QIMMILIVIK

Atuartut Kangiata Illorsuata assingi marluk takussavaat, aasakkut ukiukkullu.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

• Kangiata Illorsua suunersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarpa.
• Aasap ukiullu assigiinngissusaat.
• Najugassinni aasap ukiullu qanoq assigiinngitsigippat.

Atuartut nunap assinga Kalaallit Nunaat takussavaat. Ilulissat sumiinnersoq tikkuuteqarpoq.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

• Nunap assingani suna takuisiuk.
• Ilulissani inuit qassit najugaqarpat.
• Kalaallit Nunaat aamma Ilulissat pillugit suna aamma nalunngilisiuk.
• Nunap assingani sumiiffiit allat nalunngilisigiit.

Atuartut nunarsuup assingata ilaa takussavaat.

Atuartut tikkuut atorlugu sumi najugaqarnerlutik takutissavaat.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assingatigoortillugu.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

• Illoqarfissi sumiinnersoq.
• Illoqarfimmi najugassinni inuit qassit najugaqarpat.
• Nunap assingani sumiiffiit allat nalunngilisigiit.

Taava maanna atuartut podcasti Qimmilivik tusarnaassuaat. Podcasti qupperneq 12-imi asseq toorlugu nassaarissavarsi.

Atuartut marlukkaarlutik eqimattaarakkaarlutilluunniit tusarnaarnissaat innersuussutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaaqatitik ilagalugit tusarnaakkatik pillugit minutsialunnguit oqaluuseritikkit.

Qupperneq 13-imi atuartut immiussaaqqanik sanassapput, podcasti pillugu oqaluttuarlutik.

Quppernermi assilissat eqqaamanissaannut ikiuutaasinnaapput.

Book Creator webimi imannak nipimik immiussisarput:

1. + tooruk
2. optag toqqaruk
3. start optagelse tooruk
4. Immiussineq naammassippat stop optagelse tooruk
5. brug optagelse tooruk

Book Creatorip appiani imannak nipinik immiussisoqartarpoq:

1. + tooruk
2. Add Sound toqqaruk
3. toortagaq aappalaartoq tooruk
4. Immiussineq naammassippat toortagaq aappalaartoq tooqqiguk
5. Yes tooruk

Maanna immiussaq nipit ilisarnaataanik ilisisarnaateqalerpoq. Ilisarnaat kissaatigisamut ilineqarsinnaavoq. Immiussaq tusarnaaqattaarneqarsinnaavoq.

Klassit katersuunnerat

Qupperneq 12-13 suliaralugu naammassippat, klassi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaa innersuussutigineqarpoq.

Allattarfissuarmi oqaluutiutigalusi allannissarsi ilaatigullu isummap imarisai oqaatsillu paasinnissutissat allannissaat innersuussutigaarput.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi::

• Atuartut podcastimut tusarnaarnerminni suna tupaallaatigivaat.
• Podcastimi isummat imarisai oqaatsillu paasinnissutissat tusaavaat.

Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassasiorsinaavutit.

Isummat imarisaat aamma oqaatsit paasinnissutissat

• Kulturi

Kulturi naleqartitanik ataatsimoorussanik, ileqqunik, ilitsoqqussanik, ilisimasanik isummanillu imaqarpoq, taamaasillunilu inuiaqatigiit inuilluunniit ataasiakkaat oqaluttuarisaanermi sumiiffimmilu takutitttarlugu.

• Piniartuunermi aalisartuunermilu kulturi

Kalaallit Nunaat Thulemut nunasiartortut siulliilli ukiut 4-5000 matumasiorna pimmatali, pinngortitami pisuussutsit aalisakkat, timmissat nunami imarmilu miluumasut pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Piniarneq ingasammik aalisarneq suli inuunermut, kalaallinut kalaallinullu inuiaqatigiinnut, suli tunngaviuvoq pingaarutilik. Taakku piumasaqaatit taaneqartut nammineq kulturerisamik ineriartortitsinermik kinguneqarput, ilitsoqqussanik tunngaveqarlutik.

Kalaallit kulturiat pillugu suna nalunngilisiuk?

Kulturit allat suut nalunngilisigit?

• Sukaq tunngaviusoq – qimmit kalaallit aalisarnermut piniarnermullu kulturianni sukaapput tunngaviusut.

Sukaq tunngaviusoq tunngaviit ilagaat, arlaannut pissutaasoq imaluunniit ilaasoq. Illu tunngaveqanngitsoq uppissinnaavoq. Sermeq iminngortarpoq isseqanngikkaagat; issi sermiliornissamut pissutaavoq. Qimmit pisat, aalisakkat inuillu sikukkut qaqqakkullu, allatut pisinnaanngikkaagat, assartortarpaat.

Sooruna qimmit kulturimi uani sukaasut tunngaviusut?

Qimmeqarani piniartuusoqarsinnaava aalisartuusoqarsinnaallunilu?

• Inuunermut qitiusoq – inuiaqatigiinni / pisanik inunnillu angallassinermi

“Inuiaqatigiinni qimmeq inuunermut qitiuvoq, kinguaariippassuarnilu pisat kalillugit nunaqarfimmut angerlaattarsimavaat, inuillu nunaqarfiit akornanni nunallu assigiinngitsut akornanni angallattarsimallugit.”, podcastimi taama nipeqarpoq. Qimmit suli pingaaruteqaraluartut, minnerunngitsumik takornariaqarnermut sukkaniunnernullu nuannarineqarluartunut, snescooteri atungaaneruleraluttuinnarpoq.

Inuunermi qitiusoq suup ingerlanissaanut pingaarutilik. Qimmit pingaaruteqarput, pisat nunaqarfinnut illoqarfinnullu angelaannissaannut. Allatut pisinnaanngikkaagat.

Inuunermut qitiuneq inuiaqatigiinnut qanoq isumaqarpa?

