ILLOQARFIK QALERALEQARFIK

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuakkami Ilulissat eqqani immap kangerluillu pillugit nunap assinga atuartut isiginnaassavaat. Allatak atuassavaat:

    Imaq kangerluillu aqqusinersuupput.

      Ukiukkut sikumi qimussimik angallattarput.

      Aasaanerani umiatsiamik angallattarput.

      Amerlanertigut qaleralik taamatut angallannerujussuarmut pissutaavoq.

Nunap assingani nunaqarfiit Eqip aamma Sermermiut akornanni aqqut titartarneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsikkat marluk aappaluttut akornanni titarnermik titartassassapput. Taakku imminnut 10 km-rit missiliorlugit ungasissuseqarput. Book Creatorimi aqerluusaq titartaanermut atortussaq atuassavaat.

Aqerluusamik titartaanermut atortussamik titartaaneq: ilitsersuut 4 uani takuk.

Klassissinni oqaluuserissavarsi:

• nunaqarfiit taakku marluk Kangiata paavata ”aqqusinersuullu” sineriaani kangerlummi akileriillutik inissisimanerat.
• qangarsuaq siku ikaarlugu ukiuunerani qanoq imminnut tikeraartarnerat.
• Kangiata paava ukiukkut sikusarunnaarnikuuvoq taammattumillu umiatsiamik angallavigisariaqarluni.

Atuartut maannakkut podcasti Illoqarfik qaleraleqarfik tusarnaassavaat. Quppernermi 14-mi asseq toorlugu podcasti aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Podcastip imarisai

1. Oqaluttuaq imarpaluk pujortuleqqallu tartaarpalunnera ilutigalugu aallartippoq.
2. Katrine Nylandip oqaluttuaraa:
   1. Ulloq unnuarlu pujortuleeqqat aalisariartut imaluunniit allamukartut ungasissumi tartaarpalunnerat tusaaneqarsinnaasoq
   2. qalerallit ingammik tassaasut Ilulissat illoqarfittut aalisarfissuartut sininneq ajortumut inissisimaneranut pilersitsisut.
   3. inuit ujaraannarnik sakkullit siulliit ukiut 4400 matuma siornatigut Kangianut nunnissimasut inuunerannullu piniarneq aalisarnerlu tungaviujuarsimasoq.
   4. Ajoqersuiartortitap Poul Egedep 1737-mi ullorsiutimini allaaserisimavai Sermermiuni (taamanikkut Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit annersaat) innuttaasut nunaqarfimminnik piniarfigissaarnerujussuartillu qanoq tulluusimaarutigitigigaat; tamannalu pillugu angakkortik qutsavigisariaqarlugu.
   5. angakkumik issiallattumik oqaluttuaq, massikkamilu oqartoq: uani putuliussaasi aalisarlusilu.
   6. sermip iminngortup inuussutissarpassuaqarnera pissutaalluni sumiiffinnut allanut naleqqiullugit pisarineqartartunut qalerallit annerusut nerpiginnerusullu.
      
      
3. Pallip, Ilulissani borgmesterip, oqaluttuaraa
   1. New Yorkimi kalaaleq naapitani ima oqartoq: nunarsuarmi taamaallaat summiiffinni marlunni, tassa illoqarfik ulloq unnuarlu ingerlavoq. Tassa New Yorkimi Ilulissanilu.
   2. Poul Egedep allataanik issuaaneq
      1. Maani Kalaallit Nunaanni sumiiffinni tikissimasanni inuttunerpaaq tikippara, illut anngajaarujussuit 20-it pallillugit amerlassuseqartut, soorlu illoqarfeerannguaq. Tamanna tanngassimaarutigaat aperippullu, sumiiffinni allani sumiiffimmi ataatsimi inunnik taamak amerlatigisunik takusaqarsimanersunga. Oqalunnerat pissusilersornerallu aallaavigalugu ingerlaannaq misigilerpunga, amerlassusertik piniarfiginnertillu tulluusimaarutigigaat.
   3. Lisap oqaluttuaraa
      1. ullut arlaanni Nuummi Kalaaliaqqami aalisartoq aperisimallugu, aalisakkat mikisut tuniniagai suunersut nerineqarsinnaanersullu. Suna uffa Kujataani ammassaat taamak mikitigisinnaapput.

 Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Qupperneq 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput. Quppernermi assit tusarnaarsimasannut eqqaasitsissutissatut iluaqutaasinnaapput.

Immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkusimavoq. Assiliartaaraq kissaatigisaq malillugu sumulluunniit inissinneqarsinnaavoq. Tusarnaaqqinneqartuarsinnaallunilu.

Klassimi eqikkaaneq

Qupperneq 14-15-mut atatillugu suliaqarneq naammassippat klassi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuutigineqassaaq. Innersuutigissavarput eqikkaanerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattornissaat.

Klassissinni oqaluuserisinnaavasi:

• Sooq Ilulissat Illoqarfik qaleraleqarfittut taagorneqarpa?
• Ukiuni tusintilinni qassini Kangia inoqarsimava?
• Angakkoq sunaana?
• Poul Egede kinaana, Kalaallit Nunaannilu sooq angalasimava?

Oqaluqatigiinnermut atatillugu ataani isumassarsiorsinnaavusi.

Taaguutit ilaannut Book Creatorimi quppernernik suliassanik sanasoqarsimavoq.

Ilissi nammineq quppernernik oqaloqatigiissutissanik, taaguutinik oqaatsinillu pingaarnernik piumagussi ikkussisinnaavusi.

Taaguutsit oqaatsillu pingaarnerit

• Qaleralik – tassaavoq issittumi aalisagaq Atlantikup avannarpasinnerusortaaneersoq. Oqaa angisuujuvoq anngajaanillu kiguteqarluni. Angissusaata oqimaassusaatalu annerpaaffigisinnaasai tassaapput 120-130 cm aamma 45-50 kg. Qaleralik natermiunut allanut amerlanernut sanilliullugu immap naqqaniinnaq inuuneq ajorpoq. Issittup imartaani 200-nit 2000-nut meterinik itissuliimmiittuuvoq. Qaleralik 700-nit 2000 meterit tikillugit majimit aggustip tungaanut suffisarpoq. Qulingiluanit qulit tikillugit ukioqaleraangami suffisinnaalersarpoq. Qalerallit tukerlaajusut 20 cm-rit pallillugit angissuseqaleraangamik naqqa qalipaatinittarpoq imaanullu itinerusunut ingerlaarnissaminnut piareertarlutik.

Qaleralik aalisakkanik inuussuteqarpoq, soorlu saarulleeqqat kinguppaallu.

Qaleralik saattukujuujuvoq. Allanik saattukujuunik aalisagaqarpa?

• Ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaa – Kalaallit Nunaanni inuit siullit Saqqaq- aamma Independence-kulturinut atasimapput, taakkulu ukiut 4500-it missiliorlugit matuma siornatigut takkussimapput. Saqqaq-kulturip nalaani inuit annertunerusumik imaanit piniarnermik inuussuteqarsimapput, Independencesilli nalaani inuit umimmak pingaarnerpaatut piniagarisimavaat.
• Saqqaq-kulturip nalaani inuit issittumi qulleqin.si.ukiut 1900-it sioqqullugit Kitaani nassaarisimavaat, ukiunilu untritillini tullerni nassaarneq Kalaallit Nunaannit Issittup sinneranut siammaappoq. Inuit toquusarsinnaanngillat, issittumilu ukiumi taartumi inuuneq saperpaat. Taamaattumik Issittumi inuit aniguisinnaanissaannut pisariaqarluinnartuusimavoq qaamanermik kissamillu pissarsisinnaaneq. Issittumi inuit siulliit orsumik ikummateqarneq qangali ilisimasimavaat, kisianni qulliit orsutortut angallanneqarsinnaasut nalusimavaat. Illuminni ammaannartunik ikumatitsiveqarsimapput, qisuillu qissiat orsorlu ikummatissatut atortarsimavaat, imaluunniit ujaqqat angisuut qaavi itersaamanerlit illup qeqqani inissillugit qullerisarsimavaat. 

Orsoq suminngaaniit pissarsiarisarsimavaat?

Inuit toquusarsinnaanngillat; kikkulli toquusarsinnaappat?

• Angakkoq – angakkunngussagaangamik ukiut arlalippassuit ilinniartarsimapput. Ilinniartitsisoq tassagajussimavoq angakkoq utoqqasaaq pikkorissoq.
  Angakkunngussagaanni immikkut piginnaasaqarnissq pisariaqarsimavoq. Anersaat assigiinngitsut toqusimasullu tarngi toorninermi attavigineqarsinnaasariaqarsimapput,
  • toornineq – angakkuarneq

                                           Uani annertunerusumik paasisassarsiorsinnaavutit

Kalaallit Nunaanni suli angakoqarpa?

• Ajoqersuiartortitaq – Ajoqersuiartortitaq nammineq upperisaminik siammarsaaniarluni ilagiit allat upperisaannit mumisitsiniarnermik suliaqarpoq.

Ajoqersuiartortitat upperisanik nalunaajaajartortitsisartunut atatillugu takuneqartarput, taakkulu anguniagaraat ilaagiitik inunnik allanik upperisamut mumisitsinissaat.

Poul Egede kristimiuussutsimik nalunaajaasuuvoq. Nunaqarfik sorleq 1737-mi tikeraarpaa?

• Kalaaliaraq – tassaavoq piniartut aalisartullu pisaminnik tuniniaaffigisinnaasaat. Kikkulluunniit Kalaaliaqqami kalaaliminernik pisisinnaatitaapput.

Nioqqutissat allat suut Kalaaliaqqami pisiarineqarsinnaappat?

• New York – illoqarfik siningisaannartoq. Inuit 8 millionit sinnerlugit tassani najugaqarput USA-milu illoqarfiit annersaraat. Ilulissani 5000-it inulaarlugit inoqarpoq; kisianni tamarmik ataatsimik assigiissuteqarput, ulloq unnuarlu tamarmik ingerlapput.

New Yorkimi imatut oqartoqaraangat – illoqarfik sininngisaannartoq, taava tassa illoqarfimmi inuit sininngisaannartutut isumaqarpa?

Qupperneq 16-mi angakkoq Sermermioq issiallattoq pillugu allataq atuartut atuassavaat.

Ukiorpassuit matuma siornatigut Sermermiut Eqermiunut tikeraartussanngormata angakkuat issiallappoq. Massikkami oqarsimavoq, “Uani putuliussaasi aalisarlusilu!” Taava soqqaq kilillugu aalisaasiorput puisimillu qarsorsaliorlutik, sikulu putoriarlugu qaleralissuarmik pisaqarlutik.

Atuartut angakkoq, Sermermiut ilagalugit Eqimut sikukkut ingerlallutik issiallattoq, assilillugu ilusiliarissavaat.

Ilisserut uani nassaarisinnaavat.

“Grønland, papirklip” Søren Thaaes, Milik Publishing

Ilusiliaq naammassippat assinga atuakkami qupperneq 17-mi ikkunneqassaaq.

På side 18 skal eleverne læse teksten.

Qupperneq 18-mi atuartut allataq atuassavaat.

Maani Kalaallit Nunaanni sumiiffinni tikissimasanni inuttunerpaaq tikippara, illut anngajaarujussuit 20-it pallillugit amerlassuseqartut, soorluli tassa illoqarfeerannguaq. Tamanna tanngassimaarutigaat aperippullu, sumiiffinni allani sumiiffimmi ataatsimi inuit taamak amerlatigisut takusimanerikka. Oqalunnerat pissusilersornerallu aallaavigalugit ingerlaannaq misigilerpunga, amerlassusertik piniarfiginnertillu tulluusimaarutigigaat.

Qupperneq 19-mi atuartut ullorsiummik allassapput. Takorluuissapput Sermermiuni najugaqarlutik ullullu arlaanni 1737-mi Poul Egedemit tikeraarneqarlutik.

Soorlu imatut allassinnaapput:

• suut atisat atornerai
• suut atisat namminneq atornerlugit
• sunik nerinerlutik
• oqaatsit suut atorlugit oqalunnersoq

Qupperneq 21-mi atuartut pullartani apeqqutinut akissutitik immiutissavaat. Pullartani imaqanngitsunik nammineq apeqqutissanik siunnersuusiorsinnaapput.

• Arnaviaq manninnik qassinik suffisarpa?
• Angutiviaq arnaviamit angineruva?
• Arnaviaq qassinik ukioqaleraangami suffisinnaalertarpa?
• Sunik nerisarpa?
• Qalerallit qanoq piniarneqartarpat?

Quppernerni oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit atuartut oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliorlutik. Paasissutissaasivimminnut allassinnaavaat, immiussinnaavaat imaluuniit titartaasinnaapput assinillu ikkussuillutik.

Immiussinermik assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk.

Podcastimut atatillugu sammisaqarnermi naggataarutaasumik atuartut assinik saqqummersitsiviliussapput. Saqqummersitsivik assinik toqqakkanik arfinilinnik podcastimi atuartut sammisimasaannut ersersitsisunik assitaqassaaq. Atuartut assinik ujarlissapput sinissanullu ikkussorlugit. Tamatuma kingorna atuartut naatsunnguanik immiussissapput assit toqqarsimasatik oqaluttuaralugit.

