SERMEQ INUUNERMIK TUNISISOQ

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga qimerloorsiuk Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq inuttutiginersoq oqaluuserisiuk. Ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut aamma oqaluuserissavarsi.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu. Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuakkami Kangiata Sermiata nunap assinga qimerloorpaat. Sumiiffik UNESCO´p nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffianut ilanngunneqarsimasoq toornernik aappaluttunik titartarneqarsimavoq. Atuartut sumiiffik toornerit malillugit titartassavaat. Book Creatorimi aqerluusaasivik atussavaat.

Aqerluusaasivik atorlugu titartaaneq ilitsersuut 4 uani takuk

Klassissinni eqqartorsinnaavarsi:

• UNESCO sunaava? (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization tassaavoq FN-mi ilinniartitaaneq, piorsarsimassuseq (kulturi), attaveqatigiinneq ilisimatusarnerlu pillugit suliniaqatigiiffik).
  • Kangia Sermerlu Kujalleq sumiiffiit immikkuullarissuupput asseqanngitsut taamaattumillu UNESCO´p nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffianut ilanngunneqarsimapput.
• Nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffianut ilanngunneqassagaanni suut piumasaqaataappaat? Uani assersuummi paasisassarsiorit

Atuartut maannakkut podcasti Sermeq inuunermik tunisisoq tusarnaassavaat. Asseq quppernermi 14-miittoq toorlugu podcasti aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaannginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik ilisarititsisinnaavutit.

Podcastip imarisaa

1. Oqaluttuaq sermip ningimarnata iigarpalunnerata nipa ilutigalugu aallartippoq.
2. Katrine Nylandip oqaluttuaraa
   1. Kangia, UNESCO´p nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffianut ilanngunneqarsimasoq.
   2. kangerluup paavata tungaanut iluliarujussuit aniasut qalipaataallu allanngorartuartoq.
   3. sermip ningimarna ukiukkut millisartoq. Univingajattarpoq aasakkulli ingerlaaleqqittarluni iluliarsuillu Kangianut kaamisarlugit aallartittarluni.
   4. Malik, qulimiguulimmik timmisartortartuuvoq ukiullu ilaani ullut tamaasa sermip ningimarna qulaallugu ingerlaartarluni.
3. Maliup oqaluttuarai
   1. takornariat Kangiata Sermiata sermillu ningimarngata alutornassusianik qanoq takorlooruminaatsitsigisartut. Aallaqqaammut isumaqartarput tassaasoq titarneq qaqortoq takisooq aatsaallu sermip ningimarngata saavanit kilometerinik pingasunik ungasissuseqarlutik mikkaangamik qanoq angitiginersoq paasisaraat.
   2. sermip ningimarnata killinga 100 meterinit 300 meterit tikillugit qaffattarpoq. Sermip ningimarna iigaleraangami qaffattarpoq siku qummut ajattarneqartarmat. Ilorpasinnerusumilu napigaangami appaqqittarluni. Taamatut pissusia ingerlaavartuarpoq.
   3. ulloq manna tikillugu 1000-it sinnerlugit sermip ningimarna tikittareeraluarlugu suli tamatigut isikkiviup alutornassusianik pakasarneqartuartarnini.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaarsimasartik pillugu minutsit arlallit atorlugit eqqartuisikkit.

Qupperneq 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput. Quppernermi assilissat tusarnaarsimasamik eqqaamanissaanut iluaqutigisinnaavaat.

Immiussinermut ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaranngorlugu ikkunneqarsimavoq. Assiliartaaraq sumulluunniit kissaatigisisaq naapertorlugu inissinneqarsinnaavoq. Immiussaq tusarnaaqqinneqarsinnaasuaannarpoq. 

Klassimi eqikkaaneq

Quppernermi 14-15-mi sammisaqarneq naammassippat klassimi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuutigineqarpoq. Oqaloqatigiinnerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattornissaat innersuutigaarput.

Klassimi eqqartorsinnaavasi:

• Atuartut podcastimi tusarnaarnerminni suna eqqumiigineraat.
  • Sorlu podcastip qulequtaa Sermeq inuunermik tunisisoq, tamanna podcastimi eqqaaneqanngikkaluartoq. Uanipaasissutissarsisinnaavutit
• Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.

Oqaloqatigiinnermut ataani isumassarsiorsinnaavutit.

Taaguutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarnikuuvoq.

Piumagussi taaguutinik oqaatsinillu pingaarnernik oqaloqatigiissutigisassanik quppernernik ikkussisinnaavusi.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Sermip ningimarna – isumaqarpoq “sermeq ingerlaartoq”. Sermerlu ingerlaartoq tassaavoq sermeq annertooq ingerlaartoq. Aputip nutaap serminngorsimasup oqimaassusaa sermersuup qaavani naammatsikkaangat naqitsinerup sermip ataatungaa sinerissap tungaanut siammartittarpaa. Sermeq siammariartortoq sermip ningimarnanik taaneqartarpoq.

Takornariat qulimiguulimmit sermip ningimarnata isikkua qanoq isumaqartippat? Tusarnaaqqissaartup Maliup tamanna oqaluuserigaa tusaasinnaava.

Soormitaava Malik sermip ningimarnata killinganit kilometerinik 3-nik ungasitsigisumut mittarpa?

• Iigarneq – sermip ningimarnata killingani sikuminersuit nunarsuup nutsuineranik imaanut nakkaagaangata iigarnermik Oqartoqarsinnaavoq sermip ningimarna iluliarsuarnik sikuminernillu ”ernisoq”. Iigarnersuit, tassa sermip ningimarnata killinga annertoorujussuanngorluni kaangartiteraangat, aasaanerani qaqutiguinnaq pisarput, kisianni killingani sikumerngit katagartuaannarput ukiorlu kaajallallugu takuneqarsinnaallutik.

Soormitaavana sermip ningimarnata killingata portussaa 100 aamma 300 meterit akornanni nikerartartoq?

Tusarnaaqqissaartup Maliup tamanna pillugu oqaluttuariga tusaasinnaavaa.

• Kaaviiaarneq – taamatut pissutsip ilisarnaatigaa sunaluunniit akulikinnerusumik akuttunerusumilluunniit aalajangersimasumik uteqqikkaangat, utertaqattaaraangat.
• Sermip ningimarna ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni aamma allanngorartuuvoq. Sermip ningimarngata ingerlaarneri ukiup ingerlanerani issimik kiammillu sunnerneqartarput.