Illit ulluinnarni suna inuunerni qitiuva?

• Kaaviiaarneq – pisat kaaviiaarnerata sermip kaaviiarnera malittarpaat

Kaaviaarnerup ilisarnaatigaa, suulluunnit utikannera, uteqqinneqartarnera.

Ulloq unnuarlu ilisimaneqartumik aalajangersimasumillu ingerlaaseqarpoq. Ullumik unnuamillu agguagaavoq. Ukiup allanngorarnera takkuttarpoq ingerlaqqillunilu, aalajangersimasumik tulleriiaarluni. Sermeq kaaviiaarfeqarpoq. Sermip aalanera issimik kiassutsimillu sunnerneqartarpoq (Ukiup allanngorarnerata kaaviiaarnera), taassumalu piniagassat inuunissaat sunniuteqarfigisarlugit.

Ukiup allanngorarneri sisamat qanoq taaguuteqarpat?

Najugarisarni ukiup allanngorarnerata suut ilisarnaatigaat?

• Ilitsoqqussat – qimmit, piniarneq aalisarnerlu

Qimmit qimuttut kalaallit ilitsoqqussaannut immikkut ittunut atapput, soorlu aataa Nielsip ernutaminut ingerlateqqitassagaa.

Qimmeq sulisup ilaqutariillu qimmiata suut assigiinngissutigaat?

Ilitsoqqussaq sunaava, suut ilitsoqqussat allat suut nalunngiligit?

• Maqaasineq – Aataa Nielsi Ilulissani najugaqarpoq ernutaalu Williami Hjørringimi najugaqarluni. Aataa Nielsip ernuttani maqaasivaa, taamanilu milittagassarsiorlutik angalaartarnitik piniariaqatigiittarnitillu maqaasillugit.

Williami aataanili Messengerikkut oqaluuttarput. Messenger sunaasoq nalunngilisiuk?

Maqaasisasi ungasittumiittut qanoq oqaloqatigisarpigit?

Williamip qimmini maqaasivai, aataa Nielsillu Williami maqaasivaa. Qimmimmita suna maqaasivaat?

Atuartut Kalaallit Nunaata Danmarkillu nunap assinga isiginnaarpaat. Ilulissat Hjørringillu sumiinnerinik tikkuuteqarpoq. Der er en markør der viser hvor Ilulissat ligger og hvor Hjørring ligger .

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

• Williamikkut aataanilu qanoq imminnut ungasitsiginersumi najugaqarnersut.
• Hjørringimit Danmarkimiitumiit Ilulissanut Kalaallit Nunaaniittumut angalaneq 10 tiimingajannik sivisussuseqarpoq.
• Ungasissumi najugalimmik nalunngisaqarpit
• Qanoq qaqugukkullu tikeraartarpisi

Maanna atuartut namminneq allattaavimminni oqaatsit allattarfissuarmiittut malillugit allassapput.

Allatanik assinillu ikkussisoqarsinnaavoq.

Book Creator webimi:

1. + tooruk
2. Allatamik toqqaagit allallutillu imaluunniit allatassaq mikrofonimut immiuguk
3. Assimik toqqaagit Googlemlu assinik ujarlerit. Nammineq assiutitit ikkussinnaavatit.

Book Creator app-imi:

1. + tooruk
2. Add text toqqaruk allatassarlu allallugu imaluunniit allatassaq mikrofonimut tastaturimiittumut immiuguk
3. Add Photo assilu kissaatigisaq ikkullugu.

Atuartut aamma titartaariarlutik quppernermut ikkussinnaavaat. Siuliani nassuiarneqarneratuut assit ikkutikkit.

Atuartut qimmit qimuttut assilissavaat imaluunniit Kalaallit Nunaanni qimmit assinginik ujarlissapput.

Book Creator webimi imaasiortarput:

1. Sinaakkutaa tooruk
2. billeder toqqaruk
3. Kalaallit qimmiata qimuttup assinganik ujarlerit
4. Asseq kissaatigisaq tooruk
5. Tilføj tooruk

Book Creator appiani imaasiortarput: 

1. Internettimi Kalaallit qimmiata qimuttup assinganik ujarlerit

1. Assit kamerarullenimi toqqukkit
2. Sinaakkutaa tooruk
3. billedikonet toqqaruk

5. Asseq kissaatigisaq tooruk

Atuartut namminneq qimussimik modeliliussapput.
Bilag 1-imi qiortagassanik ujarlerit .

Qimussertoq naammassippat assi atuakkamut ikkunneqassooq.
Modeli isumassarsiorfigiuk.

Modeli Qassiarsummi nunaqarfimmi atuarfimmit qiortagassat malillugit sanaaq

Papirklip / Kalaallit Nunaat, Qiortakkat Søren Thaaemit

Atuartut qimmertik qimuttoq pillugu oqaluttuaaraliussapput.

Oqaluttuaq, atuartut namminneq iPadiminnik assilisaminnik, assinik sisamanik assigiinngitsunik assitaqassaaq. Assit qimmeq qimuttoq pillugu oqaluttuaarannguamik oqaluttuassaaq.

Assit karsinut sisamanut qupperneq 22-23-miittumut ikkunneqassaput.

1. Sinaakkutat arlaat tooruk
2. Assiliivik tooruk
3. Sinaakutamut assi ikkuguk

Taassuma kingorna atuartut assinut tamanut nipinik immiussissapput.

Book Creator webimi imannak nipimik immiussisarput:

1. + tooruk
2. optag toqqaruk
3. start optagelse tooruk
4. Immiussineq naammassippat stop optagelse tooruk
5. brug optagelse tooruk

Book Creatorip appiani imannak nipinik immiussisoqartarpoq:

1. + tooruk
2. Add Sound toqqaruk
3. toortagaq aappalaartoq tooruk
4. Immiussineq naammassippat toortagaq aappalaartoq tooqqiguk
5. Yes tooruk

Maanna immiussaq nipip ilisarnaateranngorpoq. Ilisarnaat kissaatigisamut ilineqarsinnaavoq. Immiussaq tusarnaartaqattaarneqarsinnaavoq.

