KANGIATA ILLORSUA

QUPPERNERMIT QUPPERNERMUT ILITSERSUUT – BOOK CREATORIMI ATUAKKAMUT “SERMEQ INUUNERMIK TUNISISOQ”

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga oqaluuserissavarsi, Ilulissanilu inuit najugaqartut qanoq amerlatiginersut kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Qupperneq 12-13-mi atuartut Kangiata nunap assinga qimerloorpaat: Nuna titarnermik aappaluttummik nalunaaqutsersorneqarsimasoq tassaavoq nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffianut ilanngunneqarsimasoq.

Klassissinni eqqartorsinnaavarsi:

• UNESCO sunaava? (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization tassaavoq FN-mi ilinniartitaaneq, piorsarsimassuseq (kulturi), attaveqatigiinneq ilisimatusarnerlu pillugit suliniaqatigiiffik).
  • Kangia Sermerlu Kujalleq sumiiffiit immikkuullarissuupput asseqanngitsut taamaattumillu UNESCO´p nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffianut ilanngunneqarsimasut.
• Nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffiannut ilanngunneqassagaanni suut piumasaqaataappaat?

Qupperneq 14-15-mi UNESCO´p nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffianut takussutissiamut linki ikkunneqarsimavoq. Atuartut linki toortassavaat paasiniarlugulu Kalaallit Nunaanni sumiiffinnik allanik UNESCO´p nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffianiittoqarnersoq. Piffissaqarpat nunap assinga misissortissinnaavat nalunaarsuiffimmilu sumiiffiit allat ilanngunneqarsimasut takullugit.

Atuartut maannakkut podcasti Sermeq inuunermik tunisisoq tusarnaassavaat. Asseq qupperneq 16-miittoq toorlugu Podcasti aallartissavaat.

Podcastip tusarnaannginnerani podcastip imarisaanik naatsunnguamik ilisarititsisinnaavutit.

1. Sermip ningimarnata iigarnerata nipaa ilutigalu aallartippoq.
2. Katrine Nylandip oqaluttuaraa
   1. Kangia, UNESCO´p nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffianut ilanngunneqarsimasoq.
   2. kangerluup paavani iluliarpassuit ingerlaartut qalipaataallu allanngorartuartoq.
   3. sermip ningimarna ukiukkut millisarpoq. Univingajattarpooq aasakkullu ingerlaaleqqittarluni iluliarsuillu kangerlummut kaamisarlugit aallartittarluni.
   4. Malik, qulimiguulimmik timmisartortartoq ukiullu ilaani ullut tamaasa sermip ningimarna qulaallugu ingerlaartartoq.
3. Maliup oqaluttuaraa
   1. takornariat Kangiata Sermiata sermillu ningimarnata alutornassusianik qanoq takorlooruminaatsitsigisartut. Aallaqqaammut isumaqartarput tassaasoq titarneq qaqortoq takisooq aatsaallu sermip ningimarnata saavanit kilometerinik pingasunik ungasissuseqarlutik mikkaangamik qanoq angitiginersoq paasisarpaat.
   2. sermip ningimarnata killinga 100 meterinit 300 meterit tikillugit qaffattarpoq. Sermip ningimarna iigaleraangami qaffattarpoq siku qummut ajattarneqartarmat. Ilorpasinnerusumilu napigaangami appaqqittarluni. Taamatut pissusia ingerlaavartuarpoq.
   3. ulloq manna tikillugu 1000-it sinnerlugit sermip ningimarna tikittareeraluarlugu suli tamatigut isikkiviup alutornassusianik pakasarneqartuartarnini.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqassaaq.

Atuartut tusarnaarsimasartik pillugu minutsit arlallit atorlugit eqqartuisikkit.

Qupperneq 17-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput. Quppernermi assilissat tusarnaarsimasamik eqqaamanissaanut iluaqutigisinnaavaat.

Immiussinissamut ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaranngorlugu ikkunneqarsimavoq. Assiliartaaraq sumulluunniit kissaatigisisaq naapertorlugu inissinneqarsinnaavoq. Immiussaq tusarnaaqqinneqarsinnaasuaannarpoq.

Klassimi eqikkaaneq

Quppernermi 16-17-mi sammisaqarneq naammassippat klassimi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuutigineqarpoq. Oqaloqatigiinnerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattornissaat innersuutigaarput.

Klassimi eqqartorsinnaavasi:

• Atuartut podcastimi tusarnaarnerminni suna eqqumiigineraat.
  • Sorlu podcastip qulequtaa Sermeq inuunermik tunisisoq, tamanna eqqartorneqanngikkaluartoq. Paasisat uani pissarsiarikkit
• Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.