Immiussanik assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq tunngaviusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariaatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Illoqarfik qaleraleqarfik Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Illoqarfik qaleraleqarfimmut ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoedimit Leg med IT-mi inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Illoqarfik qaleraleqarfik Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Illoqarfik qaleraleqarfik by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq. Soorlu qitiusumik paasissutissiisarfiuvoq kiisalu Sermeq pillugu oqaluttuaq-mikataavartumik saqqummersitaq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga oqaluuserissavarsi:

• Ilulissat qanoq inuttutigaa, ilissilu illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut?

Kalaallit Nunaanni illoqarfiit nunarfiillu allat sorliit ilisimavisigit?

Tikkuut aappaluttoq inissiguk illoqarfiullu/nunaqarfiullu atia allallugu.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuakkami Ilulissat eqqaani immap kangerluillu pillugit nunap assinga atuartut isiginnaassavaat. Allataq atuassavaat:

    Imaq kangerluillu aqqusinersuuvoq.

      Ukiukkut sikumi qimussimik angallattarput.

      Aasaanerani umiatsiamik angallattarput.

      Amerlanertigut qaleralik taamatut angallannerujussuarmut pissutaavoq.

Qupperneq 15-mi nunaqarfiit marluk nalunaaqutserneqarsimapput. Nunaqarfiit imminnut ungasissusaat 10 km-rit missiliorpaa.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi

• nunaqarfiit taakku marluk Kangiata paavata sineriaani akileriillutik inissisimanerat. Siornatigut imminnut tikeraassagaangamik ukiuunerani sikukkut ikaarsinnaasarsimapput.
• Kangiata paava ukiukkut sikusarunnaarnikuuvoq taammattumillu aasakkut ukiukkullu umiatsiamik angallavigisariaqarluni.
• Sikukkut 10 km-ri pisullugu qanoq sivisutigisarsimava.

Atuartut maannakkut podcasti Illoqarfik qaleraleqarfik tusarnaassavaat. Quppernermi 16-mi asseq toorlugu podcasti aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Podcastip imarisai

1. Oqaluttuaq imarpaluk pujortuleqqallu tartaarpalunnera ilutigalugu aallartippoq.
2. Katrine Nylandip oqaluttuaraa:
   1. ulloq unnuarlu pujortuleeqqat aalisariartut imaluunniit allamukartut ungasissumi tartaarpalunnerat tusaaneqarsinnaasoq
   2. qalerallit ingammik tassaasut Ilulissat illoqarfittut aalisarfissuartut sininneq ajortumut inissisimaneranut pilersitsisut.
   3. inuit ujaraannarnik sakkullit siulliit ukiut 4400 matuma siornatigut Kangianut nunnissimasut inuunerannullu piniarneq aalisarnerlu tungaviujuarsimasoq.
   4. Ajoqersuiartortitap Poul Egedep 1737-mi ullorsiutimini allaaserisimavai Sermermiuni (taamanikkut Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit annersaat) innuttaasut nunaqarfittik piniarfigissaarnerujussuartillu qanoq tulluusimaarutigitigigaat; tamannalu pillugu angakkortik qutsavigisariaqarlugu.
   5. angakkumik issiallattumik oqaluttuaq, massikkamilu oqartoq: siku uani putussarvarsi aalisarlusilu.
   6. sermip iminngortup inuussutissarpassuaqarnera pissutaalluni sumiiffinnut allanut naleqqiullugit pisarineqartartunut qalerallit annerusut nerpiginnerusullu.
      
      
3. Pallip, Ilulissani borgmesterip, oqaluttuaraa
   1. New Yorkimi kalaaleq naapitani ima oqartoq: ”Nunarsuarmi taamaallaat summiiffinni marlunni, tassa illoqarfik ulloq unnuarlu ingerlavoq. Tassa New Yorkimi Ilulissanilu.”
   2. Poul Egedep allataanik issuaaneq
      1. Maani Kalaallit Nunaanni sumiiffinni tikissimasanni inuttunerpaaq tikippara, illut anngajaarujussuit 20-it pallillugit amerlassuseqartut, soorlu illoqarfeerannguaq. Tamanna tanngassimaarutigaat aperippullu, sumiiffinni allani sumiiffimmi ataatsimi inunnik taamak amerlatigisunik takusimanersunga. Oqalunnerat pissusilersornerallu aallaavigalugu ingerlaannaq misigilerpunga, amerlassusertik piniarfiginnertillu tulluusimaarutigigaat. 

4. Lisap oqaluttuaraa
   1. ullut arlaanni Nuummi Kalaaliaqqami aalisartoq aperisimallugu, aalisakkat mikisut tuniniagai suunersut nerineqarsinnaanersullu. Suna uffa Kujataani ammassaat taamak mikitigisinnaapput. 

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Qupperneq 17-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput. Quppernermi assit tusarnaarsimasannut eqqaasitsissutissatut iluaqutaasinnaapput.

Immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkusimavoq. Assiliartaaraq kissaatigisaq malillugu sumulluunniit inissinneqarsinnaavoq. Tusarnaaqqinneqartuarsinnaallunilu.

Klassimi eqikkaaneq

Qupperneq 16-17-mut atatillugu suliaqarneq naammassippat klassi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuutigineqassaaq. Innersuutigissavarput eqikkaanerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattornissaat.

Klassissinni oqaluuserisinnaavasi:

• Sooq Ilulissat Illoqarfik qaleraleqarfittut taagorneqarpa?
• Ukiuni tusintilinni qassini Kangia inoqarsimava?
• Angakkoq sunaana?
• Poul Egede kinaana, Kalaallit Nunaannilu sooq angalasimava?

Oqaloqatigiinnermut atatillugu ataani isumassarsiorsinnaavusi.

Taaguutit ilaannut Book Creatorimi quppernernik suliassanik sanasoqarsimavoq.

Ilissi nammineq quppernernik oqaloqatigiissutissanik, taaguutsinik oqaatsinillu pingaarnernik piumagussi ikkussisinnaavusi.

Taaguutsit oqaatsillu pingaarnerit

• Qaleralik – tassaavoq issittumi aalisagaq Atlantikup avannarpasinnerusortaaneersoq. Oqaa angisuujuvoq anngajaanillu kiguteqarluni. Angissusaata oqimaassusaatalu annerpaaffigisinnaasai tassaapput 120-130 cm aamma 45-50 kg. Qaleralik natermiunut allanut amerlanernut sanilliullugu immap naqqaniinnaq inuuneq ajorpoq. Issittup imartaani 200-nit 2000-nut meterinik itissuliimmiittuuvoq. Qaleralik 700-nit 2000 meterit tikillugit majimit aggustip tungaanut suffisarpoq. Qulingiluanit qulit tikillugit ukioqaleraangami suffisinnaalersarpoq. Qalerallit tukerlaajusut 20 cm-rit pallillugit angissuseqaleraangamik naqqa qalipaatinittarpoq imaanullu itinerusunut ingerlaarnissaminnut piareertarlutik.

Qaleralik aalisakkanik inuussuteqarpoq, s.i. saarulleeqqat kinguppaallu.