Uani atuagaq Qimmeq atuarsinnaavat, taassuma kalaallit qimmiat qimuttoq imarivaa.

Quppernerni tulliuttuni atuakkap ilamininngua suliassatut toqqarsimavarput.

Atuagassartaa klassimi atuaneqarnissaa innersuussutigissavarput.

Piumagussi, atuakkami sammisanik arlalinnik nassaassarsiorsinnaavusi, taamaasillusi kalaallit qimmiat qimuttoq ilikkagaqarfiginerulerlugu.

Quppernerit 6-9 nipituumik atuartunut atuarsiuk.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

• Qimmip qimuttup suna immikkuullarissutigaa?
• Qimmit qimuttut pillugit inuunissinniit suna nalunngilisiuk? 

Taassuma kingorna atuartut qimminut qimuttunut ilisimasaminnik qupperneq immissuaat.

Allassinnaapput imaluunniit naatsunnguanik immiussisinnaapput.

Book Creator webimi imannak nipimik immiussisarput:

1. + tooruk
2. optag toqqaruk
3. start optagelse tooruk
4. Immiussineq naammassippat stop optagelse tooruk
5. brug optagelse tooruk

Book Creatorip appiani imannak nipinik immiussisoqartarpoq:

1. + tooruk
2. Add Sound toqqaruk
3. toortagaq aappalaartoq tooruk
4. Immiussineq naammassippat toortagaq aappalaartoq tooqqiguk
5. Yes tooruk

Maanna atuartut qimmeq qimuttoq pillugu ilikkagaqartorujuupput.

Naggataarusiullugu nammineq qimmertik titartaassavaat qalipaalluguluunniit.

Atuartut qimuttumik qimmiuteqarlutik takorluussavaat. Atuartut namminneq qimuttumik qimmeqarunik, suliassaq naleqqussarneqassaaq, qimmivitsik qimuttoq pillugu oqaluttuarlutik.

Titartagaq naammassippat, atuakkamut assiliaq ikkunneqassaaq.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

• Qimmeq qimuttoq qanoq ateqarnersoq.
• Qimmimut qanoq attaveqarpit.
• Qimmeq qimuttoq qanilligaanni, suna eqqaamasassaava.
• Qimmeq qimuttoq ilaqutariit qimmiannit qanoq innerua.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

• Qimmeq qimuttoq qanoq paarineqartarpa.
• Qimmeq qimuttoq sutortarpa.
• Qimmeq qimuttoq sumi najugaqarpa.

Atuartut klassiminnut assilissanik oqaluttualiatik takutissavaat.

Utertitsiffigitinnermi ajunngitsumik isornartuinissamut sinaakkutissat isumagikkit. Atuartut isummernissaat tapersersorneqassaaq: Suna ajunngila – suna pitsanngortinneqarsinnaava.

Pisariaqanngilaq nutaamik assilissanik oqaluttualiornissaq, kisiannili atuartut ajunngitsumik isornartorsiuinissaq paasissavaat suliaralugulu.

Kangiata Illorsuani podcastinik allanik suliaqassagussi, atuartut Book Creatorimi atuakiiaat toqqorneqassaaq, atoqqissinnaaniassammat.

Kissaatigigukku, atuartut klassiminnit utertitsiffigineqarnissaat, assilissat oqaluttualiat suliareqqinnissaannut piffissamik immikkoortitsisinnaavutit.

Podcasti Qimmilivik Kangiata Illorsuata Ilulissaniittup ineriartortitaraa.

Podcastimi Qimmilivimmi ilinniartitsinermi atortussat Lotte Brinkmannimit Anholtimeersumit ineriartortinneqarput Leg med IT siunnersuisoqatigalugu.

Atuartut atuagaat Book Creator suliniummit Nutaaliortameersuuvoq Kivitsisamiit. Qiortagassaq Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Manuelimit, Leg med IT-mit ineriartortinneqarpoq.

Ilinniartitsinermi atortussat Qimmilivik Creative Commons kreditering-licens CC:BY-mit saqqummersitaavoq.

Suliniut – Qimmeq Ilisimatusarfimmiit Københavns Universitetimiillu ineriartortinneqarpoq. Meeqqat atuagaat Qimmeq – kalaallit qimmiat qimuttoq – Anne Katrine Gjerløffimit, Ilisimatusarfimmit Statens Naturhistoriske Museumimiillu ineriartortinneqarpoq.

Atortussat allannertaat, suliassartaat assiliartaallu agguarneqarsinnaapput, saqqummerseqqinneqarsinnaapput suliareqqinneqarsinnaallutillu, taamaallaat suminngaanneernersut nalunaarutigalugit tassalu ‘Hundepladsen by Isfjordscenteret Ilulissat’.

Atuartut Kangiata Illorsuata assingi marluk takussavaat, aasakkut ukiukkullu.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

Kangiata Illorsua suunersoq.

• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarpa.
• Aasap ukiullu assigiinngissusaat.
• Najugassinni aasap ukiullu qanoq assigiinngitsigippat.

Atuartut nunarsuup assingata ilaa takussavaat.

Atuartut tikkuut atorlugu sumi najugaqarnerlutik takutissavaat.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assingatigoortillugu.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat illoqarfissilu imaluunniit nunaqarfissilu assigiinngissutai assigiissusaalu.

Taava maanna atuartut podcasti Qimmilivik tusarnaassuaat. Podcasti qupperneq 12-imi asseq toorlugu nassaarissavarsi.

Atuartut marlukkaarlutik eqimattakkaarlutilluunniit tusarnaarnissat innersuussutigineqarpoq.

