"SERMEQ PILLUGU OQALUTTUAQ"

Qanigisami immikkut ilisimasallit ilisimatuullu ilinniusiornermi atuartitsissutit akimorlugit naapeqatigiipput

Takutitsivik ataavartoq “Sermeq pillugu oqaluttuaq” Ilulissani pinngortitaq kulturikkullu oqaluttuarisaaneq immikkuullarissoq pillugu oqaluttuaq, kiisalu silap allanngoriartornerata Ilulissat eqqaani ersarissumik malunniutaat.

Sermip aliguata nuissaniittup pinngornera pillugu oqaluttuaavoq, taanna sermersuarmut nakkartarpoq, naqinneqariartuaarlunilu taamaasilluni sermeq iigartartunngortarpoq, taavalu katakkaagami iluliannguuttarluni, taamaaseriarluni iminngorluni, taavalu aalanngoriarluni nuissanut uteqqittarluni.

Atuarfimmut sullissineq. KANGIATA ILLORSUATA anguniagaraa, atuartut pinngortitap imminut qanoq ataqatigiinnera ilisimasaqarfigilerlugulu paasisaqarfigissagaat, kulturillu issittumut naleqqussarsimasut, soorlulu piniartut aalisartullu piginnaasaat pillugit paasissutissat ingerlateqqissagaat, ullumilu soorlu suli taamaattoq, sermip ingerlaarnera silallu allanngoriartornerata pingaasusaa.

thumbnail_IMG_0207
Local sailors come ashore amidst icebergs. Photo - Reinhard Pantke , Visit Greenland-min

atuartitseriaaseq

Atuartitsinermi atortussaatitta tunngavigivaat, atuartut ilisimasaqalernissaat piginnaasaqalernissaallu, taamaasillutik inuiaqatigiinnut allanngorartuartumut peqataaqataasinnaalersillugit.

Tunngaviusumik ilisimasanut tunngavoq, atuarfimmi sammisanut atalluni, sammisallu akimorlugit ilisimasaalluni; pinngortitsisinnaaneq nutaaliornerlu, ajornartorsiutinik aaqqiisinnaaneq isornartorsiortumillu eqqarsarsinnaaneq uani pineqarput, kiisalu attaveqatigiinnermi suleqatigiinnermilu piginnaasaqalernissaq. Kiisalu inuttut ilisimasaqalernissaq pillugu, taassumalu ilagivaa inuunermi sulinermilu ajornakusoorfiusumi inuiaqatigiinni naleqartitat atuuttut naapertorlugit eqqortumik iliornissaq, aammalu nammineq allallu kulturiannut paasinninissaq.

Ullumikkut atuartut ilinniarniaraagamik qarasaasiakkut najuunikkullu  ilinniartarput. Kinguaariit inuusuttut akornanni ineriartornermi qarasaasiaq najuunnerlu immikkoortissinnaajunnaariartorpaat. Taakku marlunngortillugit taaneqartarput hybride rum. Ilinniartitsssutini sinaakutaasut akuleriittut ingerlanneqarput, najuunnikkut ingerlanneqarlutik ilaatigullu qarasaasiakkoorlutik.

Atortussani pingaartinneqarpoq, atuartut misissuisuunissaat, misiligaanissaat, pilersuinissaat pilersitsinissaat ilinniariaatsinillu ingerlatitseeqqinnissaat.

Takutitsivik ataavartoq “Sermeq pillugu oqaluttuaq” Ilulissani pinngortitaq kulturikkullu oqaluttuarisaaneq immikkuullarissoq pillugu oqaluttuaq, kiisalu silap allanngoriartornerata Ilulissat eqqaani ersarissumik malunniutaat.

Sermip aliguata nuissaniittup pinngornera pillugu oqaluttuaavoq, taanna sermersuarmut nakkartarpoq, naqinneqariartuaarlunilu taamaasilluni sermeq iigartartunngortarpoq, taavalu katakkaagami iluliannguuttarluni, taamaaseriarluni iminngorluni, taavalu aalanngoriarluni nuissanut uteqqittarluni.

Atuarfimmut sullissineq. KANGIATA ILLORSUATA anguniagaraa, atuartut pinngortitap imminut qanoq ataqatigiinnera ilisimasaqarfigilerlugulu paasisaqarfigissagaat, kulturillu issittumut naleqqussarsimasut, soorlulu piniartut aalisartullu piginnaasaat pillugit paasissutissat ingerlateqqissagaat, ullumilu soorlu suli taamaattoq, sermip ingerlaarnera silallu allanngoriartornerata pingaasusaa.

Local sailors come ashore amidst icebergs. Photo - Reinhard Pantke , Visit Greenland-min

atuartitseriaaseq

Atuartitsinermi atortussaatitta tunngavigivaat, atuartut ilisimasaqalernissaat piginnaasaqalernissaallu, taamaasillutik inuiaqatigiinnut allanngorartuartumut peqataaqataasinnaalersillugit.