Qaleralik aalisakkanut natermiunut allanut naleqqiullugu qanoq allaassuteqarpa?

• Ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaa – Kalaallit Nunaanni inuit siullit Saqqaq- aamma Independence-kulturinut atasimapput, taakkulu ukiut 4500-it missiliorlugit matuma siornatigut takkussimapput. Saqqaq-kulturip nalaani inuit annertunerusumik imaanit piniarnermik inuussuteqarsimapput, Independencesilli nalaani inuit umimmak pingaarnerpaatut piniagarisimavaat.

Saqqaq-kulturip nalaani inuit issittumi qulleq Kr.in.si. ukiut 1900-it sioqqullugit Kitaani nassaarisimavaat, ukiunilu untritillini tullerni nassaarneq Kalaallit Nunaannit Issittup sinneranut siammaappoq.

Inuit toquusarsinnaanngillat, taamaattumillu issittumi ukiukkut taartumi inuuneq saperpaat. Taamaattumik Issittumi inuit aniguisinnaanissaannut pisariaqarluinnartuusimavoq qaamanermik kissamillu pissarsisinnaaneq. Issittumi inuit siulliit orsumik ikummateqarneq qangali ilisimasimavaat, kisianni qulliit orsutortut angallanneqarsinnaasut nalusimavaat. Illuminni ammaannartunik ikumatitsiveqarsimapput, qisuillu qissiat orsorlu ikummatissatut atortarsimavaat, imaluunniit ujaqqat angisuut qaavi itersaamanerlit illup qeqqani inissillugit qullerisarsimavaat. 

Issittumi ukiuunerani sooq kaperlattarpa?

Issittumi kaperlannerani qaammaqqutit allat suuppat?

• Angakkoq inuiaqatigiinni kalaallini pissaaneqartorujussuusimavoq, qutsinnerusumi pissaanillit piumasaannik nassuiaasinnaanini pissutigalugu. Angakkoq ukiut arlalippassuit ilinniarnermut atortarsimavai. Ilinniartitsisoq tassagajussimavoq angakkoq utoqqasaaq pikkorissoq.
  Angakkunngussagaanni immikkut piginnaaneqartariaqarpoq. Anersaat assigiinngitsut toqusimasullu tarngi toorninermi attavigineqarsinnaasariaqarsimapput.

 Uani annertunerusumik paasisassarsiorsinnaavutit

Kalaallit Nunaanni suli angakoqarnerluni?

• Ajoqersuiartortitaq – Ajoqersuiartortitaq nammineq upperisaminik siammarsaaniarluni ilagiit allat upperisaannit mumisitsiniarnermik suliaqarpoq.

Ajoqersuiartortitat upperisanik nalunaajaajartortitsisartunut atatillugu takuneqartarput, taakkulu anguniagaraat ilaagiitik inunnik allanik upperisamut mumisitsinissaat.

Kristumiuussuseq upperisaavoq nalunaajaajartortitsisartoq. Upperisanik allanik aamma nalunaajaajartortitsisartunik ilisimasaqarpisi.

• Kalaaliaraq – tassaavoq piniartut aalisartullu pisaminnik tuniniaaffigisinnaasaat. Kikkulluunniit Kalaaliaqqami kalaaliminernik pisisinnaatitaapput. 

”Nioqqutissiaq” qanoq isumaqarpa?

• New York – illoqarfik siningisaannartoq. Inuit 8 millionit sinnerlugit tassani najugaqarput USA-milu illoqarfiit annersaraat. Ilulissani 5000-it inulaarlugit inoqarpoq; kisianni tamarmik ataatsimik assigiissuteqarput, ulloq unnuarlu tamarmik ingerlapput.

Illoqarfiit taakku marluk, New York aamma Ilulissat, qanoq imminnut immikkooruteqarpat?

Qupperneq 18-mi angakkoq Sermermioq issiallattoq pillugu allataq atuartut atuassavaat.

Ukiorpassuit matuma siornatigut Sermermiut Eqermiunut tikeraartussanngormata angakkuat issiallappoq. Massikkami oqarsimavoq, “Siku uani putussarvarsi aalisarlusilu!” Taava soqqaq kilillugu aalisaasiorput puisimillu qarsorsaliorlutik, sikulu putoriarlugu qaleralissuarmik pisaqarlutik.

Atuartut angakkoq, Sermermiut ilagalugit Eqimut sikukkut ingerlallutik issiallattoq pillugu isiginnaartitsissuteeqqamik sanassapput. Fiilmi assilivimmik immiunneqassaaq atuakkamilu qupperneq 19-mut ikkunneqarluni.

Videomik ikkussineq: ilitsersuut 5 uani takuk.

Qupperneq 20-mi atuartut atuagassiaq atuassavaat.

Maani Kalaallit Nunaanni sumiiffinni tikissimasanni inuttunerpaaq tikippara, illut anngaajaarujussuit 20-it pallillugit amerlassuseqartut, soorluli tassa illoqarfeerannguaq. Tamanna tanngassimaarutigaat aperippullu, sumiiffinni allani sumiiffimmi ataatsimi inuit taamak amerlatigisut takusimanerikka. Oqalunnerat pissusilersornerallu aallaavigalugu ingerlaannaq misigilerpunga, amerlassusertik piniarfiginnertillu tulluusimaarutigigaat.

Qupperneq 21-mi atuartut ullorsiumminni allassapput. Takorluuissapput Sermermiuni najugaqarlutik ullullu arlaanni 1737-mi Poul Egedemit tikeraarneqarlutik. Soorlu imaattut allassinnaapput:

• suut oqaloqatigiissutigaat?
• sunik nerippat?
• angakkortik upperaat?
• Jesusi upperaat?

Qupperneq 22-mi atuartut qaleralik pillugu atuassapput qaleraliullu assinga qimerlorlugu.

Qupperneq 23-mi atuartut qaleralik pillugu arlalinninn paasissutissanik erseqqissaat atuarsinnaavat.

Qupperneq 24-mi atuartut aalisakkat maku assinganik ujarlissapput:

• nakunaq
• oqaq
• nataarnaq

Assit sinissanut imaqanngitsunut pingasunut ikkunneqassapput.

Assit ataasiakkaarlugit atuartut immiussissapput, tassungalu atatillugu aalisagaq oqaluttuarissavaat sumilu pisarineqarsinnaanersoq.

Atuartut aalisakkat natermiut allat assinganik ujarlersissinnaavatit piumappatalu annertunerusumik oqaluttuaritillugit.

Assinik allatanillu ikkussineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit atuartut oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliorlutik. Paasissutissaasivimminnut allassinnaavaat, immiussinnaavaat imaluuniit titartaasinnaapput assinillu ikkussuillutik. Suliaat podcastimik sammisaqarnerisa nanginneranut ilaassapput.