Atuartut Walk and Talk-iliortikkit podcasti pillugu oqaloqatigiisillugit.

Qupperneq 13-imi atuartut podcasti pillugu oqaluttuassapput. Oqalulluni allagartaligassani allatamik, assimik nipimilluunniit immiussamik ikkussisinnaapput.

Book Creator webimi imannnak nipimik immiussisarput:

1.  +  tooruk
2. Add Sound toqqaruk
3. Toortagaq aappaluttoq tooruk
4. Immiussineq naammassippat toortagaq aappaluttoq tooqqiguk
5. Yes tooruk

Book Creator app-imi imannak nipimik immiussisoqartarpoq:

1. + tooruk
2. Optag toqqaruk
3. Start optagelse tooruk
4. Immiussineq naammassippat stop optagelse tooruk
5. Brug optagelse tooruk

Maanna immiussaq nipit ilisarnaataanik ilisisarnaateqalerpoq. Ilisarnaat kissaatigisamut ilineqarsinnaavoq. Immiussaq tusarnaaqattaarneqarsinnaavoq.

Klassit katersuunnerat

Qupperneq 12-13 suliaralugu naammassippat, klassi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaa innersuussutigineqarpoq.

Allattarfissuarmi allannissarsi isummallu imarisai oqaatsillu paasinnissutissat allannissaat innersuussutigaarput.

Klassen oqaluuserisinnaavarsi:

• Atuartut podcastimut tusarnaarnerminni suna tupaallaatigivaat.
• Podcastimi isummat imarisaat oqaatsillu paasinnissutissat tusaavaat.

Oqaloqatigiinnermi ataatugaaniittut isumassarsiorfittut atorsinnaavatit.

• Kulturi

Kulturi naleqartitanik ataatsimoorussanik, ileqqunik, ilitsoqqussanik, ilisimasanik isummanillu imaqarpoq, taamaasilluni inuiaqatigiit inuilluunniit ataasiakkaat oqaluttuarisaanermi sumiiffimmilu takutittarlugu.

• Piniartuunermi aalisartuunermilu kulturi

Kalaallit Nunaat Thulemut nunasiartortut siulliilli ukiut 4-5000 matuma siorna pimmatali, pinngortitami pisuussutsit aalisakkat, timmissat nunami imarmilu miluumasut pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Piniarneq aalisarnerlu suli inuunermut, inunnut kalaallinullu inuiaqatigiinnut, suli tunngaviuvoq pingaarutilik. Taaku piumasaqaatit taaneqartut nammineq kulturerisamik ineriartortitsinermik kinguneqarput, ilitsoqqussanik tulluusimaarutigisanik tunngaveqarlutik.

Kalaallit kulturiat pillugu suna nalunngilisiuk?

Kulturit allat suut nalunngilisigit?

• Inuunermut tunngavik – kalaallit piniarnermut aalisarnermullu kulturiani qimmeq inuunermi tunngaviuvoq.

Inuunermut tunngavik tunngaviliisuuvoq, suup ilaa pineqartillugu pingaaruteqartoq. Illu tunngaveqanngikkuni uppissooq. Sermeq isseqartinnagu iminngussooq; serminngortitsinissamut issittariaqarpoq. Qimmit pisat, aalisakkat inuillu sikukkut qaqqakkullu angallannissaannut pisariaqarput, alla pisinnaatinnagu. Qimmit angallassinermut tunngaviupput.

Sooruna qimmit uani kulturimi tunngavigineqartut?

Qimmeqarani piniartuusoqarsinnaava aalisartuusoqarsinnaallunilu?

• Inuunermut qitiusoq – inuiaqatigiinni / pisanik inunnillu angallassinermi.

Inuiaqatigiinni qimmit inuunermi qitiupput, kinguuariippassuarni pisat nunaqarfimmut angerlaattarpaat, inuillu nunaqarfiit nunallu akornanni angallatarlugit.

Inuunermi qitiuneq piumasaqaataavoq suna arlaat ingerlasinnaassappat. Qimmit piumasaqaataapput, pisat nunaqarfinnut illoqarfinnullu angerlaannissaannut.

Inuunermut qitiuneq inuiaqatigiinnut qanoq isumaqarpa?

Illit ulluinnarni suna inuunerni qitiuva?

• Kaaviiaarneq –pisat kaaviiaarnerata sermip kaaviiarnera malittarpaat.

Kaaviaarnerup ilisarnaatigaa, suulluunnit utikannera, uteqqinneqartarnera.

Ulloq unnuarlu ilisimaneqartumik aalajangersimasumillu ingerlaaseqarpoq. Ullumik unnuamillu agguagaavoq. Ukiup allanngorarnera takkuttarpoq ingerlaqqillunilu, aalajangersimasumik tulleriiaarluni. Sermeq kaaviiaarfeqarpoq. Sermip aalanera issimik kiassutsimillu sunnerneqartarpoq (Ukiup allanngorarnerata kaaviiaarnera), taassumalu piniagassat inuunissaat sunniuteqarfigisarlugit.

Ukiup allanngorarneri sisamat qanoq taaguuteqarpat?

Erngup kaaviiaarnerata suna ilisarnaatigaa?

Sermip kaaviiaarnerata qimminik sulineq qanoq sunnertarpaa?

Ukiup allanngorarneri sermillu kaaviiaarnera pissutsinik sunik sunnerneqarsinnaappat?

• Naleqqussarneq – uumasut tamarmik inuuniarunik avatangiisiminnut naleqqussartariaqarput.

Naleqqussarnerup imarivaa, uumasoq avatangiisimi aalajangersimasumi inuussaguni,  uuumaannarniaruni inooriaatsimut naleqqussartariaqarpoq.