Tunngaviusumik ilisimasanut tunngavoq, atuarfimmi sammisanut atalluni, sammisallu akimorlugit ilisimasaalluni; pinngortitsisinnaaneq nutaaliornerlu, ajornartorsiutinik aaqqiisinnaaneq isornartorsiortumillu eqqarsarsinnaaneq uani pineqarput, kiisalu attaveqatigiinnermi suleqatigiinnermilu piginnaasaqalernissaq. Kiisalu inuttut ilisimasaqalernissaq pillugu, taassumalu ilagivaa inuunermi sulinermilu ajornakusoorfiusumi inuiaqatigiinni naleqartitat atuuttut naapertorlugit eqqortumik iliornissaq, aammalu nammineq allallu kulturiannut paasinninissaq.

Ullumikkut atuartut ilinniarniaraagamik qarasaasiakkut najuunikkullu  ilinniartarput. Kinguaariit inuusuttut akornanni ineriartornermi qarasaasiaq najuunnerlu immikkoortissinnaajunnaariartorpaat. Taakku marlunngortillugit taaneqartarput hybride rum. Ilinniartitsssutini sinaakutaasut akuleriittut ingerlanneqarput, najuunnikkut ingerlanneqarlutik ilaatigullu qarasaasiakkoorlutik.

Atortussani pingaartinneqarpoq, atuartut misissuisuunissaat, misiligaanissaat, pilersuinissaat pilersitsinissaat ilinniariaatsinillu ingerlatitseeqqinnissaat.

thumbnail_IMG_0207

KLASSIT SORLIIT

MØD EN EKSPERT

Her kan du møde forskellige lokale eksperter, der har erfarring med med blandt andet slædehunde, sne, is og kulturen her i Ilulissat.

Det er muligt at i som klasse kan møde disse eksperter efter aftale.

Mød Anne Sofie der er slædekusk.

Før du kontakter hende er det godt at være forberedt på hvad du gerne vil spørge hende om?

Tal med eleverne i din klasse og forbered hvad i gerne vil tale om og formulér jeres spørgsmål.

Anne Sofie kan kontaktes på xxxxxx i tidsrummet xx

Mød xxxx.

Før du kontakter ham er det godt at være forberedt på hvad du gerne vil spørge ham om?

Tal med eleverne i din klasse og forbered hvad i gerne vil tale om og formulér jeres spørgsmål.

xxxx kan kontaktes på xxxxxx i tidsrummet xx

Mød Anne Sofie der er slædekusk.

Før du kontakter hende er det godt at være forberedt på hvad du gerne vil spørge hende om?

Tal med eleverne i din klasse og forbered hvad i gerne vil tale om og formulér jeres spørgsmål.

Anne Sofie kan kontaktes på xxxxxx i tidsrummet xx

Mød xxxx.

Før du kontakter ham er det godt at være forberedt på hvad du gerne vil spørge ham om?

Tal med eleverne i din klasse og forbered hvad i gerne vil tale om og formulér jeres spørgsmål.

xxxx kan kontaktes på xxxxxx i tidsrummet xx

KANGIATA ILLORSUANI ATUARTITSILLUNI PULAARNERMI INNIMINNIIGIT

Kangiata Illorsuani atuartut nukarliit, akulliit angajulliillu takutitsivitsinni takuniaanissamut neqeroorfigaagut. 

ATUARFIK MATHIAS STORCH

Sarsuatitaq ajugaanikoq / Film fra 8. a. vandt pris
Kommune-mi atuarfik, Atuarfik Mathias Storch-imi atuartut 8. a-t 2022-mi film-eeraliornermi silaannaap allanngoriartorneranut tunngasumik unammisitsinermi ajugaasimapput.
 
Atuarfik Mathias Storch-ip 2021/2022-p ingerlanerani University of Lapland-imi ilisimatuut suleqatigisimavaat. Atuarfimmi oqalugiartarsimapput suliaqartitsisarsimallutillu kiisalu silaannaap allanngoriartorneranut tunngasunik atuartitsisarsimallutik.
 
Atuarfimmi atuartut angajulliit taakkulu ilinniartitsisui oktober-imi ataatsimut suliaminnik atuarfimmi saqqummersitsisimapput. Tassanilu 8.a-t sarsuatilaliaat ajugaalluni. Atuaqatigiit ajugaanerminni pissarsiaraat klassefest aammalu piujuaannartitsinermut tunngasut eqqugassat University of Lapland-imeersut.
 
 

IKIORTARIAQARPIT?

Ikiortariaqarussi tunuarsimaarnasi attavigitigut. Qarasaasiamut, atuartitsinermulluunniit tunngasinnaavoq.

Uunga attavigitigut info@ifc.gl imaluunniit oqarasuaatikkut +299 555588.

ÆLDSTETRIN

SULIQATIT

Ilinniartitsinermik nittartagaq Kalaallit Nunaanni atuarfeqarfimmi aallaaveqarpoq Ilinniartitsinermik Ilisimatusarfik, Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfik kiisalu kommunit kattullutik qarasaasiaq atorlugu ilinniusiornermi ineriartortitsinermik programmi Kivitsisa aamma nittartagaq Nutaaliorta suleqatigalugit.

Ilulissani Kangiata Illorsuanit suleqatigut aningaasaliisugullu annertuumik qujaffigerusuppagut.