnik ingerlatitseqqinnissaannik periarfississinnaavatit. Taamaalillutik imminnut nersualaarinninnerit iluaqutigisinnaavaat suliatillu allanngortillugit.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik suliaqarusukkuit, taava atuartut Book Creatorimi atuagaat toqqornissaa isumatusaarnerussaaq, taamaalilluni tamatuminnga sammisaqarneq atoqqissinnaaniassammat.

Podcasti Qerititsivinni toqqortat Ilulissani Kangiata Illorsuanit suliarineqarsimavoq.

Podcastimut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Anholtip Læringsværkstedimi inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Qerititsivinni toqqortat Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assitaalu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Qerititsivinni toqqortat by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.