Podcastimut atatillugu sammisaqarnermi naggataarutaasumik atuartut assit atorlugit oqaluttualiussapput, tassungalu atatillugu podcastimik sammisaqarnerminni ilisimalersimasatik atussavaat.

Oqaluttualiartik tamaat titartarsinnaavaat, assinik ujarlersinnaapput imaluunnit periutsit taakku arlariissillugit oqaluttualiorsinnaapput. Immaqa nammineq allamik isumassarsiaqarput.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq tunngaviusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uaniannertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariaatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Illoqarfik qaleraleqarfik Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Illoqarfik qaleraleqarfimmut ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut ilinniuisaat Rikke Falkenberg Kofoedimit Leg med IT-mi inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Illoqarfik qaleraleqarfik Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siaruarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Illoqarfik qaleraleqarfik by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuartut ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaani Kalaallit Nunaanni nunasiartortut assigiinngitsut misissussavaat.

Visitgreenland.com-ip nittartaagaa atorlugu paasisassarsiussapput.

Tamatuma kingorna quppernermi 13-mi pullartani qernertuni apeqqutit akissavaat. Akissutitik immiutissavaat.

Immiussineq:  ilitsersuut 1 uani takuk.

Atuartut maannakkut podcasti Illoqarfik qaleraleqarfik tusarnaassavaat. Quppernermi 14-mi asseq toorlugu podcasti aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

1. Oqaluttuaq imarpaluk pujortuleqqallu tartaarpalunnera ilutigalugu aallartippoq.
2. Katrine Nylandip oqaluttuaraa:
   1. ulloq unnuarlu pujortuleeqqat aalisariartut imaluunniit allamukartut ungasissumi tartaarpalunnerat tusaaneqarsinnaasoq
   2. qalerallit ingammik tassaasut Ilulissat illoqarfittut aalisarfissuartut sininneq ajortumut inissisimaneranut pilersitsisut.
   3. inuit ujaraannarnik sakkullit siulliit ukiut 4400 matuma siornatigut Kangianut nunnissimasut inuunerannullu piniarneq aalisarnerlu tungaviujuarsimasoq.
   4. ajoqersuiartortitap Poul Egedep 1737-mi ullorsiutimini allaaserisimavai Sermermiuni (taamanikkut Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit annersaat) innuttaasut nunaqarfimminnik piniarfigissaarnerujussuartillu qanoq tulluusimaarutigitigigaat; tamannalu pillugu angakkortik qutsavigisariaqarlugu.
   5. angakkumik issiallattumik oqaluttuaq, massikkamilu oqartoq: siku uani putussavarsi aalisarlusilu.
   6. sermip iminngortup inuussutissarpassuaqarnera pissutaalluni sumiiffinnut allanut naleqqiullugit pisarineqartartunut qalerallit annerusut nerpiginnerusullu

3. Pallip, Ilulissani borgmesterip, oqaluttuaraa
   1. New Yorkimi kalaaleq naapitani ima oqartoq: ”Nunarsuarmi taamaallaat summiiffinni marlunni, tassa illoqarfik ulloq unnuarlu ingerlavoq. Tassa New Yorkimi Ilulissanilu.”
   2. Poul Egedep allataanik issuaaneq
      1. Maani Kalaallit Nunaanni sumiiffinni tikissimasanni inuttunerpaaq tikippara, illut anngaajaarujussuit 20-it pallillugit amerlassuseqartut, soorlu illoqarfeerannguaq. Tamanna tanngassimaarutigaat aperippullu, sumiiffinni allani sumiiffimmi ataatsimi inuit taamak amerlatigisut takusimanerikka. Oqalunnerat pissusilersornerallu aallaavigalugu ingerlaannaq misigilerpunga, amerlassusertik piniarfiginnertillu tulluusimaarutigigaat.
         
         
   3. Lisap oqaluttuaraa
      1. ullut arlaanni Nuummi Kalaaliaqqami aalisartoq aperisimallugu, aalisakkat mikisut tuniniagai suunersut nerineqarsinnaanersullu. Suna uffa Kujataani ammassaat taamak mikitigisinnaapput.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Qupperneq 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput. Quppernermi assit tusarnaarsimasannut eqqaasitsissutissatut iluaqutaasinnaapput.

Immiussineq:  ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkusimavoq. Assiliartaaraq kissaatigisaq malillugu sumulluunniit inissinneqarsinnaavoq. Tusarnaaqqinneqartuarsinnaallunilu.

Klassimi eqikkaaneq

Qupperneq 14-15-mut atatillugu suliaqarneq naammassippat klassi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuutigineqassaaq. Innersuutigissavarput eqikkaanerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattornissaat.

Klassissinni oqaluuserisinnaavasi:

• Sooq Ilulissat Illoqarfik qaleraleqarfittut taagorneqarpa?
• Ukiuni tusintilinni qassini Kangia inoqarsimava?
• Angakkoq sunaana?
• Poul Egede kinaana, Kalaallit Nunaannilu sooq angalasimava?

Oqaloqatigiinnermut atatillugu ataani isumassarsiorsinnaavusi.

Taaguutit ilaannut Book Creatorimi quppernernik suliassanik sanasoqarsimavoq.

Ilissi nammineq quppernernik oqaloqatigiissutissanik, taaguutsinik oqaatsinillu pingaarnernik piumagussi ikkussisinnaavusi.

Taaguutsit oqaatsillu pingaarnerit

• Angakkoq – inuiaqatigiinni kalaallini pissaaneqartorujussuusimavoq, qutsinnerusumi pissaanillit piumasaannik nassuiaasinnaanini pissutigalugu. Angakkoq ukiut arlalippasuit ilinniarnermut atortarsimavai. Ilinniartitsisoq tassagajussimavoq angakkoq utoqqaasaaq pikkorissoq.
  Angakkunngussagaanni immikkut piginnaasaqartariaqarpoq. Anersaat assigiinngitsut toqusimasullu tarngi toorninermi attavigineqarsinnaasariaqarsimapput.

Uani annertunerusumik paasisassarsiorsinnaavutit.

Suli Kalaallit Nunaanni angakkoqarnerluni? 

• Kangiani uumasut – Kangiani uumasut Kujataanut naleqqiullugit allaanerupput. Tassunga pissutaavoq ilulissat sermimit igaraangamik imaq aalarulersittarpaa inuussutissallu nillikartillugit, uumasunut iluaqutaasumik. Uumasut tamarmik inuuniarnerminni alliartornerminnilu inuussutissanik pisariaqartitsipput, Kangiani inuussutissarpassuaqarpoq.

Aalisakkat Avannaaneersut Kujataaneersullu assigiinngissutaat qanoq takuneqarsinnaava?