Qanoq innikkut sermip ningimarna ingerlaalersarpa?

Qanoq innikkut sermip ningimarna uningajattarpa?

• Malik – Ulloq manna tikillugu 1000-it sinnerlugit sermip ningimarna tikittareeraluarlugu, tamatigut tamaniikkaangami suli tiguartittarpoq tupaallatsinneqarlunilu. Pinngortitap nukerujussuanik tamaaniittunik alutorsartinneqartuarpoq.

Sunamitaavaana sermip ningimarnani Maliup alutorisaraa?

• Uumasut – upernaakkut Kangiani naasuaqqat tappiorannartut, uumasut akornanni pingaarnerpaat, tassanngannaq amerliartulersarput. Sermip ataani uumasorpassuaqarfik pinngortoq issittup ivigaqarfissuanik taaneqartarpoq. Kangiani uumasut ilai tassaapput:
  • illeqqat, saattuaq, qaleralik, eqalugaq, eqalussuaq, aataaq, natseq, qipoqqaq qilalugarlu qernertaq.

Qupperneq 16-mi sermip ningimarna pillugu allataq atuartut atuassavaat.

Uani annertunerusumik paasissutissarsiorsinnaavutit.

Qupperneq 17-mi atuartut nittaallat titarnerillu atorlugit sermeq ningimarna pilersissavaat.

Titarnerit aputip nutaap nakkaannginnerani aputip naqittarneqarneranut assersuutaapput.

Atuartut iluseq aallaartissimasoq nangissavaat.

Klassissinni eqikkaagitsi.

Qupperneq 18-19-mi atuartut iigarneq pillugu allataq atuassavaat.

Tamatuma kingorna atuartut filmi isiginnaassavaat, tassani Ilulissat eqqaani sikorsuaq nallorpoq.

Klassissinni filmi oqaloqatigiissutigisiuk quppernernilu 22-23-mi suliassartik suliarilerunikku isiginnaaqqissinnaavaat.

Quppernermi 20-mi Kangiani uumasut pillugit allataq atuartut atuassavaat.

Qupperneq 21-mi atuartut uumasut assingi atuagassiami eqqartorneqartut imaluunniit klassimi oqaluuserisimasatik ujassavaat. Immikkoortumi taaguutit oqaatsillu pingaarnerit (qupperneq 14-15) Kangiani uumasut allattorneqarsimapput.

Assinut sinissanni arfinilinni ataasiukkaartuni + toortarlugu assinik ujarlersinnaapput.

Atuartut puisit, arferit, qalerallit kinguppaallu assinganik ujarlersinnaapput.

Atuartut ulloq manna tikillugu sermip ningimarna pillugu ilisimalersimasatik aallaavigalugit titartaassapput. Titartagaq naammassippat titartagartik assilissavaat quppernernilu 22-23-ni sinissamut ikkutissavaat.

Atuartut ulloq manna tikillugu sermip ningimarna pillugu ilisimalersimasatik aallaavigalugit titartaassapput. Titartagaq naammassippat titartagartik assilissavaat quppernernilu 22-23-ni sinissamut ikkutissavaat.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taagutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allattorsinnaavaat, immiussinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput asserlu ikkullugu. Atuartut suliaat podcastimut atatillugu suliartik nangippassuk atorneqassapput.

Immiussinermut assinillu ikkussuinermut uani ilitsersuut 2 aamma 3 takuk.

Atuartut maannakkut takoorlussavaat Malik ilagalugu qulimiguulimmik angalasimallutik.

Qupperneq 26-mi aamma 27-mi misigisatik oqaluttuarissavaat. Atuartut assit, titartakkat, oqaaseqatigiit immiussallu oqaluttuarnerminni atorsinnaavaat.

Atuartut maannakkut Maliup qulimiguulimmik ingerlaarnera qanoq isorartutiginersoq naatsorsussavaat.

Nunap assingani aqqutaa toornernik tungujortunik nalunaarsorneqarsimavoq. Toornerit 10 km-nik imminnut ungassissuseqarput.

Atuartut timmisartoqarfimmit sermimilu miffimmut uterlugulu isorartussusaa naatsorsussavaat.

Naatsorsuinerup inernera qupperneq 29-mi boksimut allanneqassaaq.

Suliaqarnermut naggataarutigalugu atuartut assinik qiortakkanik assilialiussapput.

Assilialiornissinnut atatillugu pilerisaarutit, atuagassiat kiisalu poortuutissiat pappiaqqallu sinnikui atorsinnaavasi. Assinik qiortakkanik assilialiaq assilissavarsi quppernermullu ikkullugu.

Googlemi assit assigiinngitsut nassaarisatit isumassarsiutitut qinersinnaavatit.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq tunngaviusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarinninnerit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassimi qisuariaatit atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Sermeq inuunermik tunisisoq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Sermeq inuunermik tunisisumut ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Sermeq inuunermik tunisisoq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siaruarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Sermeq inuunermik tunisisoq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga oqaluuserissavarsi:

• Ilulissat qanoq inuttutiginersoq oqaluuserisiuk ilissilu illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut aamma oqaluuserissavarsi?
• Kalaallit Nunaanni illoqarfiit allat sorliit nalunngilisigit, sumiippallu?

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusallu.

Atuartut Kangiata nunap assinga qimerloorpaat. Nuna UNESCO´p nunarsuarmi kingornussat allattorsimaffianut ilanngunneqarsimasoq titarnermik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimavoq.

Atuartut sumiiffik qanoq annertutiginersoq missingersorlugu naatsorsussavaat. Inernera nunap assingani karsimut tungujortumut allanneqassaaq.

Malugiuk: Nunap assingata ataani uuttuut takuneqarsinnaavoq.

Nunap assinganut nalunaarsuut: GEUS.dk

Klassissinni oqaloqatigiissutigisinnaavarsi:

• UNESCO sunaava? (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization tassaavoq FN-mi ilinniartitaaneq, piorsarsimassuseq (kulturi), attaveqatigiinneq ilisimatusarnerlu pillugit suliniaqatigiiffik).
  • Kangia Sermerlu Kujalleq sumiiffiit immikkuullarissuupput asseqanngitsut, taamaattumillu UNESCO´p nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffianut ilanngunneqarsimapput.

