ARFANNIAT EUROPAMEERSUT
Ukiup 1670-p ukiullu 1750-p akornanni umiarsuit Europameersut Qeqertarsuup Tunuanut 100-200-t angalasarsimapput.
Arfiviup orsua ingammik piniarlugu aggertarsimapput. Orsoq angerlaattarpaat siatseriarlugulu illoqarfissuarni aqqusinernerni qaammaqqutitut atorneqartarsimalluni.
Arfanniat inunnit amminik – aarrup qilalukkallu qernertaap kigutaannik nerisassanillu niuerniartarput.
Inuillu paarlaallugu sapangaaqqat – igat kanngussat – savap meqquinik nasaliat – meqqutit qarliillu annoraminermik sanaat pissarsiarisarpaat.
Europamiut atortussat suut inunnit pisiarisarpaat?
Tulleriiutaarlugit allattukkit imaluunniit titartakkit:
Inuit atortussat suut europamiunit pisiarisarpaat?
Tulleriiutaarlugit allattukkit imaluunniit titartakkit:
1600-kkunni Europami barokkerpalaartut mutiupput.
Sapangaaqqat qalipaatigissorujussuit nunatsinni mutinngorput.
Arnap avataanut qerattaqqut sumik sanaajuva?
Assimi niviarsiaqqat kalaallisoorput. Nunat allat inuiaqatigiit assuutaannik atuisartut ilisimavigit?
Nipilersorneq tassapput oqaatsit kikkunnillunniit paasineqarsinnaasut
Europamiut qitittariaasiat polka nunatsinni kalattornermut isumassarsitsisuusimavoq.
Imannak kalattoortarput.
Isiginnaagassiaq arlaleriarlugu takoreerussiuk nammineq qiteqataasinnaanerlusi misilissavarsi.
Qitinnersi assilissarvarsi ikkullugulu.
Ukiup 1670-p ukiullu 1750-p akornanni umiarsuit Europameersut Qeqertarsuup Tunuanut 100-200-t angalasarsimapput.
Arfiviup orsua ingammik piniarlugu aggertarsimapput. Orsoq angerlaattarpaat siatseriarlugulu illoqarfissuarni aqqusinernerni qaammaqqutitut atorneqartarsimalluni.
Arfanniat inunnit amminik – aarrup qilalukkallu qernertaap kigutaannik nerisassanillu niuerniartarput.
Inuillu paarlaallugu sapangaaqqat – igat kanngussat – savap meqquinik nasaliat – meqqutit qarliillu annoraminermik sanaat pissarsiarisarpaat.
Europamiut atortussat suut inunnit pisiarisarpaat?
Tulleriiutaarlugit allattukkit imaluunniit titartakkit:
Inuit atortussat suut europamiunit pisiarisarpaat?
Tulleriiutaarlugit allattukkit imaluunniit titartakkit:
1600-kkunni Europami barokkerpalaartut mutiupput.
Sapangaaqqat qalipaatigissorujussuit nunatsinni mutinngorput.
Arnap avataanut qerattaqqut sumik sanaajuva?
Assimi niviarsiaqqat kalaallisoorput. Nunat allat inuiaqatigiit assuutaannik atuisartut ilisimavigit?
Nipilersorneq tassapput oqaatsit kikkunnillunniit paasineqarsinnaasut
Europamiut qitittariaasiat polka nunatsinni kalattornermut isumassarsitsisuusimavoq.
Imannak kalattoortarput.
Isiginnaagassiaq arlaleriarlugu takoreerussiuk nammineq qiteqataasinnaanerlusi misilissavarsi.
Qitinnersi assilissarvarsi ikkullugulu.