Ummasoq assigiinngitsutigut avatangiisiminut naleqqussarsinnaavoq. Pissusissamisut toqqaanermigut uummasoq sannamigut pissutsimigullu naleqqussartarpoq, inooriaatsimut nutaamut naleqqutilerluni.

Pissusissamisut toqqaaneq tassaasinnaavoq, assersuutigalugu ameq meqqulik ineriartuaartillugu, silamut peqqarniittumut naleqquttunngortillugu, soorlu kalaallit qimmiat taamaalisimasoq. Qimmit amertik meqqulik illersuutitut ineriartortissimanngikkunikku toqussapput. Taamaasilluni kingornussatut iluaqutit kinguaavinut ingerlateqqinneqasssapput, pitsaanerpaamillu naleqqussarsimasoq kisimi uumaanassaaq. Unai takusaqarnerugit (Den Grønlandske Slædehund qupperneq 13)

Kalaallit qimmiata qimuttup inuunini qanoq ililluni nunatsinni naleqqussarsimasoraajuk?

Inuusugut qanoq ililluta maanna inuunitsinnut naleqqussarsimavugut?

Ummasut naleqqussartarnerinut allanik assersuutissaqarpit?

• Nukik – uumasoq inuuniaruni kulhydratinik, orsumik proteininillu nerisariaqarpoq. Uumasut assigiinngitsunut marlunnut agguarneqartarput, autotrofit heterotrofillu. Autotrofit nammineq kulhydratinik inussutissaliortarput, assersuutigalugu naasut fotosyntese atorlugu glukoseliortarput.

Heterotrofit uumasut allat nerillugit inuussutissanik pisarput, uani pineqarput orsoq, kulhydratit proteinillu.

Orsoq, kulhydratit proteinillu, aamma inuussutissanik taaneqartartut, celletinni ingerlariaatsinik ataavartitsiniarlutik atorneqartarput, taakkulu uumanissarput qulakkeertarpaat.

Inuussutissat timip uunnissaanut nukissatut atortarpagut timillu cellesa sananeqarneranut atortarlutik. Uani takusaqarnerugit Den Grønlandske Slædehund, qupperneq 42 aamma

Fodring af slædehunde Dyrlægeembedet i Ilulissat – PDF Free Download (docplayer.dk)

Nerisassanut pyramide pillugu suna nalunngiliuk?

Suna annertunerusumik pissavarput, orsoq, kulhydratit imaluunniit proteinit?

Qimmit inuillu inuussutissanik agguaqatigiinneri assigiinnissaat ilimagaajuk?

Maanna atuartut podcastimit suliaqarlutik ilisimasaminnik allattuissapput.

Allattarfissuarmiit samminerani atuartut suliamut tunngasunik taaguutinik alllannerini ikiukkit. Atuartut nipinik, assinik allatanillu suliaqarsinnaapput.

Book Creator webimi:

1. + tooruk
2. Allatamik toqqaagit allallutillu imaluunniit allatassaq mikrofonimut immiuguk.
3. Assimik toqqaagit Googlemilu assinik ujarlerit.

Nammineq assiutitit aamma ikkussinnaavatit.

Book Creator app-imi

1. + tooruk
2. Add text toqqaruk allatassarlu allallugu imaluunniit allataq mikrofonimut tasaturimiittumut immiuguk
3. Add Photo assilu kissaatigisaq ikkullugu.

Atuartut aamma titartaariarlutik quppernermut ikkussinnaavaat. Siuliani nassuiarneqarneratuut assit ikkutikkit.

Ingerlaneq tamaat allatat pisariaqartitaq malillugu takoqqinneqarsinnaapput.

Maanna atuartut Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi qimmeq qimuttoq pillugu filmissapput.

Statens Naturhistoriske Museumimi videoliani tallimaasuni inuit tallimat qanittumi malinnaaffigai, taakku tamarmik Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi qimmeq qimuttoq ulluinnaannut ilaavoq.

 hjemmesidenimi filmit tallimat nassaassaapput.

Atuakkami filmini tallimaasuni pingasut toqqarpagut. Videot kalaallisuujupput tuluttut allagartalersugaallutik. Videonut ilaapput videot pingasut pillugit allaatigisaq, kiisalu apeqqutit filmimi atuartut takusaat pillugit eqqarsaasersuutaasinnaasut.

Uani atuagaq Qimmeq atuarneqarsinnaavoq tusarnaarneqarluniluunniit, kalaallisut qalunaatulluunniit, taanna kalaallit qimmiannut qimuttumut tunngavoq.

Maanna atuartut qimmit qimuttut pillugit ilisimasatik podcastiliorlutik atussavaat.

Kangiata Illorsua, nutaamik Kalaallit Qimmiat Qimuttoq pillugu, podcastiliorniartoq ikiussavarsi.

Podcastimi atuartut qimmit qimuttut pillugit oqaluttuassapput: I podcasten skal eleverne fortælle om slædehundenes:

• Kangiani inuunermut pingaarutaa.
• biologii
• pilerfik
• qimmitut sulisutut atorneqartarnera.

Podcasti kalaallisut, qallunaatut tuluttulluunniit suliarineqarsinnaavoq.

Atuartut podcasti qupperneq 24-25-mut ikkutissavaat. Assinik/modellinik allanilluunniit ilasinnaavaat.

Sammisassanut allanut siunnersuutit

• Atuartut Kalaallit Qimmiat Qimuttoq pillugu oqalugiarnissamik aaqqissuitissigit. Klassinuusinnaavoq, angajoqqaanuusinnaavoq, utoqqarnuusinnaavoq imaluunniit allanuusinnaavoq.
• Atuartunut podcasti podcastileriffimmut ilumoortumut saqqummersitsissiuk.

Podcasti Qimmilivik Kangiata Illorsuata Ilulissaniittup ineriartortitaraa.

Podcastimi Qimmilivimmi ilinniartitsinermi atortussat Lotte Brinkmannimit Anholtimeersumit ineriartortinneqarput Leg med IT siunnersuisoqatigalugu.