Atuartut namminneq paasisassarsorsinnaapput:

• • Sumiiffiit allat nunarsuarmi eriagisatut nalunaarsuiffimmut ilaatinneqartut nalunaarsuiffimmullu ilanngunneqassagaanni piumasaqaatit?

Atuartut podcasti Sermeq inuunermik tunisisoq maannakkut tusarnaassavaat. Qupperneq 14-mi asseq toorlugu podcasti aallartissavaat.

Podcastimik tusarnaartinnasi podcastip imarisaanik naatsunnguamik ilisarititsisinnaavutit.

Podcastip imarisaa

1. Oqaluttuaq Sermip ningimarnata iigarpalunnerata nipaa ilutigalugu aallartippoq.
2. Katrine Nylandip oqaluttuaraa
   1. Kangia, UNESCO´p nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffianut ilanngunneqarsimasoq.
   2. kangerluup paavata tungaanut iluliarujussuit aniasut qalipaataallu allanngorartuartoq.
   3. sermip ningimarna ukiukkut millisartoq. Univingajattarpooq aasakkulli ingerlaaleqqittarluni iluliarsuillu Kangianut kaamisarlugit aallartittarluni.
   4. Malik, qulimiguulimmik timmisartortartoq ukiullu ilaani ullut tamaasa sermip ningimarna qulaallugu ingerlaartartoq.
3. Maliup oqaluttuarai
   1. takornariat Kangiata sermillu ningimarnata alutornassusianik qanoq takorlooruminaatsitsigisartut. Aallaqqaammut isumaqartarput tassaasoq titarneq qaqortoq takisooq aatsaallu sermip ningimarnata saavanit kilometerinik pingasunik ungasissuseqarlutik mikkaangamik qanoq angitiginersoq paasisaraat.
   2. sermip ningimarnata killinga 100 meterinit 300 meterit tikillugit qaffattarpoq. Sermeq uukkaleraangami qaffattarpoq siku qummut ajattarneqartarmat. Ilorpasinnerusumilu napigaangami appaqqittarluni. Taamatut pissusia ingerlaavartuarpoq.
   3. ulloq manna tikillugu 1000-it sinnerlugit sermip ningimarna tikittareeraluarlugu suli tamatigut isikkiviup alutornassusianik pakasarneqartuartarnini.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaarsimasartik pillugu minutsit arlallit atorlugit eqqartuisikkit.

Qupperneq 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput. Quppernermi assilissat tusarnaarsimasamik eqqaamanissaanut iluaqutigisinnaavaat.

Immiussinermut ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaranngorlugu ikkunneqarsimavoq. Assiliartaaraq sumulluunniit kissaatigisisaq naapertorlugu inissinneqarsinnaavoq. Immiussaq tusarnaaqqinneqarsinnaasuaannarpoq.

Klassimi eqikkaaneq

Quppernermi 14-15-mi sammisaqarneq naammassippat klassimi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuussutigineqarpoq. Oqaloqatigiinnerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattornissaat innersuutigaarput.

Klassimi eqqartorsinnaavasi:

• Atuartut podcastimi tusarnaarnerminni suna eqqumiigineraat.
• Inuuneq qanoq isikkulik sermip ningimarnanit nassatarineqarpa?
• Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.

Oqaloqatigiinnermut ataani isumassarsiorsinnaavutit.

Taaguutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarnikuuvoq.

Piumagussi oqaloqatigiissutigisassanik, taaguutinik oqaatsinillu pingaarnernik quppernernik ikkussisinnaavusi.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Sermip ningimarna – isumaqarpoq “sermeq ingerlaartoq”. Sermip ningimarna ingerlaartoq tassaavoq sermeq annertooq ingerlaartoq. Aputip nutaap serminngorsimasut oqimaassusaa sermersuup qaavani naammatsikkaangat naqitsinerup sermeq allerpaaq sinerissap tungaanut siammartittarpaa. Sermeq siammariartortoq sermip ningimarnanik taaneqartarpoq.

Takornariat qulimiguulimmit sermip ningimarnata isikkua qanoq isumaqartippat?

Soormitaava Malik sermip ningimarnata killinganit kilometerinik 3-nik ungasitsigisumut mittarpa?

• Iigarneq – sermip killingani sikuminersuit nunarsuup nutsuineranik imaanut nakkaagaangata iigarnermik Oqartoqarsinnaavoq sermeq iluliarsuarnik sikuminernillu ”ernisoq”. Iigarnersuit, tassa sermip ningimarnata killinga annertoorujussuanngorluni kaangartiteraangat, aasaanerani qaqutiguinnaq pisarput, kisianni sermip ningimarnata killingani sikumerngit katagartuaannarput ukiorlu kaajallallugu takuneqarsinnnaallutik.
• Podcastimi sermip ningimarnata killinga atorneqarpoq, atortussamilu matumani atorneqarluni. Oqaaseq alla atorneqarajuttoq tassaavoq sermip ningimarnata saava.

Soormitaavana sermip ningimarnata killingata portussaa 100 aamma 300 meterit akornanni nikerartartoq?  

• Km³ – atuartut qularnanngitsumik taaguut areal/m² ilisimassavaat –sisamanik teqeqqulik pappialami titartassavaat, manissortaalu titarnerit iluaniittoq tassa arealia. Maannakkut aamma karsimik titartaasinnaapput; inilu titarnerit iluaniittoq tassa initussuseq/m³.

Sermeq Kujalleq ukiumut km³-nik qassinik iigartarpa?

• Kaaviiaarneq – taamatut pissutsip ilisarnaatigaa sunaluunniit akulikinnerusumik akuttunerusumilluunniit aalajangersimasumik uteqqikkaangat, utertaqattaaraangat.

Sermeq ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni aamma allanngorartuuvoq. Sermip ingerlaarneri ukiup ingerlanerani issimik kiammillu sunnerneqartarput.

Qanoq innikkut sermip ningimarna ingerlaalersarpa?

Qanoq innikkut sermip ningimarna uningajattarpa?

• Malik – qulimiguulimmik timmisartortartuuvoq takornarianillu Kangia Sermerlu Kujalleq qulaallugu angallassisartoq.

Ulloq manna tikillugu 1000-it sinnerlugit sermip ningimarna tikittareeraluarlugu, tamatigut tamaniikkaangami suli tiguartittarpoq tupaallatsinneqarlunilu. Pinngortitap nukerujussuanik tamaaniittunik alutorsartinneqartuarpoq.

