AMMASARFIIT 2026
- 13. januari 12-15
- Januar matoqqavoq
- Februari, pingasunngorneq – sapaat 11-15
- Marsi/april/maj, pingasunngorneq – sapaat 10-16
- Påske, 30. marts – 6. april 10-16
- Pinse 24. maj – 25. maj 10-16
- 1. juni – 15. juni, august, pingasunngorneq – sapaat 10-16
- 16. juni – 15. september, ullut tamaasa 10-17
- 16. september – 30. september ullut tamaasa 10-16
- 1. oktobari – 30. novemberi, pingasunngorneq – tallimanngorneq
- 11-15, arfininngorneq & sapaat 11-16
- Decembarimi matoqqassaa
- Immikkut ammaffissat, 5. – 6. december aamma 28. -29. december 12 – 16
SERMEQ INUUNERMIK TAKUSSUTISSA- QARTITSISARPOQ
Sermeq pillugu oqaluttuaq Qeqertarsuup Tunuani inuunermit oqaluttuamik imaqarpoq. Sermersuarmit paasiuminaatsumik oqimaassusilimmit oqaluttuaq aallartippoq. Ukiut tuusintilikkuutaat ingerlaneranni qaarsuik sermermit aseroriartortinneqartarpoq kigaatsumillu akiugassaanngitsumik imarmut ingerlaartinneqartarluni. Taamaalilluni sermiup qaarsuik inuussutissanik imarmut inuunermut uummarsaasussamik iperaaneranit tunisisarpoq. Sermeq inunnut imaluunniit uumasunut imarmik piniarnissamut aalisarnissamulluunniit pisariaqartitsisunut inuunermik tunniussisarpoq. Taamaalilluni sermeq pinngortitamut inuillu inuunerannut tunngaviusarluni.
SERMEQ EQQAAMASARPOQ
Inuit puigortaleraangata sermeq eqqaamasarpoq. Pisuni annertuuni, assersuutigalugu innermik anitsisoqarnerni imaluunniit ullorissap anaanik nakkartoqartillugu unikkaanit oqaluttuatoqqaniillu puigornermut ingerlareernerit sinnerlugit sermersuup iluani eqqaamaneqartut takuneqarsinnaasarput. Sermersuaq aputinit qaleriiaanit ukiumit ukiumut apinermit ilusilersorneqartarpoq, kigaatsumillu aputinit allanit takkuttunit naqinneqarnermit ilusilersorneqartarluni. Qaleriiaat tamarmik apummi puaasanik mikisunik toqqorsisarput, taakkuullutillu qereriarlutik kingunissamut toqqorneqartartuusut. Ullutsinni sermiup qiterisaa siulitsinnit oqaluttuatut, oqaluttuarisaanermi oqaluttuatut siulliit ilaanniittutut atuarsinnaasarpagut – ilami ullutsinnut tikillugu takusinnaasarpagut. Atugartuunngorsarsimasut peruttulernerisa toqunerisalu sunniutai takusinnaavagut ullutsinnilu silaannap allanngorneranut uagutsinnut sunniisunut paasisaqarnerusinnaalertarluta.
SERMEQ OQALUTTUARTARPOQ
Ilisimatusarnerup nunarsuarput titartarlugu, allattorlugu nalunaarsorlugulu pisarpaa. Eqqumiitsuliornermi nassuiaaneq tupigusunnerlu atorneqartarpoq. Kangiata Illorsuani eqqumiitsuliorneq ilisimatusarnerlu nipi, assilissat maluginiutigullu allat atorlugit sermersuarmut paasinnittaaserput, annertussusaannut nunarsuarmullu qanoq isumaqarneranut tamatsinnut sunniisartumut unammillertitsillunilu annertunerusumik paasititsiniarnermi naapisitsisarput.
INUITKULTURI
Ukiut tuusintilikkuutaat ingerlaneranni Inuit Qeqertarsuup Tunuani silap pissusaani sakkortugaluartumi kaperlattumilu inuusarsimapput. Inuit piorsarsimassutsiminni issittorsuarmi pissutsinut tulluarsartarsimapput, sermersuarmut pinngortitamullu sunniivigeqatigiinnikkut inuusarsimallutik. Teknologii Inunnit piniarnissamut, aalisarnissamut, atisassiornissamut angallassinissamullu ineriartortissimasaat inuit pinngortitarlu qanoq ataqatigiitsigisimaneranik ataqatigiittuaannarsimanerinillu takutitsipput.
KANGIATA ILLORSUANI ILLULIORTAASEQ
Illuliortaatsimik nutaamik sananeqarnerminit Kangiata Illorsua nammineerluni ornigassaqqittuuvoq ilusilersorneralu Kangiata Illorsuani paasissutissiinermi suliaqartut ilagalugit ilusilersorneqarsimalluni. Uppiup suluisa isorartussusaannit illup ilusaanut ilusiliulernermi isumassarsiortoqarsimavoq nunamilu timminera isumassarsiorfittut tunngaviusimalluni. Kangiata Illorsua UNESCO-mit nunarsuarmi kingornussassanit ingerlaffigineqarsinnaasunit talliliinertut inissisimavoq. Taamaammat Kangiata Illorsuata qalia pisuffissatut sananeqarsimavoq, taamaalilluni nunamut isikkivik kusanartoq takuneqarsinnaasunngorlugu. Dorte Mandrup Arkitekterne-mit illuliassanik titartaasartut Kangiata Illorsuata inissisimaffimmik sunniivallaannginnissaanik tunngavittut eqqarsaateqarsimapput, taamaattorli aamma Kangiata Illorsuata saqqummersitat avatangiisillu akimut ersittumik paaseqatigiissinnaanissaat eqqarsaatigineqarsimallutik – inuit pinngortitallu ataatsimoorsinnaanissaat eqqarsaatigineqarsimapput.
KANGIATA ILLORSUANI AVATANGIISIT
Kangiata Illorsuata avatangiisai Kangiata Illorsuatullu alutornartigipput. Kangiata Illorsua kangiani alianaalluinnartut annertusiniarlugit sananeqarnikuuvoq, taamaammallu UNESCO-mi nunarsuarmi kingornussassanut ilaalluni. Sermersuit nakkaasut, sequmittut, puumigaartut qaqeqqittullu isiginnaarnerini misigisatit inuunerpit sinnerani eqqaamajumaarpatit. Kangiata Illorsua Kalaallit Nunaanni pinngortitami inissisimavoq nunaqarfinnullu inuerussimasunut qanilluni, soorlu aamma iliveqarfimmut misigisassamut aamma qanilluni inissisimalluni.