Atuartut atuagaat Book Creator suliniummit Nutaaliortameersuuvoq Kivitsisamiit. Qiortagassaq Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Manuelimit, Leg med IT-mit ineriartortinneqarpoq.

Ilinniartitsinermi atortussat Qimmilivik Creative Commons kreditering-licens CC:BY-mit saqqummersitaavoq.

Suliniut-Qimmeq Ilisimatusarfimmiit Københavns Universitetimiillu ineriartortinneqarpoq.

Meeqqat atuagaat Qimmeq – kalaallit qimmiat qimuttoq – Anne Katrine Gjerløffimit, Ilisimatusarfimmit Statens Naturhistoriske Museumimiillu ineriartortinneqarpoq.

Atortussat allannertaat, suliassartaat assiliartaallu agguarneqarsinnaapput, saqqummerseqqinneqarsinnaapput suliareqqinneqarsinnaallutillu, taamaallaat suminngaanneernersut nalunaarutigalugit tassalu ‘Hundepladsen by Isfjordscenteret Ilulissat’.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit sisamat atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat, illorsuup saarngi kiisalu Kangiata sermiata saava.

Quppernermi 6-7-mi atugassiaq ataaseq kiisalu isiginnaagassiat pingasut Kangiata Illorsuata pileqqaarneranik takutitsisut takuneqarsinnaapput.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuani suliffeqarfittut suna siunertarineqarnersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Najukkassinni Kalaallit Nunaanilu aasap ukiullu assigiinngissusaat.

Atuartut podcastimi suliaminnik aallartitsinnatik paasisariaqarpaat Kalaallit Nunaat pillugu suut ilisimareernerlugit. Uani podcastimi qimmeq qimuttoq ukkatarineqarpoq, kisianni immaqa podcastinik allanik sammisaqareersimavusi imaluunnit allatigut ilisimasaqalereersimavusi, suliaq aallartitsinnagu atorneqarsinnaasunik.

Qupperneq 8-mi Google Maps-inut linkeqarpoq. Tassani nunap assingani Kangiata Illorsua misillugu atuartut nammineq nassaariniarsinnaavaat.

Aamma misileraallutit podcastimi sumiiffinnik ujaasitissinnaavatit, taamaalillutik sumiiffissiniassammatigit. Sumiiffiit tassaapput:

• Ilulissat
• Kangia
• Avannaa
• Hjørring

Aammattaaq quppernermi 8-mi apeqqutit sisamat atuartunut aqqutissiusinnaasut allassimapput. Aajuku apeqqutissanut arlalinnut siunnersuutit:

• Kalaallit Nunaanni inuit qassit najugaqarpat?
• Qimmit qimuttut sumut atorneqartarpat?
• Sermersuaq qanoq atitutigaa?

Qupperneq 9-mi atuartut akissutitik ikkussussavaat. Akissutitik qanoq ilusilersussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Book Creatorimi saqqummeeriaataasinnaasunut siunnersuutit:

• assassorlutik ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput, assiliisinnaapput ikkullugulu.
• Kalaallit Nunaat pillugu Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput ikkullugillu. Tamatuma kingorna assit allagartalersorneqarsinnaapput.
• Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaminnik oqaluttuarlutik tusarnaagassiorsiamik immiussisinnaapput.
• imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akulerullugit sulisinnaapput.

Qupperneq 10-11-mi Kalaallit Nunaata nunap assinga arfinilinnik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimasoq ikkunneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsersuutit Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit sumiiffiinut ilisimasaminnut ikkussussavaat. Nalunaaqutsersorneqartut saneraani allattuiffissani illoqarfiup imaluunniiit nunaqarfiup aqqa allassinnaavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik ikkussuineq atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk

Atuartut maannakkut podcasti Qimmilivik tusarnaassaavaat. Quppernermi 12-mi podcasti ilisaritinneqarpoq kiisalu ilitsersuuteerannguaqarluni. Quppernermi 13-mi asseq toorlugu podcasti aallartinneqassaaq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq. Atuartut ingerlaqqitsinnagit minutsit arlallit atorlugit tusarnaarsimasartik pillugu oqaloqatigiissinnaapput.

Qupperneq 14-15-mi atuartut podcastimi tusarnaakkatit tunngavigalugit imaqarniliussapput. Imaqarniliaq periutsit assigiinngitsut toqqarlugit suliarisinnaavaat:

• atuagassialiorlutik allassinnaapput
• tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
• ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput
• allarluinnarmik imaqarniliornermut eqqaamassutissiornermullu atatillugu sulinermi sungiusimasaminnik
• – imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akuleriissillugit.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik ikkussuineq atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk

Maannakkut klassissinni ataatsimoorlusi nalilersuissaasi, tassanilu quppernerni 14-mi 15-milu atuartut suliaat eqqartussavasi. Ataatsimoorluni nalilersuineq atuartut namminneq paasissutissaasiviliornissaannut piareersaataassaaq, taamaalillutik podcastimik suliaqarnerminni uterfigisinnaaniassammassuk. Paasissutissaasivimmi tamatumani atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu eqqartorsimasasi qanoq isumaqarnersut nassuiassavaat – atugassialiorlutik, tusarnaagassiorlutik, assiliillutik, titartaallutik imaluunnit taakkua ilaat akulerullugit.

Innersuutigaarput atuartut oqaatsinik pingaarnernik taaguutinilluunniit podcastimi tusarsimasaminnik siunnersuuteqarnissaannik qinnuigalugit aallartissasutit. Tamatuma kingorna oqaatsinik pingaarnernik taaguutinillu makuninga, podcastimi qitiusuni suliallu nanginnerani pingaaruteqartunik, ilanngussissaatit.