Sunamitaavaana sermip ningimarnani Maliup alutorisaraa?

Qupperneq 16-mi atuartut sermeq ningimarna pillugu allataq atuassavaat.

Atuartut uani sermit ningimarni pillugit annertunerusumik paasisassarsiorsinnaapput.

Qupperneq 17-mi atuartut sermip ningimarnata assingi assigiinngitsut pingasut ikkutissavaat.

Tamatuma kingorna assit ataasiakkaarlugit naatsumik allaaserineqassapput. Allaaserisaq immiunneqassaaq.

Immiussinermut ilitsersuut 1 uani takuk.

Quppernerni 18-19-mi atuartut igaarneq pillugu allataq atuassavaat.

Tamatuma kingorna atuartut filmi naatsunnguaq isiginnaassavaat, tassani Ilulissat eqqaani sikorsuaq nallortoq takuneqarsinnaavoq.

Klassissinni filmi oqaluuserisiuk. Allattarfissuarmut oqaatsit pingaarnerit allattukkit atuartunullu allattortillugit. Taakku qupperneq 22-23-mi suliassami Paasissutissaasivigami atorsinnaavaat.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taagutillu sammisimasatik atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allattorsinnaavaat, immiussinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput asserlu ikkullugu. Atuartut suliaat podcastimut atatillugu suliartik nangippassuk atorneqassapput.

Immiussinermut assinillu ikkussuinermut uani ilitsersuut 2 aamma 3 takuk.

Suliassami atuartut Visit Greenland-ip qulimiguulimmik takornariartitsisarneranut atatillugu pilerisaarummik sanassapput.

Qupperneq 24-mi suliassap qaaqqusissutitallip atuarnissaanut tikilluaqquneqarput:

• Asasavut Atuartut
• Kangiata Illorsua Visit Greenlandip Sermeq Kujallermut qulimiguulimmik takorariartitsisarneranut atatillugu pilerisaarusioqquneqarsimavugut.
• Pilerisaarusiornissatsinnut ikiuunnissarsi pisariaqartipparput.
• Mappersagaaraliorniarpugut makuninnga imalimmik:
• qulimiguulimmik sermip ningimarnanut takornariarnerup oqaasertalerlugu assiliartalerlugulu allaaserineqarneranik.
• qanoq akeqarneranik paasissutissiisoq.
• takornariarnermik inniminniinissamik periarfissiisoq.

Siunnersuutinik ilissinnit pissarsinissarput qilanaaraarput.

Inussiarnersumik inuulluarit

Kangiata Illorsua

Atuartut namminneq toqqarsinnaavat suliassaq Book Creatorimi toqqaannartumik suliarissanerlugu imaluunniit qarasaasaasiami atortorissaarut alla atorlugu imaluunnit qarasaasiaq atornagu suliarisinnaavaat.

Suliassaq tamakkerlugu imaluunniit ilaanna Book Creatori atornagu suliarineqarpat, naggataarutaasumik suliap assiliartai Book Creatorimi quppernernut atugassanut inissitsiterneqassapput.

Immiussinermut assinillu ikkussuinermut uani ilitsersuut 2 aamma 3 takuk.

Uani annertunerusumik paasissutissarsiorsinnaavutit.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqumiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq tunngaviusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarinninnerit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliartik nangippassuk atoqqinneqarsinnaapput.

Klassimi qisuariaatit atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Sermeq inuunermik tunisisoq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Sermeq inuunermik tunisisumut ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværkstedimi Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisami suliniutip Nutaaliorta ilaatut inerisarneqarsimavoq.

Ilisserut Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Sermeq inuunermik tunisisoq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siaruarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Sermeq inuunermik tunisisoq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga oqaluuserissavarsi, Ilulissanilu inuit najugaqartut qanoq amerlatiginersut kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Qupperneq 12-13-mi atuartut Kangiata nunap assinga qimerloorpaat: Nuna titarnermik aappaluttummik nalunaaqutsersorneqarsimasoq tassaavoq nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffianut ilanngunneqarsimasoq.

Klassissinni eqqartorsinnaavarsi:

• UNESCO sunaava? (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization tassaavoq FN-mi ilinniartitaaneq, piorsarsimassuseq (kulturi), attaveqatigiinneq ilisimatusarnerlu pillugit suliniaqatigiiffik).
  • Kangia Sermerlu Kujalleq sumiiffiit immikkuullarissuupput asseqanngitsut taamaattumillu UNESCO´p nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffianut ilanngunneqarsimasut.
• Nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffiannut ilanngunneqassagaanni suut piumasaqaataappaat?

Qupperneq 14-15-mi UNESCO´p nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffianut takussutissiamut linki ikkunneqarsimavoq. Atuartut linki toortassavaat paasiniarlugulu Kalaallit Nunaanni sumiiffinnik allanik UNESCO´p nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffianiittoqarnersoq. Piffissaqarpat nunap assinga misissortissinnaavat nalunaarsuiffimmilu sumiiffiit allat ilanngunneqarsimasut takullugit.

Atuartut maannakkut podcasti Sermeq inuunermik tunisisoq tusarnaassavaat. Asseq qupperneq 16-miittoq toorlugu Podcasti aallartissavaat.

Podcastip tusarnaannginnerani podcastip imarisaanik naatsunnguamik ilisarititsisinnaavutit.

1. Sermip ningimarnata iigarnerata nipaa ilutigalu aallartippoq.
2. Katrine Nylandip oqaluttuaraa
   1. Kangia, UNESCO´p nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffianut ilanngunneqarsimasoq.
   2. kangerluup paavani iluliarpassuit ingerlaartut qalipaataallu allanngorartuartoq.
   3. sermip ningimarna ukiukkut millisarpoq. Univingajattarpooq aasakkullu ingerlaaleqqittarluni iluliarsuillu kangerlummut kaamisarlugit aallartittarluni.
   4. Malik, qulimiguulimmik timmisartortartoq ukiullu ilaani ullut tamaasa sermip ningimarna qulaallugu ingerlaartartoq.
3. Maliup oqaluttuaraa
   1. takornariat Kangiata Sermiata sermillu ningimarnata alutornassusianik qanoq takorlooruminaatsitsigisartut. Aallaqqaammut isumaqartarput tassaasoq titarneq qaqortoq takisooq aatsaallu sermip ningimarnata saavanit kilometerinik pingasunik ungasissuseqarlutik mikkaangamik qanoq angitiginersoq paasisarpaat.
   2. sermip ningimarnata killinga 100 meterinit 300 meterit tikillugit qaffattarpoq. Sermip ningimarna iigaleraangami qaffattarpoq siku qummut ajattarneqartarmat. Ilorpasinnerusumilu napigaangami appaqqittarluni. Taamatut pissusia ingerlaavartuarpoq.
   3. ulloq manna tikillugu 1000-it sinnerlugit sermip ningimarna tikittareeraluarlugu suli tamatigut isikkiviup alutornassusianik pakasarneqartuartarnini.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqassaaq.

