AMMASARFIIT 2023
- 7. februari – 5. marsi, pingasunngorneq – tallimanngorneq 11 – 15, arfininngorneq & sapaat 11-16
- Ukiuunerani sulinngiffeqarneq; 14., 15. & 16. februari 11-16
- 9. & 10. marsi, arfininngorneq – sapaat 10-22
- 25. – 31. marsi, 10-16
- 6. marsi – 9. juni, pingasunngorneq – sapaat 10-16
- 10. juni – 31. augusti, ataasinngorneq – sapaat 10-17
- 1. septembari – 29. septembari, ataasinngorneq – sapaat 10-16
- 2. oktobari – 10. novembari, pingasunngorneq – sapaat 11-16
- 11. novembari – 22. decembari, arfininngorneq & sapaat 11-16
- Juulli; 27., 28 & 29. decembari 12-15
- Ukiortaaq 2025; 2. januari 12-15
oktobarip aallaqqaataat – oktobarip 31-iat
pingasunngorneq – sapaat
novembarip aallaqqaataat – decembarip 19-iat
arfininngorneq – sapaat 11-16
Juullikkunni ammaffissat
26.12, 29.12 & 2.1 12-16
januaarip 28-iat – februaarip 26-iat
arfininngorneq – sapaat 11-16
marsip sisamaat – juunip isikkarnat
pingasunngorneq – sapaat 11-16
juunip isikkaneq-aappaat – septembarip pingajuat
ataasinngorneq – sapaat 10-17
septembarip tallimaat – oktobarip aallaqqaataat
marlunngorneq – sapaat 10-16
oktobarip sisamaat – oktobarip 29-iat
pingasunngorneq – sapaat 11-16
novembarip sisamaat – decembarip 17-iat
arfininngorneq – sapaat 11-16
04.03 – 11.06
pinga – sap 10-16
12.06 – 03.09
ataas – sap 10-17
04.09 – 01.10
ataas – sap 10-16
04.10 29.10
pinga – sap 11-16
04.11 – 17.12
arf – sap 11-16
28.01 – 26.02
arf – sap 11-16
04.03 – 11.06
pinga – sap 10-16
12.06 – 03.09
ataas – sap 10-17
04.09 – 01.10
ataas – sap 10-16
04.10 29.10
pinga – sap 11-16
04.11 – 17.12
arf – sap 11-16
januaarip 28-iat – februaarip 26-iat
arfininngorneq – sapaat 11-16
marsip sisamaat – juunip isikkarnat
pingasunngorneq – sapaat 11-16
juunip isikkaneq-aappaat – septembarip pingajuat
ataasinngorneq – sapaat 10-17
septembarip tallimaat – oktobarip aallaqqaataat
marlunngorneq – sapaat 10-16
oktobarip sisamaat – oktobarip 29-iat
pingasunngorneq – sapaat 11-16
novembarip sisamaat – decembarip 17-iat
arfininngorneq – sapaat 11-16
PISUSSAT
Oqalugiartussaq: Torkel Gissel Nielsen
DTU Aqua, Section for Oceans and Arctic-imi professori
Qaqugu: Marsip 24-anni nal. 16.00
KANGIATA ILLORSUA PILLUGU
Kangiata Illorsuani nunatsinni pinngortitaq kulturilu pillugit takorannersumik ilikkagaqarnartumillu paasissutissiivigissavatsigit. Upernaakkut aasakkut ukiakkullu qaliatta qaavaniit nunatsinni isikkiviit alianaannerpat ilaat qimerloorneqarsinnaavoq, tassanngaanniillu Sermeq Kujalleq takuneqarsinnaalluni. Kangiata Illorsuani pulaartutut ataavartumik saqqummersitap saniatigut eqqumiitsulianik saqqummersitsinerit marluusut, filmertarfik, pisiniarfik cafélu paasisassarsiorfigisinnaavatit isersimaninnilu misigisimasavit puiguikkiukkiartuaarnerini tamulussinnaallutit.
ILLORSUAQ
Kangiata Illorsuata pilersinniarnerani isumaq tunngaviusoq tassaasimavoq illorsuarmik pinngortitamut alutornaqisumut qajannartumulli avatangiiserineqartumut naleqquttumik ilusilersuinissaq. Illu qissallatatut ilusilik timmissap suluisut siaaqqasutut ililluni nunami inissisimavoq. Dorte Mandrupip isumassarsifigisimasani killitsinnartumik “uppiup nunamik qulaassisutut” nassuiarpaa.
SAQQUMMERSITSIVIK
Illorsuarmi ataavartumik saqqummersitami “Sermeq pillugu Oqaluttuaq ”-mi sermip ingerlarnga, Kangiani uumasorpassuit, inuillu tamaani ukiuni tuusintilinni inuusimanerat pillugit ilikkagaqarsinnaavutit.
OQALUTTUAT
Podcastini naatsuni qulingiluani iluliarmiut ilisaritinneqarput qanorlu ulluinnarni inuunertik piffissami silap pissusaata allanngoriartorfigisaani nutaaliornermikkut sikumut sermimullu naleqqussarsimaneraat sammineqarluni. Kangiani pinngortitami ataqatigiinneq immikkuullarissoq – uumasunuunnaanngitsoq, kisiannili aamma inunnut tamaani najugaqartunut annertuumik sunniuteqarpoq.
NUTAARSIASSAT
SERMIMIK MISISSUIFFIK
Kangiata Illorsuata salliarnartaani paasisassarsiorit Kangiatalu sermianik paasisaqarnerulerit.
Nunarsuarm eriagisat pillugit isumaqatigiissut ukiunik 50-inngortorsiorluni nalliuttorsiorpoq.
