QIMMILIVIK 

ATUARTUNUT ANGAJULLERNUT ILINNIARTITSISSUTIT

Kangiata Illorsuani qimmilivik podacastinut qulingiluaasuni ataasiuvoq.

Atuakkamut Book Creatorimut ilitsersuut

Atuagaq Book Creator Qimmilivik atuartut atuagarivaat, podcastimut qimmilivimmut atasoq.

Podcastip 05:38 sivisussuserivaa.

Ingerlanermi atuartut ilinniarnerminnut misissuinerat, misiliinerat pilersitsinerallu immikkut isiginiarneqarpoq.

Ingerlaneq immikkoortunut pingasunut agguagaavoq:

  • Podcastip tusarnaannginnerani sulineq.
  • Podcastimik tusarnaarneq sulinerlu.
  • Podcastimiit sammisaqarluni ilisimasaqarlunilu sulineq.

Podcastip, atuartunut ilisaritinnginnerani, tusarnaaqqaarnissaa innersuussutigaarput.

Atuartitsissutinut arlalinnut tunngasoq – oqaatsit, ilisimatusarneq biologi pingaartinnerullugu.

Pinngortitaq/Kulturi/Teknologii

  • Qimmit kangianut pingaassusaat atuartut tunngaviusumik ilisimasaqarfigilissavaat.
  • Kangiata eqqaani inuunermi sermip pingaassusaa atuartut ilisimasaqarfigilissavaat.
  • Atuartut attaveqatigiinnermi suleqatigiinnermilu pikkorissusertik sungiusassavaat.

Atuartut marlukkaarlutik kisimiillutilluunnit suliaqarnissaat innersuussutigaarput. Atuartumut ataasiakkaamut suna iluarnerusoq, suullu piginnaasat ineriartortissanerlugit apeqqutaatillugit.  Eqqumaffigiuk, imaanngittoq kammaginerpaasat pitsaanerpaamik suleqatigigit. Tassami atuartut suleqatigiinnerat suleqatigiinnermut tunngammat, katerisimaarniinnaanani.

Atuakkamut Book Creatorimut ilitsersuut

Atuagaq Book Creator Qimmilivik atuartut atuagarivaat, podcastimut qimmilivimmut atasoq.

Podcastip 05:38 sivisussuserivaa.

Ingerlanermi atuartut ilinniarnerminnut misissuinerat, misiliinerat pilersitsinerallu immikkut isiginiarneqarpoq.

Ingerlaneq immikkoortunut pingasunut agguagaavoq:

  • Podcastip tusarnaannginnerani sulineq.
  • Podcastimik tusarnaarneq sulinerlu.
  • Podcastimiit sammisaqarluni ilisimasaqarlunilu sulineq.

Podcastip, atuartunut ilisaritinnginnerani, tusarnaaqqaarnissaa innersuussutigaarput.

Atuartitsissutinut arlalinnut tunngasoq – oqaatsit, ilisimatusarneq biologi pingaartinnerullugu.

Pinngortitaq/Kulturi/Teknologii

  • Qimmit kangianut pingaassusaat atuartut tunngaviusumik ilisimasaqarfigilissavaat.
  • Kangiata eqqaani inuunermi sermip pingaassusaa atuartut ilisimasaqarfigilissavaat.
  • Atuartut attaveqatigiinnermi suleqatigiinnermilu pikkorissusertik sungiusassavaat.

Atuartut marlukkaarlutik kisimiillutilluunnit suliaqarnissaat innersuussutigaarput. Atuartumut ataasiakkaamut suna iluarnerusoq, suullu piginnaasat ineriartortissanerlugit apeqqutaatillugit.  Eqqumaffigiuk, imaanngittoq kammaginerpaasat pitsaanerpaamik suleqatigigit. Tassami atuartut suleqatigiinnerat suleqatigiinnermut tunngammat, katerisimaarniinnaanani.

00:00
00:00

Qimmit inaat

Atuartut Kangiata Illorsuata assingi marluk takussavaat, aasakkut ukiukkullu.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

Kangiata Illorsua suunersoq.

  • Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarpa.
  • Aasap ukiullu assigiinngissusaat.
  • Najugassinni aasap ukiullu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga oqaluuserisiuk aammalu inuit qassit Ilulissani najugaqarpat, illoqarfinnilu najugarisarni inuit qassit najugaqarpat?

Atuartut nunarsuup assingata ilaa takussavaat.

Atuartut tikkuut atorlugu sumi najugaqarnerlutik takutissavaat.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assingatigoortillugu.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

  • Ilulissat illoqarfissilu imaluunniit nunaqarfissilu assigiinngissutai assigiissusaalu.

Taava maanna atuartut podcasti Qimmilivik tusarnaassuaat. Podcasti qupperneq 12-imi asseq toorlugu nassaarissavarsi.

Atuartut marlukkaarlutik eqimattakkaarlutilluunniit tusarnaarnissat innersuussutigineqarpoq.

Atuartut Walk and Talk-iliortikkit podcasti pillugu oqaloqatigiisillugit.

Qupperneq 13-imi atuartut podcasti pillugu oqaluttuassapput. Oqalulluni allagartaligassani allatamik, assimik nipimilluunniit immiussamik ikkussisinnaapput.

Book Creator webimi imannnak nipimik immiussisarput:

  1.  +  tooruk
  2. Add Sound toqqaruk
  3. Toortagaq aappaluttoq tooruk
  4. Immiussineq naammassippat toortagaq aappaluttoq tooqqiguk
  5. Yes tooruk

Book Creator app-imi imannak nipimik immiussisoqartarpoq:

  1. + tooruk
  2. Optag toqqaruk
  3. Start optagelse tooruk
  4. Immiussineq naammassippat stop optagelse tooruk
  5. Brug optagelse tooruk

Maanna immiussaq nipit ilisarnaataanik ilisisarnaateqalerpoq. Ilisarnaat kissaatigisamut ilineqarsinnaavoq. Immiussaq tusarnaaqattaarneqarsinnaavoq.

Klassit katersuunnerat

Qupperneq 12-13 suliaralugu naammassippat, klassi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaa innersuussutigineqarpoq.

Allattarfissuarmi allannissarsi isummallu imarisai oqaatsillu paasinnissutissat allannissaat innersuussutigaarput.

Klassen oqaluuserisinnaavarsi:

  • Atuartut podcastimut tusarnaarnerminni suna tupaallaatigivaat.
  • Podcastimi isummat imarisaat oqaatsillu paasinnissutissat tusaavaat.

Oqaloqatigiinnermi ataatugaaniittut isumassarsiorfittut atorsinnaavatit.

  • Kulturi

Kulturi naleqartitanik ataatsimoorussanik, ileqqunik, ilitsoqqussanik, ilisimasanik isummanillu imaqarpoq, taamaasilluni inuiaqatigiit inuilluunniit ataasiakkaat oqaluttuarisaanermi sumiiffimmilu takutittarlugu.

  • Piniartuunermi aalisartuunermilu kulturi

Kalaallit Nunaat Thulemut nunasiartortut siulliilli ukiut 4-5000 matuma siorna pimmatali, pinngortitami pisuussutsit aalisakkat, timmissat nunami imarmilu miluumasut pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Piniarneq aalisarnerlu suli inuunermut, inunnut kalaallinullu inuiaqatigiinnut, suli tunngaviuvoq pingaarutilik. Taaku piumasaqaatit taaneqartut nammineq kulturerisamik ineriartortitsinermik kinguneqarput, ilitsoqqussanik tulluusimaarutigisanik tunngaveqarlutik.

Kalaallit kulturiat pillugu suna nalunngilisiuk?

Kulturit allat suut nalunngilisigit?

  • Inuunermut tunngavik – kalaallit piniarnermut aalisarnermullu kulturiani qimmeq inuunermi tunngaviuvoq.