Atuartut tusarnaarsimasartik pillugu minutsit arlallit atorlugit eqqartuisikkit.

Qupperneq 17-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput. Quppernermi assilissat tusarnaarsimasamik eqqaamanissaanut iluaqutigisinnaavaat.

Immiussinissamut ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaranngorlugu ikkunneqarsimavoq. Assiliartaaraq sumulluunniit kissaatigisisaq naapertorlugu inissinneqarsinnaavoq. Immiussaq tusarnaaqqinneqarsinnaasuaannarpoq.

Klassimi eqikkaaneq

Quppernermi 16-17-mi sammisaqarneq naammassippat klassimi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuutigineqarpoq. Oqaloqatigiinnerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattornissaat innersuutigaarput.

Klassimi eqqartorsinnaavasi:

• Atuartut podcastimi tusarnaarnerminni suna eqqumiigineraat.
  • Sorlu podcastip qulequtaa Sermeq inuunermik tunisisoq, tamanna eqqartorneqanngikkaluartoq. Paasisat uani pissarsiarikkit
• Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.

Oqaloqatigiinnermut ataani isumassarsiorsinnaavutit.

Taaguutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarnikuuvoq.

Piumagussi oqaloqatigiissutigisassanik, taaguutinik oqaatsinillu pingaarnernik quppernernik ikkussisinnaavusi.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Sermip ningimarna – isumaqarpoq “sermeq ingerlaartoq”. Sermip ningimarna tassaavoq sermeq annertooq ingerlaartoq. Aputip nutaap serminngorsimasup oqimaassusaa Sermersuup qaavani naammatsikkaangat naqitsinerup sermeq allerpaaq sinerissap tungaanut siammartittarpaa. Sermeq siammariartortoq sermip ningimarnanik taaneqartarpoq.

Sermip ningimarna qanoq ililluni inuunermik tunisisinnaaneranut ilissi qanoq isumaqarpisi?

Soormitaava Malik sermip ningimarnata killinganit 3 km-nik ungasitsigisumut mittarpa?

• Iigarneq – sermip ningimarnata killingani sikuminersuit nunarsuup nutsuineranik imaanut nakkaraangata iigarnermik Oqartoqarsinnaavoq sermeq ningimarna iluliarsarnik sikuminernillu ”ernisoq”. Iigarnersuit, tassa sermip ningimarnata saava annertoorujussuanngorluni kaangartiteraangat, aasaanerani qaqutiguinnaq pisarput, kisianni sermip sinaani sikuminerngit katagartuaannarput ukiorlu kaajallallugu takuneqarsinnnaallutik.

Soormitaavana sermip ningimarnata killingata portussaa 100 aamma 300 meterit akornanni nikerartartoq?

Tusarnaaqqissaartup Maliup tamanna pillugu oqaluttuariga tusaasinnaavaa.

• Kaaviiaarneq – taamatut pissutsip ilisarnaatigaa sunaluunniit akulikinnerusumik akuttunerusumilluunniit aalajangersimasumik uteqqikkaangat, utertaqattaaraangat.

Sermip ningimarna ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni aamma allanngorartuuvoq. Sermip ningimarnata ingerlaarneri ukiup ingerlanerani issimik kiammillu sunnerneqartarput.

Qanoq innikkut sermeq ningimarna ingerlaalersarpa? Sooq taamatut isumaqarpisi?

Qanoq innikkut sermeq ningimarna ingerlaarunnaangajattarpa? Sooq taamatut isumaqarpisi?

• Malik – Ulloq manna tikillugu 1000-it sinnerlugit sermip ningimarna tikittareeraluarlugu, tamatigut tamaaniikkaangami suli tiguartittarpoq tupaallatsinneqarlunilu. Nukerujussuarnik tamaaniittunik alutorsartinneqartuarpoq.

Sunamitaavaana sermip ningimarnani Maliup alutorisaraa?

• Uumasut – Kangiani uumasut nunarsuarmi sumiiffinnut allanut naleqqiullugu allaanerujussuupput. Tassunga pissutaavoq piffissami sivisuumi kaperlattarnera issittarnerujussualu. Sermip ningimarnanit iluliarsuit iigartut imaani aalarulersitsilersarput inuussutissanillu qaamanermut nillikartitsisarlutik, uumasunut iluaqutaasumik.

Illit najugarfinni ukiup ingerlanerani uumasut qanoq pissuseqarpat?

Qupperneq 18-mi aamma 19-mi atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisisasi allaatigisinnaavaat. Allattorsinnaavaat, tusarnaarsinnaanngorlugit imuissinnaavaat imaluunnillu ilusilersorlugit titartarsinnaavaat assillu ilioqqarlugit. Atuartut suliaat podcastimut atatillugu suliartik nangippassuk ilaatinneqassapput.

Immiussineq Assilissanillu ikkussuineq takuk uani ilitsersuut 1 aamma 2.

Atuartut maannakkut sermeq ningimarna sunaanersoq qanorlu inuunermik pilersitsisinnaasoq sammissavaat.

Qupperneq 20-mi sermip ningimarnisa eqqaani Kangianilu uumasut pillugit, tassa sermip ningimarnata ilarujussuani, paasissutissaqarpoq. Aallaqqaammut qupperneq 20-mi atuagassiaq atuassavaat. Taamaalioreerunik Universe.dk-mit linki tuussavaat: ” sej viden om gletsjere”. Naggataatigullu PDF-fili ”Kangerlummi sermilimmi uumasorpassuit” toortassavaat quppernerillu 7, 10 aamma 11 atuarlugit.

Quppernermi 21-mi atuartut atuakkaminnit, nittartakkamit PDF-filimillu ilisimasatik titartakkat oqaasertaanni qernertuni apeqqutik akinissaanut atussavaat. Akissutitik nipinngorlugit immiutissavaat.