• Kulturi – kulturi naleqartitanik ataatsimoorussanik, ileqquliutiinnakkanik, ileqqutoqqanik ilitsoqqussanik, ilisimasanik isummanillu oqaluttuarisaaneq sumiuunerlu tunngavigalugit inuiaqatigiinnik imaluunniit inummik nalilersuinermik ilisarnaateqarpoq.

Podcastimi atuartut piniartut aalisartullu kulturiannik ilisaritinneqarput. Kalaallit Nunaat Thulemi nunasiortornerit siulliilli pimmatali, ukiut 4-5000-it matuma siornatigut, pinngortitap pisuussutanik, tassa aalisakkanik, nunami imaanilu miluumasunik pinngitsoorsinnaasimanngillat. Piniarneq aalisarnerlu suli inunnut kalaallinullu inuiaqatigiinnut inuuniarnermi tungaviusut pingaarnersaraaat. Tamakku pinngortitap atugassarititai nammineq kulturerisamik ineriartortitsinermik kinguneqarput, ilitsoqqussanik tulluusimarutigisanik tunngaveqartut.

Kalaallit kulturiat pillugu suna nalunngilisiuk?

Kulturit allat suut nalunngilisigit?

• Sukaq tunngaviusoq – tunngaviusut ilaat, arlaanut pissut imaluunniit sananeqaataanut ilaasoq pingaarutilik. Kalaallit piniarnermut aalisarnermullu kulturiani qimmit sukaapput tunngaviusut. Qimmit allatut ajornartillugu pisanik, aalisakkanik inunnillu sikukkut qaqqatigullu assartuisarput. Qimmit assartuinermi sukaapput tunngaviusut.

Sooq kulturimi tassani qimmeq tunngaviusumik sukarutaava?

Qimmeqanngikkaluarluni piniartuusoqarsinnaava aalisartuusoqarsinnaallunilu?

• Inuunermut qitiusoq – pissuseq suulluunniit ingerlanissaannut pisariaqartinneqarluinnartoq. Inuiaqatigiinni qimmit inuunermi qitiupput, kinguariinnilu pisanik nunaqarfimmut angerlassisarsimallutik; taamaattumik qimmit pisat angerlamut apuunnissaanut pisariaqartinneqarluinnarput. Qimmit aamma nunaqarfiit nunavissuillu akornanni inunnik angallassisarsimapput.

Inuunermut qitiuneq inuiaqatigiinnut qanoq isumaqarpa?

Illit ulluinnarni inuuninni suna inuunermi qitiuva?

• Kaaviiaarneq – kaaviiaarnerup ilisarnaatigaa suulluunniit akuttunerusumik akulikkinnerusumilluunniit assigiimmik pissuseqarluni uteqattaartartarnera. Ulloq unnuarlu ilisimaneqartumik aalajangersimasumillu ingerlaaseqarpoq. Ullumik unnuamillu agguagaavoq. Ukiup kaajallakkiartorneri aalajangersimasumik tulleriiaarlutik takkuttarput ingerlaqqillutillu. Siku kaaviiaartarpoq. Sikup ingerlaarneri issimik kissamillu sunnerneqartarput (ukiup kaajallakkiartornerisa kaaviiaarneri), taakkulu piniagassat inuunerannut pissutsinik aamma sunniisarluni. Piniagassat kaaviiaarnerisa sikup kaaviiaarnera malittarisarpaat.

Sikup kaaviiaarnerata qimmilerineq qanoq sunnertarpa?

Ukiup allanngorarneri taamaattumillu sikut kaaviiaarnera pissutsinik sunik sunnerneqarsinnaappat?

• Naleqqussarneq – uumassusillit tamarmik inuuniarunik avatangiisiminnut naleqqussartariaqartarput. Naleqqussarneq tassaavoq uumasoq avatangiisini aalajangersimasuni inuussaguni inuunermi atugassarititat tunngavigalugit naleqqussartariaqarnera.

Uumasoq periutsit assigiinngitsut malillugit avatangiisinut naleqqussarsinnaavoq. Pissusissamisoortumik toqqaanikkut uumasoq pisataminik pissutsiminillu ineriartortitsisarpoq, taamaalilluni maannakkut avatangiisinut atuuttunut naleqqusartarluni.

Pissusissamisoortumik toqqaaneq assersuutigalu ameq meqqunikkiartortillugu ineriartortinneqarsinnaavoq, taammalilluni silamut peqqarniitsumut naleqquttunngorlugu, soorlu kalaallit qimmiat taamaatut ineriartorsimasoq. Qimmit amii illersuutissaminnik meqqoqalersimanngitsut toqussapput. Taamaalilluni timip kingornussassaanut atatillugu iluaqutit uumasut kinguaavinut ingerlateqqinneqartarput, taamaallaallu naleqqussarluarnerpaasimasut kisimik aniguissapput. Uani annertunerusumik takusassarsiorit (Kalaallit Qimmiat Qimuttoq qupperneq 13).

Kalaallit qimmiata qimuttup nunatsinni inuunissaminut qanoq ililluni naleqqussarsimasoraajuk?

Uagut inuusugut qanoq ililluta manna inuunitsinnut naleqqussarsimavugut?

Uumasut naleqqussartanerinut allanik assersuutissaqarpit?

• Nukik – uumasoq aniguissaguni kulhydratinik, orsumik proteininillu nerisariaqarpoq. Uumasut eqimattanut marlunnut agguarneqartarput, autotrofit aamma heterotrofit. Autotrofit nammineq kulhydratinik inuussutissaliorsinnaappuf, assersuutigalugu naasut fotosyntese atorlugu glukosiliortarput. Heterotrofit uumasut allat nerillugit inuussutissaminnik pissarsisarput, uanilu pineqarput orsoq, kulhydratit proteinillu.