Inuunermut tunngavik tunngaviliisuuvoq, suup ilaa pineqartillugu pingaaruteqartoq. Illu tunngaveqanngikkuni uppissooq. Sermeq isseqartinnagu iminngussooq; serminngortitsinissamut issittariaqarpoq. Qimmit pisat, aalisakkat inuillu sikukkut qaqqakkullu angallannissaannut pisariaqarput, alla pisinnaatinnagu. Qimmit angallassinermut tunngaviupput.

Sooruna qimmit uani kulturimi tunngavigineqartut?

Qimmeqarani piniartuusoqarsinnaava aalisartuusoqarsinnaallunilu?

  • Inuunermut qitiusoq – inuiaqatigiinni / pisanik inunnillu angallassinermi.

Inuiaqatigiinni qimmit inuunermi qitiupput, kinguuariippassuarni pisat nunaqarfimmut angerlaattarpaat, inuillu nunaqarfiit nunallu akornanni angallatarlugit.

Inuunermi qitiuneq piumasaqaataavoq suna arlaat ingerlasinnaassappat. Qimmit piumasaqaataapput, pisat nunaqarfinnut illoqarfinnullu angerlaannissaannut.

Inuunermut qitiuneq inuiaqatigiinnut qanoq isumaqarpa?

Illit ulluinnarni suna inuunerni qitiuva?

  • Kaaviiaarneq –pisat kaaviiaarnerata sermip kaaviiarnera malittarpaat.

Kaaviaarnerup ilisarnaatigaa, suulluunnit utikannera, uteqqinneqartarnera.

Ulloq unnuarlu ilisimaneqartumik aalajangersimasumillu ingerlaaseqarpoq. Ullumik unnuamillu agguagaavoq. Ukiup allanngorarnera takkuttarpoq ingerlaqqillunilu, aalajangersimasumik tulleriiaarluni. Sermeq kaaviiaarfeqarpoq. Sermip aalanera issimik kiassutsimillu sunnerneqartarpoq (Ukiup allanngorarnerata kaaviiaarnera), taassumalu piniagassat inuunissaat sunniuteqarfigisarlugit.

Ukiup allanngorarneri sisamat qanoq taaguuteqarpat?

Erngup kaaviiaarnerata suna ilisarnaatigaa?

Sermip kaaviiaarnerata qimminik sulineq qanoq sunnertarpaa?

Ukiup allanngorarneri sermillu kaaviiaarnera pissutsinik sunik sunnerneqarsinnaappat?

  • Naleqqussarneq – uumasut tamarmik inuuniarunik avatangiisiminnut naleqqussartariaqarput.

Naleqqussarnerup imarivaa, uumasoq avatangiisimi aalajangersimasumi inuussaguni,  uuumaannarniaruni inooriaatsimut naleqqussartariaqarpoq.

Ummasoq assigiinngitsutigut avatangiisiminut naleqqussarsinnaavoq. Pissusissamisut toqqaanermigut uummasoq sannamigut pissutsimigullu naleqqussartarpoq, inooriaatsimut nutaamut naleqqutilerluni.

Pissusissamisut toqqaaneq tassaasinnaavoq, assersuutigalugu ameq meqqulik ineriartuaartillugu, silamut peqqarniittumut naleqquttunngortillugu, soorlu kalaallit qimmiat taamaalisimasoq. Qimmit amertik meqqulik illersuutitut ineriartortissimanngikkunikku toqussapput. Taamaasilluni kingornussatut iluaqutit kinguaavinut ingerlateqqinneqasssapput, pitsaanerpaamillu naleqqussarsimasoq kisimi uumaanassaaq. Unai takusaqarnerugit (Den Grønlandske Slædehund qupperneq 13)

Kalaallit qimmiata qimuttup inuunini qanoq ililluni nunatsinni naleqqussarsimasoraajuk?

Inuusugut qanoq ililluta maanna inuunitsinnut naleqqussarsimavugut?

Ummasut naleqqussartarnerinut allanik assersuutissaqarpit?

  • Nukik – uumasoq inuuniaruni kulhydratinik, orsumik proteininillu nerisariaqarpoq. Uumasut assigiinngitsunut marlunnut agguarneqartarput, autotrofit heterotrofillu. Autotrofit nammineq kulhydratinik inussutissaliortarput, assersuutigalugu naasut fotosyntese atorlugu glukoseliortarput.