Oqaloqatigiinnermut ataani isumassarsiorsinnaavutit.

Taaguutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarnikuuvoq.

Piumagussi oqaloqatigiissutigisassanik, taaguutinik oqaatsinillu pingaarnernik quppernernik ikkussisinnaavusi.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Sermip ningimarna – isumaqarpoq “sermeq ingerlaartoq”. Sermip ningimarna tassaavoq sermeq annertooq ingerlaartoq. Aputip nutaap serminngorsimasup oqimaassusaa Sermersuup qaavani naammatsikkaangat naqitsinerup sermeq allerpaaq sinerissap tungaanut siammartittarpaa. Sermeq siammariartortoq sermip ningimarnanik taaneqartarpoq.

Sermip ningimarna qanoq ililluni inuunermik tunisisinnaaneranut ilissi qanoq isumaqarpisi?

Soormitaava Malik sermip ningimarnata killinganit 3 km-nik ungasitsigisumut mittarpa?

• Iigarneq – sermip ningimarnata killingani sikuminersuit nunarsuup nutsuineranik imaanut nakkaraangata iigarnermik Oqartoqarsinnaavoq sermeq ningimarna iluliarsarnik sikuminernillu ”ernisoq”. Iigarnersuit, tassa sermip ningimarnata saava annertoorujussuanngorluni kaangartiteraangat, aasaanerani qaqutiguinnaq pisarput, kisianni sermip sinaani sikuminerngit katagartuaannarput ukiorlu kaajallallugu takuneqarsinnnaallutik.

Soormitaavana sermip ningimarnata killingata portussaa 100 aamma 300 meterit akornanni nikerartartoq?

Tusarnaaqqissaartup Maliup tamanna pillugu oqaluttuariga tusaasinnaavaa.

• Kaaviiaarneq – taamatut pissutsip ilisarnaatigaa sunaluunniit akulikinnerusumik akuttunerusumilluunniit aalajangersimasumik uteqqikkaangat, utertaqattaaraangat.

Sermip ningimarna ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni aamma allanngorartuuvoq. Sermip ningimarnata ingerlaarneri ukiup ingerlanerani issimik kiammillu sunnerneqartarput.

Qanoq innikkut sermeq ningimarna ingerlaalersarpa? Sooq taamatut isumaqarpisi?

Qanoq innikkut sermeq ningimarna ingerlaarunnaangajattarpa? Sooq taamatut isumaqarpisi?

• Malik – Ulloq manna tikillugu 1000-it sinnerlugit sermip ningimarna tikittareeraluarlugu, tamatigut tamaaniikkaangami suli tiguartittarpoq tupaallatsinneqarlunilu. Nukerujussuarnik tamaaniittunik alutorsartinneqartuarpoq.

Sunamitaavaana sermip ningimarnani Maliup alutorisaraa?

• Uumasut – Kangiani uumasut nunarsuarmi sumiiffinnut allanut naleqqiullugu allaanerujussuupput. Tassunga pissutaavoq piffissami sivisuumi kaperlattarnera issittarnerujussualu. Sermip ningimarnanit iluliarsuit iigartut imaani aalarulersitsilersarput inuussutissanillu qaamanermut nillikartitsisarlutik, uumasunut iluaqutaasumik.

Illit najugarfinni ukiup ingerlanerani uumasut qanoq pissuseqarpat?

Qupperneq 18-mi aamma 19-mi atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisisasi allaatigisinnaavaat. Allattorsinnaavaat, tusarnaarsinnaanngorlugit imuissinnaavaat imaluunnillu ilusilersorlugit titartarsinnaavaat assillu ilioqqarlugit. Atuartut suliaat podcastimut atatillugu suliartik nangippassuk ilaatinneqassapput.

Immiussineq Assilissanillu ikkussuineq takuk uani ilitsersuut 1 aamma 2.

Atuartut maannakkut sermeq ningimarna sunaanersoq qanorlu inuunermik pilersitsisinnaasoq sammissavaat.

Qupperneq 20-mi sermip ningimarnisa eqqaani Kangianilu uumasut pillugit, tassa sermip ningimarnata ilarujussuani, paasissutissaqarpoq. Aallaqqaammut qupperneq 20-mi atuagassiaq atuassavaat. Taamaalioreerunik Universe.dk-mit linki tuussavaat: ” sej viden om gletsjere”. Naggataatigullu PDF-fili ”Kangerlummi sermilimmi uumasorpassuit” toortassavaat quppernerillu 7, 10 aamma 11 atuarlugit.