• Qaleralik – tassaavoq issittumi aalisagaq Atlantikup avannarpasinnerusortaaneersoq. Oqaa angisuujuvoq anngajaanillu kiguteqarluni. Angissusaata oqimaassusaatalu annerpaaffigisinnaasai tassaapput 120-130 cm aamma 45-50 kg. Qaleralik natermiunut allanut amerlanernut sanilliullugu immap naqqaniinnaq inuuneq ajorpoq. Issittup imartaani 200-nit 2000-nut meterinik itissuliimmiittuuvoq. Qaleralik 700-nit 2000 meterit tikillugit majimit aggustip tungaanut suffisarpoq. Qulingiluanit qulit tikillugit ukioqaleraangami suffisinnaalersarpoq. Qalerallit tukerlaajusut 20 cm-rit pallillugit angissuseqaleraangamik naqqa qalipaatinittarpoq imaanullu itinerusunut ingerlaarnissamullu piareertarlutik.

Qaleralik aalisakkanik inuussuteqarpoq, s.i. saarulleeqqat raajallu.

Qaleralik aalisakkanut natermiunut allanut naleqqiullugu qanoq allaassuteqarpa?

• Ajoqersuiartortitaq – Ajoqersuiartortitaq nammineq upperisaminik siammarsaaniarluni ilagiit allat upperisaannit mumisitsiniarnermik suliaqarpoq.

Ajoqersuiartortitat upperisanik nalunaajaajartortitsisartunut atatillugu takuneqartarput, taakkulu anguniagaraat ilaagiitik inunnik allanik upperisamut mumisitsinissaat. Poul Egede ajoqersuiartortitaavoq.

Kristumiuussuseq upperisaavoq ajoqersuiartortitsisartoq. Upperisanik allanik ajoqersuiartortitsisartunik ilisimasaqarpisi?

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit atuartut oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliorlutik. Paasissutissaasivimminnut allassinnaavaat, immiussinnaavaat imaluuniit titartaasinnaapput assinillu ikkussuillutik. Suliaat podcastimik sammisaqarnerisa nanginneranut ilaassapput. 

Atuartut quppernerni allatat atuassavat. Qupperneq 18-mi angakkut pillugu kiisalu quppernermi 19-mi Poul Egede pillugu allataqarpoq.

Kalaallit eqimattat akunnerminni angakkortik Poul Egedelu ilagalugu oqaloqatigiinnerat maannakkut immiutissavaat. Oqaloqatiatuaqagiinnermi sammineqassaaq Poul Egdeip ajoqersuiniarsarinera, tassa kristumiuussuseq oqaluttuassavaat kiisalu sooq kristumiunngussanerlutik. Angakkoq kalaallillu isumaqarput nammineq upperisartit, tassa Inuit upperisaat, ingerlatiinnassallugu.

Kristumiuussuseq imaluunniit Inuit upperisaat annertunerusumik paasisaqarfigineqarusuppat nittartakkani ukunani annertunerusumik paasissutissarsisinnaavusi. Inuit upperisaat aamma Kristumiuussuseq.

Oqaloqatigiinnertik immiutissavaat BookCreatorimullu ikkullugu.

Atuartut takorluussavaat neriartarfiit arlaannik saaffigineqarsimallutik, nerisarfimminnullu plakatinik 3-nik sanatitserusupput. Aajuna allataq atuartut BookCreatorimi pissarsiassaat:

Neriniartarfimmit ”Qaleralik”-mit saaffigineqarsimavusi. Neriniartarfik ammaqqammerpoq qalerannillu Kalaallit Nunaanneersunik sassaalliinissaq pikkoriffigerusuppaat.

Plakatinik pingasunik neriartarfimmi nivingasussanik sanatitserusupput. Kisianni plakatinut arlalinnik piumasaqarput:

1. Plakatit taakku pingasut makuninnga paasissutissanik imaqassapput:
   qaleralik nerisassatut

      nerisai sumilu uumasuunersoq

      inuunerata ingerlarnga

2. Plakatit tamarmik erseqqissaatissaqassapput assiliartaqarlutillu

Qupperneq 20-21 suliassamut atatillugu paasissutissaqarpoq. Quppernermi 20-mi nittartartakkamut linkit marluk ikkunneqarsimapput; royalgreenland.com aamma natur.gl. Qupperneq 21-mi qaleralik oqaasertalerlugu takussutissiarineqarsimavoq kiisalu qaleraliup assingi marluk. Atuartunut isumassarsiassatut ikkunneqarsimapput.

Qupperneq 22-27-mi plakatit pingasut assigiinngitsut qulerutassaat sananeqarsimapput. Sinissaq atuartut atorsinnaasaat naleqqussarsinnaasaallu ikkunneqarsimavoq. Atuartut nammineq plakatit qanoq ilusilersorneqassanersut aalajangissavaat.

Aajuku siunnersuutit atuartut unittoorsimappata suliaminnik naammassinninnissaanut kaammattuutaasinnaasut

1. Qaleralik nerisassatut

• nerisassani suni qaleralik atorneqartarpa?
• nerpia qanoq qalipaateqarpa?
• orsunik arrujaatsunik pingaaruteqartunik akoqarpa?
• qanoq aalisakkamit annertutigisoq nerisassatut atorneqarsinnaava?

2. Qaleralik, nerisai sumilu uumasuunersoq

• sunik nerisarpa?
• Kalaallit Nunaanni sumi uumasuuva?
• Imaani qanoq itissusilimmi uumasuuva?

3. Qaleralik inuuneratalu ingerlarnga

• qanoq utoqqaatigilersarpa?
• sumi qanoq innikkullu suffisarpa?
• Ingerlaartarpa?

Siunnersuut: Book Creatorimi “greenland halibut” “qaleralimmut” naleqqiullugu ujaraanni assit amerlanerit saqqummissapput.

Assinik allatanillu ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq tunngaviusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Illoqarfik qaleraleqarfik Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Illoqarfik qaleraleqarfik ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværkstedimi Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisamit suliniummut Nutaaliortamut atatillugu inerisarneqarsimavoq.

Ilisserut Rikke Falkenberg Kofoedmit aamma Daniella Maria Manuelmit, Leg med IT, inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Illoqarfik qaleraleqarfik Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siaruarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Illoqarfik qaleraleqarfik by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit sisamat atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat, illorsuup saarngi kiisalu Kangiata sermiata saava.

Quppernermi 6-7-mi atugassiaq ataaseq kiisalu isiginnaagassiat pingasut Kangiata Illorsuata pileqqaarneranik takutitsisut takuneqarsinnaapput.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuani suliffeqarfittut suna siunertarineqarnersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Najukkassinni Kalaallit Nunaanilu aasap ukiullu assigiinngissusaat.