Immiussinermik ilitsersuut 1 uani takuk.

Quppernerni 22-23-mi atuartut sermip ningimarna qanoq isorartutigisumik ingerlaarnera naatsorsussavaat. Qupperneq 22-mi kisitassat atuartut akisassaat pingasuupput. Akissutitik boksimut apeqqutitalimmut ikkutissavaat.

Suliassanut akissutit:

• Sermip ningimarna ullup unnuallu ingerlanerani 19 meterinik nikissimaguni taava nalunaaquttap akunnerata ataatsip ingerlanerani qanoq sukkatigisumik nikissimassava?
  • 19/24 = 0,79 meteri/akunnermut
• Sermip ningimarna ullup unnuallu ingerlanerani 40 meterinik nikissimaguni taava nalunaaquttap akunnerataataatsip ingerlanerani qanoq sukkatigisumik nikissimassava?

• • 40/24 = 1,66 meteri/akunnermut

• Sermip ningimarna nalunaaquttap akunnerata ataatsip ingerlanerani 2 meterinik nikissimaguni, taava ullup unnuallu ingerlanerani meterinik qassinik nikissava?

• • 2*24 = 48 meterit/ulloq unnuarlu

Quppernernerni 24-27-mi atuartut Kangiani uumasut uumasoqatigiillu allat sammissavaat.

Quppernerni 24-25-mi imaani inuussutissat akimut nerisariiaat assingat takutinneqarpoq. Klassimi assiliaq oqaluuserisiuk, atuartut taamaalillutik akimut nerisariiaat suunersut paasiniassammassuk. Aana oqaluuserinninnissamut siunnersuut:

• Akimut nerisariiaat nerisariiaallu suna assigiinngissutigaat?
  • Misiliillusi uumasut nerisariiaat allattarfissuarmut titartarsinnaavasi.
• Tikkuutaasat qanoq isumaqarpat? Sooq uumasut arlallit arlalinnik tikkuutaasaqarpat?
• Akimut nerisariiaani uumasut arlaat peeruppat qanoq pisoqassava?
• Uumassusillit ataqatigiinnerat suuva?

Qupperneq 25-mi atuartut PDF-fili ”Kangerlummi sermilimmi uumasorpassuit”, quppernermi 20-mi sammisaqarnermini nalunngisartik siumoqqippaat. Taanna klikkissavaat Kangerlummilu sermilimmi uumasut naasullu assigiinngitsut pillugit atuarlugu. Quppernerit 15-55 atussavaat (uumasunut tamanut paasissutissat qallunaatut, kalaallisut tuluttullu allattorsimapput, qallunaatuali kisimi atorneqassaaq).

Uumasut naasullu maku quppernerni allaaserineqarsimapput:

• Illeqqat, naasuaqqat tappiorannartut, kinguppak itisoormiu, peqquaq, saattuaq, qaleralik, eqalugaq, aataaq, natseq, arfivik, qiporaq qilalugarlu qernertaq.

Quppernerni 26-27-mi atuartut uumasut naasullu assigiinngitsut 13-nit pillugit ilisimasatik akimut nerisareqatigiinnik titartaanerminni ilisimasatik atussavaat. Uumasut sunik nerisaqarnersut pillugit internettimi annertunerusumik aamma paasisassarsiorsinnaapput. Akimut nerisariiaat pillugit titartagartik quppernerni 26-27-mi inississavaat.

Assinik inissiinermik ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk

Atuartut podcastimi ”Maliup Imanut Tunngasunik Allagaateqarfianik” isumaginnittutut ”sulisuusaassapput”. Apeqquterpassuit nassiunneqarsimapput, taakkulu quppernerni 28-29-mi takuneqarsinnapput, taakkulu atuartut apeqqutit ataasiakkaarlugit immiussillutik akisassavaat. Podcastip samminerani ilisimalikkatik atussavaat.

Immiussinermik ilitsersuut aana.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq tunngaviusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarinninnerit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Podcasti Sermeq inuunermik tunisisoq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Sermeq inuunermik tunisisumut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværkstedimi Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimavoq.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisami suliniutip Nutaaliorta ilaatut inerisarneqarsimavoq.

Ilisserut Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Sermeq inuunermik tunisisoq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siaruarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Sermeq inuunermik tunisisoq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit sisamat atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat, illorsuup saarngi kiisalu Kangiata sermiata saava.

Quppernermi 6-7-mi atugassiaq ataaseq kiisalu isiginnaagassiat pingasut Kangiata Illorsuata pileqqaarneranik takutitsisut takuneqarsinnaapput.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuani suliffeqarfittut suna siunertarineqarnersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Najukkassinni Kalaallit Nunaanilu aasap ukiullu assigiinngissusaat.

Atuartut podcastimi suliaminnik aallartitsinnatik Kalaallit Nunaat pillugu suut ilisimareernerlugit paasisariaqarpaat. Uani podcastimi sermit ningimarngi ukkatarineqarput, kisianni immaqa podcastit allat ilaannik suliaqarsimavusi imaaluunniit suliaq aallartitsinnagu atorneqarsinnaasunik allatigut ilisimasanik pissarsiaqarsimavusi.

Qupperneq 8-mi Google Maps-inut linkeqarpoq. Tassani nunap assingani Kangiata Illorsua atuartut nammineq misilillugu nassaariniarsinnaavaat.

Aamma misileraallutit podcastimi sumiiffinnik ujaasitissinnaavatit, taamaalillutik sumiiffissiniassammatigit. Sumiiffiit tassaapput:

• Ilulissat
• Sermeq Kujalleq
• Kangia

Aammattaaq quppernermi 8-mi apeqqutit sisamat atuartunut aqqutissiusinnaasut allassimapput. Aajuku suli allat apeqqutissat:

• Kalaallit Nunaanni qanoq angalarpat?
• Kalaallit Nunaanni oqaatsit suut atorneqarpat?

Qupperneq 9 akissutaannut atorneqassaaq. Atuartut akissutertik qanoq ilusilersussanerlugu namminneq aalajangissavaat. Book Creatorimi periarfissat aakua:

• assassorlutik ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput ikkullugulu
• Kalaallit Nunaat pillugu Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput ikkullugillu.
  Tamatuma kingorna nammineq ilisimasat aallaavigalugit assit allagartalersorneqarsinnaapput.
• ilisimasat oqaluttuaralugit tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
• imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akulerullugit.