Quppernermi 21-mi atuartut atuakkaminnit, nittartakkamit PDF-filimillu ilisimasatik titartakkat oqaasertaanni qernertuni apeqqutik akinissaanut atussavaat. Akissutitik nipinngorlugit immiutissavaat.

Immiussinermik ilitsersuut 1 uani takuk.

Quppernerni 22-23-mi atuartut sermip ningimarna qanoq isorartutigisumik ingerlaarnera naatsorsussavaat. Qupperneq 22-mi kisitassat atuartut akisassaat pingasuupput. Akissutitik boksimut apeqqutitalimmut ikkutissavaat.

Suliassanut akissutit:

• Sermip ningimarna ullup unnuallu ingerlanerani 19 meterinik nikissimaguni taava nalunaaquttap akunnerata ataatsip ingerlanerani qanoq sukkatigisumik nikissimassava?
  • 19/24 = 0,79 meteri/akunnermut
• Sermip ningimarna ullup unnuallu ingerlanerani 40 meterinik nikissimaguni taava nalunaaquttap akunnerataataatsip ingerlanerani qanoq sukkatigisumik nikissimassava?

• • 40/24 = 1,66 meteri/akunnermut

• Sermip ningimarna nalunaaquttap akunnerata ataatsip ingerlanerani 2 meterinik nikissimaguni, taava ullup unnuallu ingerlanerani meterinik qassinik nikissava?

• • 2*24 = 48 meterit/ulloq unnuarlu

Quppernernerni 24-27-mi atuartut Kangiani uumasut uumasoqatigiillu allat sammissavaat.

Quppernerni 24-25-mi imaani inuussutissat akimut nerisariiaat assingat takutinneqarpoq. Klassimi assiliaq oqaluuserisiuk, atuartut taamaalillutik akimut nerisariiaat suunersut paasiniassammassuk. Aana oqaluuserinninnissamut siunnersuut:

• Akimut nerisariiaat nerisariiaallu suna assigiinngissutigaat?
  • Misiliillusi uumasut nerisariiaat allattarfissuarmut titartarsinnaavasi.
• Tikkuutaasat qanoq isumaqarpat? Sooq uumasut arlallit arlalinnik tikkuutaasaqarpat?
• Akimut nerisariiaani uumasut arlaat peeruppat qanoq pisoqassava?
• Uumassusillit ataqatigiinnerat suuva?

Qupperneq 25-mi atuartut PDF-fili ”Kangerlummi sermilimmi uumasorpassuit”, quppernermi 20-mi sammisaqarnermini nalunngisartik siumoqqippaat. Taanna klikkissavaat Kangerlummilu sermilimmi uumasut naasullu assigiinngitsut pillugit atuarlugu. Quppernerit 15-55 atussavaat (uumasunut tamanut paasissutissat qallunaatut, kalaallisut tuluttullu allattorsimapput, qallunaatuali kisimi atorneqassaaq).

Uumasut naasullu maku quppernerni allaaserineqarsimapput:

• Illeqqat, naasuaqqat tappiorannartut, kinguppak itisoormiu, peqquaq, saattuaq, qaleralik, eqalugaq, aataaq, natseq, arfivik, qiporaq qilalugarlu qernertaq.

Quppernerni 26-27-mi atuartut uumasut naasullu assigiinngitsut 13-nit pillugit ilisimasatik akimut nerisareqatigiinnik titartaanerminni ilisimasatik atussavaat. Uumasut sunik nerisaqarnersut pillugit internettimi annertunerusumik aamma paasisassarsiorsinnaapput. Akimut nerisariiaat pillugit titartagartik quppernerni 26-27-mi inississavaat.

Assinik inissiinermik ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk

Atuartut podcastimi ”Maliup Imanut Tunngasunik Allagaateqarfianik” isumaginnittutut ”sulisuusaassapput”. Apeqquterpassuit nassiunneqarsimapput, taakkulu quppernerni 28-29-mi takuneqarsinnapput, taakkulu atuartut apeqqutit ataasiakkaarlugit immiussillutik akisassavaat. Podcastip samminerani ilisimalikkatik atussavaat.

Immiussinermik ilitsersuut aana.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq tunngaviusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarinninnerit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Podcasti Sermeq inuunermik tunisisoq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Sermeq inuunermik tunisisumut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværkstedimi Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimavoq.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisami suliniutip Nutaaliorta ilaatut inerisarneqarsimavoq.

Ilisserut Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Sermeq inuunermik tunisisoq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siaruarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Sermeq inuunermik tunisisoq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.