#shapeunescoworldheritage
SERMEQ INUUNERMIK TAKUSSUTISSA- QARTITSISARPOQ
Sermeq pillugu oqaluttuaq Qeqertarsuup Tunuani inuunermit oqaluttuamik imaqarpoq. Sermersuarmit paasiuminaatsumik oqimaassusilimmit oqaluttuaq aallartippoq. Ukiut tuusintilikkuutaat ingerlaneranni qaarsuik sermermit aseroriartortinneqartarpoq kigaatsumillu akiugassaanngitsumik imarmut ingerlaartinneqartarluni. Taamaalilluni sermiup qaarsuik inuussutissanik imarmut inuunermut uummarsaasussamik iperaaneranit tunisisarpoq. Sermeq inunnut imaluunniit uumasunut imarmik piniarnissamut aalisarnissamulluunniit pisariaqartitsisunut inuunermik tunniussisarpoq. Taamaalilluni sermeq pinngortitamut inuillu inuunerannut tunngaviusarluni.
SERMEQ EQQAAMASARPOQ
Inuit puigortaleraangata sermeq eqqaamasarpoq. Pisuni annertuuni, assersuutigalugu innermik anitsisoqarnerni imaluunniit ullorissap anaanik nakkartoqartillugu unikkaanit oqaluttuatoqqaniillu puigornermut ingerlareernerit sinnerlugit sermersuup iluani eqqaamaneqartut takuneqarsinnaasarput. Sermersuaq aputinit qaleriiaanit ukiumit ukiumut apinermit ilusilersorneqartarpoq, kigaatsumillu aputinit allanit takkuttunit naqinneqarnermit ilusilersorneqartarluni. Qaleriiaat tamarmik apummi puaasanik mikisunik toqqorsisarput, taakkuullutillu qereriarlutik kingunissamut toqqorneqartartuusut. Ullutsinni sermiup qiterisaa siulitsinnit oqaluttuatut, oqaluttuarisaanermi oqaluttuatut siulliit ilaanniittutut atuarsinnaasarpagut – ilami ullutsinnut tikillugu takusinnaasarpagut. Atugartuunngorsarsimasut peruttulernerisa toqunerisalu sunniutai takusinnaavagut ullutsinnilu silaannap allanngorneranut uagutsinnut sunniisunut paasisaqarnerusinnaalertarluta.
SERMEQ OQALUTTUARTARPOQ
Ilisimatusarnerup nunarsuarput titartarlugu, allattorlugu nalunaarsorlugulu pisarpaa. Eqqumiitsuliornermi nassuiaaneq tupigusunnerlu atorneqartarpoq. Kangiata Illorsuani eqqumiitsuliorneq ilisimatusarnerlu nipi, assilissat maluginiutigullu allat atorlugit sermersuarmut paasinnittaaserput, annertussusaannut nunarsuarmullu qanoq isumaqarneranut tamatsinnut sunniisartumut unammillertitsillunilu annertunerusumik paasititsiniarnermi naapisitsisarput.
INUITKULTURI
Ukiut tuusintilikkuutaat ingerlaneranni Inuit Qeqertarsuup Tunuani silap pissusaani sakkortugaluartumi kaperlattumilu inuusarsimapput. Inuit piorsarsimassutsiminni issittorsuarmi pissutsinut tulluarsartarsimapput, sermersuarmut pinngortitamullu sunniivigeqatigiinnikkut inuusarsimallutik. Teknologii Inunnit piniarnissamut, aalisarnissamut, atisassiornissamut angallassinissamullu ineriartortissimasaat inuit pinngortitarlu qanoq ataqatigiitsigisimaneranik ataqatigiittuaannarsimanerinillu takutitsipput.
KANGIATA ILLORSUANI ILLULIORTAASEQ
Illuliortaatsimik nutaamik sananeqarnerminit Kangiata Illorsua nammineerluni ornigassaqqittuuvoq ilusilersorneralu Kangiata Illorsuani paasissutissiinermi suliaqartut ilagalugit ilusilersorneqarsimalluni. Uppiup suluisa isorartussusaannit illup ilusaanut ilusiliulernermi isumassarsiortoqarsimavoq nunamilu timminera isumassarsiorfittut tunngaviusimalluni. Kangiata Illorsua UNESCO-mit nunarsuarmi kingornussassanit ingerlaffigineqarsinnaasunit talliliinertut inissisimavoq. Taamaammat Kangiata Illorsuata qalia pisuffissatut sananeqarsimavoq, taamaalilluni nunamut isikkivik kusanartoq takuneqarsinnaasunngorlugu. Dorte Mandrup Arkitekterne-mit illuliassanik titartaasartut Kangiata Illorsuata inissisimaffimmik sunniivallaannginnissaanik tunngavittut eqqarsaateqarsimapput, taamaattorli aamma Kangiata Illorsuata saqqummersitat avatangiisillu akimut ersittumik paaseqatigiissinnaanissaat eqqarsaatigineqarsimallutik – inuit pinngortitallu ataatsimoorsinnaanissaat eqqarsaatigineqarsimapput.
KANGIATA ILLORSUANI AVATANGIISIT
Kangiata Illorsuata avatangiisai Kangiata Illorsuatullu alutornartigipput. Kangiata Illorsua kangiani alianaalluinnartut annertusiniarlugit sananeqarnikuuvoq, taamaammallu UNESCO-mi nunarsuarmi kingornussassanut ilaalluni. Sermersuit nakkaasut, sequmittut, puumigaartut qaqeqqittullu isiginnaarnerini misigisatit inuunerpit sinnerani eqqaamajumaarpatit. Kangiata Illorsua Kalaallit Nunaanni pinngortitami inissisimavoq nunaqarfinnullu inuerussimasunut qanilluni, soorlu aamma iliveqarfimmut misigisassamut aamma qanilluni inissisimalluni.