Atuartut podcastimi suliaminnik aallartitsinnatik Kalaallit Nunaat pillugu suut ilisimareernerlugit paasisariaqarpaat. Uani podcastimi qaleralik Ilulissanullu pingaaruteqarnera ukkatarineqarpoq, kisianni immaqa podcastit allat ilaannik suliaqarsimavusi imaaluunniit suliaq aallartitsinnagu atorneqarsinnaasunik allatigut ilisimasanik pissarsisimavusi, 

Qupperneq 8-mi Google Maps-inut linkeqarpoq. Tassani nunap assingani Kangiata Illorsua atuartut nammineq misilillugu nassaariniarsinnaavaat.

Aamma misileraallutit podcastimi sumiiffinnik ujaasitissinnaavatit, taamaalillutik sumiiffissiniassammatigit. Sumiiffiit tassaapput:

• Ilulissat
• Sermeq Kujalleq
• Kangia

Aammattaaq quppernermi 8-mi apeqqutit sisamat atuartunut aqqutissiusinnaasut allassimapput. Aajuku suli allat apeqqutissat:

• Ukiuni qassini Kalaallit Nunaanni inoqarsimasoraasiuk?
• Ajoqersuiartortitaq Poul Egede nalunngiliuk?
• Sermersuaq pillugu sunik ilisimasaqarpit?
• Kalaallit Nunaanni oqaatsit suut atorneqarpat?
• Kalaallit Nunaanni ilinniartitaaneq pillugu sunik ilisimasaqarpit?

Qupperneq 9 atuartut akissutaannut atorneqassaaq. Atuartut akissutitik qanoq ilusilersussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Book Creatorimi periarfissat aakua:

• assassorlutik ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput ikkullugulu.
• Kalaallit Nunaat pillugu Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput ikkullugillu.
  Tamatuma kingorna nammineq ilisimasat aallaavigalugit assit allagartalersorneqarsinnaapput.
• ilisimasat oqaluttuaralugit tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
• Imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akulerullugit.

Qupperneq 10-11-mi Kalaallit Nunaata nunap assinga arfinilinnik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimasoq ikkunneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsersuutit Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit sumiiffiinut ilisimasaminnut ikkussussavaat. Nalunaaqutsersorneqartut saneraani allattuiffissani illoqarfiup imaluunniit nunaqarfiup aqqa allassinnaavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut maannakkut podcasti Qalerallit illoqarfiat tusarnaassaavaat. Quppernermi 12-mi atuagassiami naatsunnguami podcasti kiisalu atuartut suliamut tunngasumik tusarnaarnermi qanoq sulinissaannut ilitsersuut naatsunnguaq ilisaritinneqarpoq. Podcasti quppernermi 13-mi assiliaq toorlugu aallartissaaq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq. Atuartut quppernermi 14-15-mi tusarnaakkaminnut atatillugu suliassaminnik aallartitsinnagit minutsit arlallit atorlugit tusarnaarsimasartik pillugu oqaloqatigiissinnaapput.

Qupperneq 14-15-mi atuartut podcastimi tusarnaakkatit tunngavigalugit imaqarniliussapput. Periutsit assigiinngitsut toqqarlugit suliarisinnaavaat, ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaasinnaapput.

• atuagassialiorlutik allassinnaapput
• tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
• ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput
• allarluinnarmik imaqarniliornermut eqqaamassutissiornermullu atatillugu sulinermi sungiusimasaminnik

Maannakkut klassissinni ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaallusi naggasiissaasi, tassanilu quppernerni 14-mi 15-milu atuartut suliaat eqqartussavasi. 

Ataatsimoorlunilu inaarutaasumik eqikkaalluni nalilineq atuartut namminneq paasissutissaasiviliornissaannut piareersaataassaaq, taamaalillutik podcastimik suliaqarnerminni uterfigisinnaaniassammassuk. 

Qupperneq 16-17-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu eqqartorsimasasi qanoq isumaqarnersut nassuiassavaat. Atugassiaq, tusarnaagassiaq, assiliaq, titartagaq imaluunnit taakkua akulerullugit atussanerlugu nammineq toqqaasinnaapput. Atuartut suliaat podcastimi suliap nanginnerani atorneqassapput.

Innersuutigaarput atuartut oqaatsinik pingaarnernik taaguutinilluunniit podcastimi tusarsimasaminnik siunnersuuteqarnissaannik qinnuigalugit aallartissasutit. Tamatuma kingorna oqaatsinik pingaarnernik taaguutinillu makuninga, podcastimi qitiusuni suliallu nanginnerani pingaaruteqartunik, ilanngussissaatit.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Angakkoq – inuiaqatigiinni kalaallini pissaaneqartorujussuusimavoq, qutsinnerusumi pissaanillit piumasaannik nassuiaasinnaanini pissutigalugu. Angakkoq ukiut arlalippasuit ilinniarnermut atortarsimavai. Ilinniartitsisoq tassagajussimavoq angakkoq utoqqaasaaq pikkorissoq.
  Angakkunngussagaanni immikkut piginnaasaqartariaqarpoq. Anersaat assigiinngitsut toqusimasullu tarngi toorninermi attavigineqarsinnaasariaqarsimapput.

Uani annertunerusumik paasisassarsiorsinnaavutit.

Kalaallit Nunaanni suli angakkoqarnerluni?

• Uumasoqassuseq – Kangiani uumasoqassuseq Kujataani mikinerusunik aalisagaqarfinnut naleqqiullugu allaaneruvoq. Tassunga pissutaavoq sermimit ilulissat aalarulunnermik inuussutissanik qaamanermut qaffakaatitsisumik, uumasunut iluaqutaasumik, pilersitsisarmata. Uumasut tamarmik inuuniarnerminni alliartornerminnilu inuussutissanik pisariaqartitsipput, Kangianilu inuussutissarpassuaqarpoq.

Avannaani Kujataanilu aalisakkat assigiinngissusaat qanoq takuneqarsinnaava?

• Qaleralik – tassaavoq issittumi aalisagaq Atlantikup avannarpasinnerusortaaneersoq. Oqaa angisuujuvoq anngajaanillu kiguteqarluni. Angissusaata oqimaassusaatalu annerpaaffigisinnaasai tassaapput 120-130 cm aamma 45-50 kg. 

Qaleralik natermiunut allanut amerlanernut sanilliullugu immap naqqaniinnaq inuuneq ajorpoq. Issittup imartaani 200-nit 2000-nut meterinik itissuliimmiittuuvoq. Qaleralik 700-nit 2000 meterit tikillugit majimit aggustip tungaanut suffisarpoq. Qulingiluanik qulit tikillugit ukioqaleraangami suffisinnaalersarpoq. Qalerallit tukerlaajusut 20 cm-rit pallillugit angissuseqaleraangamik naqqi qalipaatinittarput imaanullu itinerusunut ingerlaarnissaminnut piareertarlutik.

Qaleralik aalisakkanik inuussuteqarpoq, s.i. saarulleeqqat raajallu.

Qaleralik aalisakkanut natermiunut allanut naleqqiullugu qanoq allaassuteqarpa?