Orsoq, kulhydratit aamma proteinit, aamma inuussutissanik taaneqartarput, celletinnilu ingerlariaatsitsinnik assigiinngitsut atatiinnarniarlugit atorneqartarlutik, taakkulu uumanissarput qulakkeertarpaat. Uani annertunerusumik takusassarsiorit (Kalaallit Qimmiat Qimuttoq)  qupperneq 42 aamma Qimminik qimuttunik nerisitsineq.

Nerisassanut pyramide pillugu suna nalunngiliuk?

Inuussutissat sunik akullit nerinerusassavagut, orsumik, kulhydratinik imaluunniit proteininik?

Qimmit inuillu inuussutissaasa agguaqatigiinnerisa assigiinnissaat ilimagaajuk?

Tusarnaagassiamik, assinik ikkussuineq atuagassiamillu ikkussineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk

Maannakkut atuartut Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi qimmeq qimuttoq pillugu isiginnaagassiat pingasut isiginnaassavaat. Isiginnaagassiat pingasut qupperneq 18-23-miittut ilisimaatusaatigalugu suliniummit, QIMMEQ-mit, attartorneqarsimapput, isiginnaagassianilu inuit tamarmik inuunermi ilaannik ulluinnarnilu qimminik aallussisartut qanimut tikillugit sammineqarput. Isiginnaagassiat suli marluk  nittartakkami pissarsiarineqarsinnaapput. Isiginnaagassiat kalaallisuujupput tuluttullu oqaasertalersorneqarsimallutik.  Quppernerni isiginnaagassiat naatsumik aallaaserineqarsimapput, kiisalu apeqqutinik atuartut isiginnaakkaminnut atatillugu eqqarsaatigeqqissaarnissaannut ikiuutaasussanik imaqarlutik.

Atuartut isiginnaagassianik isiginnaareerpata apeqqutillu eqqarsaatigereerpatigit ataatsimoorlusi eqikkaassaasi.

Isiginnaagassianik sammisaqarneq naammassippat atuartut quppernermi 16-17-mi paasissutissaasivimminni ilisimasanik nutaanik ilaartuinissaminnut periarfissinneqassapput.

Atuartut takorluussavaat Kangiata Illorsuani atorfeqarlutik saqqummersitassamillu nutaamik, Kalaallit Qimmiat Qimuttoq pillugu paasisitsiniummik sananissaminnut suliakkerneqarsimallutik. Saqqummersitassami qimmip inuunera pilerfialu sammineqassapput, sinnerili nammineq alajangissavaat.

Quppernermi 24-mi Qimmermut, kalaallit qimmiat qimuttoq pillugu atuakkamut linkeqarpoq, tassanngaaniillu atuartut paasissutissarsiorsinnaapput.

Atuartut paasisitsiniutip qanoq isikkornissaa nittarsaannissaanullu atatillugu tusagassiuut sorleq atussanerlugu nammineq aalajangissavaat. Taamaallaalli Kangiata Illorsuani saqqummersitsinermut ilanngunneqarsinnaanissaa piumasarineqarpoq. Assersuutit tassaasinnaapput: podcasti/tusarnaagassiaq, isiginnaagassiaq, assit tulleriiaartut, imaluunniit titartaganngorlugu isiginnaagassiaq. Atuartut takorluuisinnaanerat kisimi killiliissaaq.

Atuartut marlukkuutarlugit imaluunniit eqimattannguakkuutaarlugit agguarneqassapput. Tassani atuartunut ataasiakkaanut suna tulluarnerunersoq piginnaasallu suut inerisarneqassanersut apeqqutaassapput.

Saqqummersitassamik sulinerup ingerlanerani atuartut imminnut nersualaarinninnissaanut ilinniartitsisoq periarfissiissaaq. Tassa imaappoq atuartut nalilersuissapput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Ilinniartitsisup nalilersuinermi kaammattuissaq ilitsersuillunilu. Isiginnaagassiami Austin’s Butterfly atuartunut iluaqutaasumik pitsaasumillu kaammatuinissamut isumassarsiornissamik periarfissiisoqarpoq. Isiginnaagassiami atuartut nukarliit sammineqarput, kisianni aamma atuartunut ukioqqortunerusunut atorneqarsinnaalluarpoq.

Saqqummersitassamik sulineq naammassippat atuartut suliartik “Kangiata Illorsuani saqqummersitsinermi” ataatsimoorlutik saqqummiutissavaat. Tamanna qarasaasiaq atorlugu imaluunniit saqqummersitsinermi ammaanermik aaqqissuinertut ingerlanneqarsinnaavoq. Saqqummersitsineq atuarfimmi ingerlanneqassappat kikkunnut tamanut soqutiginnittunut ammatinneqarsinnaavoq.

Saqqummersitsineq isiginnaagassiaralugu immiunneqassaaq, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni, Qallunaat Nunaanni nunarsuarmilu allani atuartut kalaallit qimmiat qimuttoq pillugu paasisaqarniassammata.

Klassimi siku qimmerlu qimuttoq pillugu ilisimasat katersorneqarsimasut pillugit oqaluuserissavasi ataatsimullu isigisinnaalerlugit. Paasissutissaasivik taaguutinik nutaanik ilaartorneqassaaq.

Atuartut suliaat toqqorneqassapput, taamaalillutik podcastini tulliuttuni suliaminnik nangitsisinnaaniassammata.

Podcasti Qimmilivik Katrine Nylandimit Ilulissani Kangiata Illorsuanut suliarineqarsimavoq.

Titartagartai Oncotypemit inerisarneqarsimapput.

Podcastimut Qimmilivimmut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Anholtip Læringsværkstedimi suliarineqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Qimmilivik Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assitaalu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Qimmilivik by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Meeqqanut atuagassiaq Qimmeq – kalaallit qimmiat qimuttoq – den grønlandske slædehund Anne Katrine Gjerløffimit, Ilisimatusarfimmi aamma Statens Naturhistoriske Museumimi inerisarneqarsimavoq.