Qupperneq 10-11-mi Kalaallit Nunaata nunap assinga arfinilinnik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimasoq ikkunneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsersuutit Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit sumiiffiinut ilisimasaminnut ikkussussavaat. Nalunaaqutsersorneqartut saneraani allattuiffissani illoqarfiup imaluunniit nunaqarfiup aqqa allassinnaavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik atugassiamillu ikkussuineq; ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut maannakkut podcasti Sermeq inuunermik tunisisoq tusarnaassaavaat. Podcasti quppernermi 13-mi assiliaq toorlugu aallartissaavaat. Quppernermi 12-mi atuagassiami naatsunnguami podcasti kiisalu atuartut suliamut tunngasumik tusarnaarnermi qanoq sulinissaannut ilitsersuut naatsunnguaq ilisaritinneqarpoq. 

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigissavarput. Atuartut quppernermi 14-15-mi tusarnaakkaminnut atatillugu suliassaminnik aallartitsinnagit minutsit arlallit atorlugit tusarnaarsimasartik pillugu oqaloqatigiissinnaapput.

Qupperneq 14-15-mi atuartut podcastimi tusarnaakkatik tunngavigalugit imaqarniliussapput. Periutsit assigiinngitsut toqqarlugit suliarisinnaavaat; ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaasinnaapput.

• atuagassialiorlutik allassinnaapput
• tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
• ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput
• allarluinnarmik imaqarniliornermut eqqaamassutissiornermullu atatillugu sulinermi sungiusimasaminnik

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik ikkussuineq atugassiamillu ikkussuineq; ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Maannakkut klassissinni ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaallusi naggasiissaasi, tassanilu quppernerni 14-mi 15-milu atuartut suliaat eqqartussavasi.

Ataatsimoorlunilu inaarutaasumik eqikkaalluni nalilineq atuartut namminneq paasissutissaasiviliornissaannut piareersaataassaaq, taamaalillutik podcastimik suliaqarnerminni uterfigisinnaaniassammassuk. 

Qupperneq 16-17-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu eqqartorsimasasi qanoq isumaqarnersut nassuiassavaat. Atugassiaq, tusarnaagassiaq, assiliaq, titartagaq imaluunnit taakkua akulerullugit atussanerlugit nammineq toqqaasinnaapput. Atuartut suliaat podcastimi suliap nanginnerani atorneqassapput.

Innersuutigaarput atuartut oqaatsinik pingaarnernik taaguutinilluunniit podcastimi tusarsimasaminnik siunnersuuteqarnissaannik qinnuigalugit aallartissasutit. Tamatuma kingorna oqaatsinik pingaarnernik taaguutinillu makuninga, podcastimi qitiusuni suliallu nanginnerani pingaaruteqartunik, ilanngussissaatit.

• Sermeq sisujartortoq – oqaaseq sermip ningimarnga isumaqarpoq ”sermip sarfaa”. Sermeq sisujartortoq sermitaq annertooq ingerlaartoq. Sermersuarmi aperlaap qaleriaarluni oqimaassusaa naammatsikkaangat sermip naqqa sinerissap tungaanut ingerlaalersarpoq. Sermip sarfaapinngortoq sermimik sisujartortumik taaneqartarpoq.

Sermeq sisujartortoq inuunermik qanoq ililluni tunisisarnasoraasiuk?

• Iigarneq – sermip sisujartortup killingani sikuminersuit nunarsuup nutsuineranik imaanut nakkaraangata iigarnermik taaneqartarpoq. Oqartoqarsinnaavoq sermeq sisujartortoq iluliarsuarnik sikuminernillu ”ernisoq”. Iigarnersuit, tassa sermip sisujartortup saava annertoorujussuanngorluni kaangartiteraangat, aasaanerani qaqutiguinnaq pisarput, kisianni sermip sinaani sikuminerngit katagartuaannarput ukiorlu kaajallallugu takuneqarsinnaallutik.

Soormitaavana sermip sisujartortup saava annertoorujussuaq taamaallaat aasaaneraneri iigartartoq?

• Kaaviiaarneq – taamatut pissutsip ilisarnaatigaa sunaluunniit akulikinnerusumik akuttunerusumilluunniit aalajangersimasumik uteqqikkaangat, utertaqattaaraangat.

Sermeq kaaviiaartuuvoq. Sermip ingerlaarneri ukiup ingerlanerani issimik kiammillu sunnerneqartarput.

Qanoq innikkut sermeq sisujartortoq ingerlaarnerusarpa, qanoq innikkullu sermeq sisujartortoq uningajattarpa? Soormitaava?

• Uumasut – Kangiani uumasut nunarsuarmi sumiiffinnut allanut naleqqiullugit allaanerujussuupput. Tamatumunnga pissutaapput piffissap sivisoorujussuup ingerlanerani kaperlattarnera kiisalu issittarnerujussua.

Najugaqarfinni ukiup ingerlanerani aalajangersimasuni uumassuseqarneq qanoq isikkoqarpa?

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik ikkussuineq atugassiamillu ikkussuineq; ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut maannakkut sammisamut tunngasumik atuarlutik Ilulissallu Kangiata Sermia pillugu suliaqassapput, tamaanilu Malik Sermeq Kujallermut timmisartumik takornariartitsisarpoq.

Qupperneq 18-mi geus.dk-mit uunga linkeqarpoq Kvikguide til Ilulissat Isfjord, tassanilu Ilulissat Kangiata Sermia atuagassiani assilianilu sammineqarpoq. Asseq siulleq sermeq sisujartortoq, Sermeq Kujalleq, takutinneqarpoq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik nittartakkami atuagassiaq atuassavaat. Tassani atuartut siornatigut tusarsimanngisaannik sammisamut taaguuteqarsinnaavoq. Oqaatsit tamakku qanoq isumaqarnersut paasiniaassavaat atuartillutillu siumoraangamikkit qupperneq 19-mi allattassavaat. Atuartut assit oqaasertaasa aamma atuarnissaannik eqqaasissavatit.

Qupperneq 20-21-mi titartakkap oqaasertai arfineq pingasut atuagassiamut oqaasertallit takuneqarsinnaapput, taakkulu atuartut atuagassiaq atuareerunikku oqaatsillu nalusatik qanoq isumaqarnersut paasiniareerunikkit akissavaat. Apeqqutit tamaasa ataasiakkaarlugit tusarnaagassiaralugit akissavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq; ilitsersuut 1 uani takuk.