• Ajoqersuiartortitaq – ajoqersuiartortitaq nammineq upperisaminik siammarsaaniarluni ilagiit allat upperisaannit mumisitsiniarnermik suliaqarpoq. Ajoqersuiartortitat upperisanik nalunaajaajartortitsisartunut atatillugu takuneqartarput, taakkulu anguniagaraat ilaagiitik inunnik allanik upperisamut mumisitsinissaat. Poul Egede ajoqersuiartortitaavoq.

Kristumiuussuseq upperisaavoq ajoqersuiartortitsisartoq. Upperisanik allanik ajoqersuiartortitsisartunik ilisimasaqarpisi?

Tusarnaagassasiamik immiussineq, assinik atuagassiamillu ikkussuineq; ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut ukiut ingerlaneranni Kalaallit Nunaanni nunasiartortarsimanerit maannakkut sammissaavaat.

Qupperneq 18-19-mi atuagassiaq nunasiartornerit sisamat pillugit nassuiaasoq, kiisalu ulup assinga, nunasiartornerit pingajuanni allaaserineqartoq takuneqarsinnaavoq. Atuartut atuagassiaq atuassavaat tassanngaaniillu ilisimasat quppermi 20-21-mi suliassap inaarnissaanut atussavaat.

Quppernermi 20-21-mi atuartut pisimasunik pingaartunik takussutissiamut inuiaat arfineq marluk ikkutissavaat. Napparuteeqqat pisimasunik pingaartunik takussutissiamut ikkunneqarsimasut nunasiartornerup ukioq pisimanerata nalaanut nikisinneqassapput. 

Atuartut suliaminnik naammassippata klassimi ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaallussi naggasiissaasi. Tamatuma kingorna nunasiartornerit assigiinngitsut inuit kulturiannik qanoq kalluaasimaneri eqqartussavasi.

Aajuku oqaligiinnermut assersuutit:

• Inuiaat assigiinngitsut taakku kalaallinut ullumikkumut naleqqiullugu suut piniagaraat?
• Nunasiartornernit assigiinngitsunit suut sakkut Kalaallit Nunaanni suli atorneqarpat?
• Nunasiartornernit assigiinngitsunit assartuutit suut ullumikkut suli Kalaallit Nunaanni atorneqarpat?

Atuartut mannakkut qaleralik pillugu sammisaqassapput.

Quppernermi 22-mi Poul Egedep ullorsiutaanit, podcastimi tusarnaarneqarsinnaasumi, issuaaneq takuneqarsinnaavaoq. Kangiani qaleralippassuarnik pisaqarsinnaaneq eqqartorneqarpoq. Qupperneq 23-mi qaleralik pillugu naatsumik ilisarititsineq kiisalu suliassap nassuiarneqarnera takuneqarsinnaavoq. Atuartut qupperneq 22-23 quppernermi 24-25-mi sulilersinnaatik atuassavaat.

Quppernermi 24-25-mi qaleralik pillugu ilisimasanik 12-nik bokseqarpoq.  Taassuma saniatigut ilisimasanut tunngasunik pullartat apeqqutitallit 12-luk takuneqarsinnaapput. Apeqqutinut akissutissarsiornermi internettimi paasisassarsiorsinnaapput. Apeqqutinut akissutit uani aamma takuneqarsinnaapput.

Atuartut apeqqutinut akissutitik tusarnaagassiarissavaat. Ataatsimoorlusi atuartut akissusutaat eqqartussavasi.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Atuartut angakkup inuiaqatigiinnut pingaaruteqarnera Sassuma Arnaanillu kalaallit oqaluttualiaat sammissavaat.

Quppernermi 26-mi podcasti malillugu angakkup suliassai, Sassuma Arnaananik angakkumillu assiliartalerlugu, eqqartorneqarput. Qupperneq 27-mi Sassuma Arnaanik oqaluttualiaq tusarnaagassiarineqarsimavoq atuartullu suliassinneqarlutik.

Atuartut suliassartik aallartitsinnagit quppernerit arlariit atuassavaat.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik Sassuma Arnaa pillugu allallutik oqaluttualiussapput, takorluussavaallu inummut oqaluttualiamik siornatigut tusarsimanngisaannartumut oqaluttualiorlutik. Oqaluttualiaq atuaatigalugu immiutissavaat tusarnaagassiarlu qupperneq 29-mut ikkutissavaat. Aamma oqaluttualiartik assiliartalissavaat; assiliartaq qupperneq 28-29-mut ikkunneqassaaq.

Eqimattat tusarnaagassiatik assiliartaallu klassiminni saqqummiutissavaat.

Aajuna isiginnaagassiaq oqaluttualiamut isummassarsiutitut atorneqarsinnaasoq. 

Una suliassaq siunissami aalisarneq pillugu sammisaqarnermut atatillugu aallarniutitut isigineqassaaq. Suliarinissaanut piffissaqanngikkussi qaangiinnarneqarsinnaavoq.

Qupperneq 30-mi suliaq pillugu ilisarisitsineq nassuiaallu takuneqarsinnaavoq. Qupperneq 31-mi Pinngortitaleriffiup nittartagaanut linkeqarpoq, tassanilu Kalaallit Nunaanni aalisarnermut atatillugu isummanik paatitsisut arlallit eqqartorneqarput.

Atuartut quppernermi 30-mi allatap oqaasertai nittartakkamut isertinnatik atuassavaat. Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik isummanik paatitsisut oqaatigineqartut oqaluuserissavaat kiisalu illuatungeriit tamarmik sammisamut tunngavilersuinerannut sungiusassapput.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut takutissavaat.

Naliliinerup nersualaarinninnermik sinaakkuteqarnissaa isumannaartariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut tapersersorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. 

Uani annertunerusumik isumassarsiorsinnaavutit: Austin’s Butterfly.

Atuartut pingitsooratit sulianik nutaanik sananissaat siunertarineqanngilaq, akerlianilli atuartunit nersualaarinninnerup siunertaata paasineqarnissaa isumaliuutigineqarnissaalu anguniarneqarpoq. Atuartut atuaqatimit nersualaarinninnerisa atorluarnissaat kissaatigigukku, atuartut suliaminnik ingerlatitseqqinnissaannik periarfississinnaavatit. Taamaalillutik imminnut nersualaarinninnerit iluaqutigisinnaavaat suliatillu allanngortillugit.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik suliaqarusukkuit, taava atuartut Book Creatorimi atuagaat toqqornissaa isumatusaarnerussaaq, taamaalilluni tamatuminnga sammisaqarneq atoqqissinnaaniassammat.

Podcasti Qalerallit illoqarfiat Ilulissani Kangiata Illorsuanit suliarineqarsimavoq.

Podcastimut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Anholtip Læringsværkstedimi inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Qalerallit illoqarfiat Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assitaalu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Qalerallit illoqarfiat by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.