Atuartut maannakkut Kangiani imaani inuussutissat uiguleriiaat pillugit suliaqassapput.

Qupperneq 22-23-mi Kalaallit Nunaanni inuussutissanut uiguleriiaanut assersuut takuneqarsinnaavoq. Qupperneq 23-mi aamma apeqqutissat sisamat takuneqarsinnaapput. Asseq apeqqutillu klassimi ataatsimoorlusi oqaluuserissavarsi. Piffissaqarussi uumasoqatigiit allat inuussutissatut uiguleriiaarnerat misilillugu titartarsinnaavarsi. Assersuutigalugu orpippassuarni, inoqajuitsumi imaluunniit sumiiffinni allani. Qupperneq 22-23-mi suliaqareerussi atuartut inuussutissat uiguleriiaat pillugit quppernermi 16-17-mi paasissutissaasivitsik nutartissavaat.

Atuartut paasissutissaasivitsik nutartereerunikku eqimattannguakkuutaarlutik qupperneq 24-27-mi suliatik nangissavaat.

Qupperneq 24-25-mi uumasut assigiinngitsut pillugit ilisimasat allattorsimaffiannik aqqanilinnik bokseqarpoq, taakkulu Kangiani inuussutissanut uiguleriiaanut ilaapput. Qupperneq 26-27-mi quppernermi 24-25-mi uumasut sammineqartut assingi takutinneqarput.

Atuartut maannakkut assit inuussutissatut uiguleriiaanngorlugit inissitsitissavaat. Aqerluusaq titartaanermut atorneqartartoq atorlugu inuussutissat uiguleriiaaliaminnut tikkutaasat inissaannut inissitsitissavaat.

Aqerluusamik titartaaneq; ilitsersuut 4 uani takuk.

Atuartut fotosyntese, Nunarsuarmi uumassusilinnut tamanut tunngaviusoq, sammissavaat. Issittumi imani inuussutissat uiguleriiaarneranni sikup naasui tunngaviupput, taakkumi tassaammata qaamaneq atorlugu uumassutissanik pilersitsisinnaasut.

Qupperneq 28-29-mi atuagassiat marluk “Kangerlummi sermilimmi uumasorpassuit ” aammalu “Immap sikuata upernaakkut naggorissisarneranut pingaarutaanera” atuarneqarsinnaapput. Atuartut atuagassiat taakku marluk atuassavaat atuareerussiullu klassimi ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaassaasi.

Ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaanissinni aajuku apeqqutit atorsinnaasatit:

• Ilulissani ukioq qanoq ittarpa?
• Upernaakkut aasaakkullu suut pilersinneqartarpat?
• Atuagassiami sikup ataani silarsuaq uumasoqatigiinnut allanut sanilliunneqarpoq, taakku sanilliunneqartut suuppat?
• Issittumi inuussutissanut uiguleriiaani suna pingaarnersaava?
• Sikup naasui immap naasuaraata assigai?

Qupperneq 30-31-mi sikup naasui tunngavigalugit qaamaneq atorlugu uumassutissaliornerup atuagassianngorlugu nassuiarneqarnera takuneqarsinnaavoq, taannalu atuartut qupperneq 22-27-mi sammisimavaat. Atuartut atuagassiaq atuassavaat, tamatumalu kingorna qaamaneq atorlugu uumassutissaliorneq eqqortumik takutinneqarnissaa anguniarlugu karsit inissaannut inissitsitissavaat.

Qamaneq atorlugu uumassutissaliorneq (Fotosyntese):

6CO₂ + 6H₂O + Seqernup qinngorneri → 6O₂ + C₆H₁₂O₆ 

Qupperneq 26-29 sammereerussiuk, atuartut quppernermi 16-17-mi taaguut Qamaneq atorlugu uumassutissaliorneq (Fotosyntese) paasissutissaasivimminnut ilanngutissavaat.

Atuartut podcastimi peqataasumit Malimmit saaffigineqarsimallutik takorluussavaat. Qulimiguulimmik angallassisarnerminut atatillugu pilerisaarusiornissamut ikiortissarsiorpoq. Pilerisaarut takornariat ornitassaannik paasisitsissaaq Malillu ilagalugu qulimiguulimmik takornariarnissamut inniminniinissaannut pileritsatsissaaq.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik pilerisaarut suliarissavaat.

Quppernermi 32-33-mi allaaserisap oqaasertaanut karsi ataaseq assillu sinissai marluk ikkunneqarsimapput, taakkununngalu pilerisaarusiartik ikkussinnaavaat. Karsit pisariaqartitsinertik naapertorlugu ilaartorsinnaavaat piiarlugilluunniit. Pappiara atorlugu pilerisaarusiorsinnaapput assinillu ikkussillutik, aamma Book Creatorimi titartagartalersorlugu assiliatalersorlugulu imaluunniit taakku akulerullugit toqqaannarlugu suliarisinnaavaat.

Eqimattat pilerisaarusiatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Assinik allaaserisallu oqaasertaanik ikkussineq; ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Naliliinerup nersualaarinninnermik sinaakkuteqarnissaa isumannaartariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut tapersersorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani isumassarsiorsinnaavutit: Austin’s Butterfly.

Atuartut pingitsooratit sulianik nutaanik sananissaat siunertarineqanngilaq, akerlianilli ilinniartunik nersualaarinninnerup siunertaata paasineqarnissaa isumaliuutigineqarnissaalu anguniarneqarpoq. 

Atuartut ilinniartoqatigimit nersualaarinninnerisa atornissaat kissaatigigukku, atuartut suliaminnik ingerlatitseqqinnissaannik periarfississinnaavatit. Taamaalillutik imminnut nersualaarinninnerit iluaqutigisinnaavaat suliatillu allanngortillugit.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik suliaqarusukkuit, taava atuartut Book Creatorimi atuagaat toqqornissaa isumatusaarnerussaaq, taamaalilluni tamatuminnga sammisaqarneq atoqqissinnaaniassammat.

Podcasti Sermeq inuunermik tunisisoq Ilulissani Kangiata Illorsuanit suliarineqarsimavoq.

Podcastimut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Sermeq inuunermik tunisisoq Lotte Brinkmannimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Anholtip Læringsværkstedimi inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Sermeq inuunermik tunisisoq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assitaalu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Sermeq inuunermik tunisisoq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.