Heterotrofit uumasut allat nerillugit inuussutissanik pisarput, uani pineqarput orsoq, kulhydratit proteinillu.

Orsoq, kulhydratit proteinillu, aamma inuussutissanik taaneqartartut, celletinni ingerlariaatsinik ataavartitsiniarlutik atorneqartarput, taakkulu uumanissarput qulakkeertarpaat.

Inuussutissat timip uunnissaanut nukissatut atortarpagut timillu cellesa sananeqarneranut atortarlutik. Uani takusaqarnerugit Den Grønlandske Slædehund, qupperneq 42 aamma

Fodring af slædehunde Dyrlægeembedet i Ilulissat – PDF Free Download (docplayer.dk)

Nerisassanut pyramide pillugu suna nalunngiliuk?

Suna annertunerusumik pissavarput, orsoq, kulhydratit imaluunniit proteinit?

Qimmit inuillu inuussutissanik agguaqatigiinneri assigiinnissaat ilimagaajuk?

Maanna atuartut podcastimit suliaqarlutik ilisimasaminnik allattuissapput.

Allattarfissuarmiit samminerani atuartut suliamut tunngasunik taaguutinik alllannerini ikiukkit. Atuartut nipinik, assinik allatanillu suliaqarsinnaapput.

Book Creator webimi:

  1. + tooruk
  2. Allatamik toqqaagit allallutillu imaluunniit allatassaq mikrofonimut immiuguk.
  3. Assimik toqqaagit Googlemilu assinik ujarlerit.

Nammineq assiutitit aamma ikkussinnaavatit.

Book Creator app-imi

  1. + tooruk
  2. Add text toqqaruk allatassarlu allallugu imaluunniit allataq mikrofonimut tasaturimiittumut immiuguk
  3. Add Photo assilu kissaatigisaq ikkullugu.

Atuartut aamma titartaariarlutik quppernermut ikkussinnaavaat. Siuliani nassuiarneqarneratuut assit ikkutikkit.

Ingerlaneq tamaat allatat pisariaqartitaq malillugu takoqqinneqarsinnaapput.

Maanna atuartut Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi qimmeq qimuttoq pillugu filmissapput.

Statens Naturhistoriske Museumimi videoliani tallimaasuni inuit tallimat qanittumi malinnaaffigai, taakku tamarmik Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi qimmeq qimuttoq ulluinnaannut ilaavoq.

 hjemmesidenimi filmit tallimat nassaassaapput.

Atuakkami filmini tallimaasuni pingasut toqqarpagut. Videot kalaallisuujupput tuluttut allagartalersugaallutik. Videonut ilaapput videot pingasut pillugit allaatigisaq, kiisalu apeqqutit filmimi atuartut takusaat pillugit eqqarsaasersuutaasinnaasut.

Uani atuagaq Qimmeq atuarneqarsinnaavoq tusarnaarneqarluniluunniit, kalaallisut qalunaatulluunniit, taanna kalaallit qimmiannut qimuttumut tunngavoq.

 

Maanna atuartut qimmit qimuttut pillugit ilisimasatik podcastiliorlutik atussavaat.

Kangiata Illorsua, nutaamik Kalaallit Qimmiat Qimuttoq pillugu, podcastiliorniartoq ikiussavarsi.

Podcastimi atuartut qimmit qimuttut pillugit oqaluttuassapput: I podcasten skal eleverne fortælle om slædehundenes:

  • Kangiani inuunermut pingaarutaa.
  • biologii
  • pilerfik
  • qimmitut sulisutut atorneqartarnera.

Podcasti kalaallisut, qallunaatut tuluttulluunniit suliarineqarsinnaavoq.

Atuartut podcasti qupperneq 24-25-mut ikkutissavaat. Assinik/modellinik allanilluunniit ilasinnaavaat.

Sammisassanut allanut siunnersuutit

  • Atuartut Kalaallit Qimmiat Qimuttoq pillugu oqalugiarnissamik aaqqissuitissigit. Klassinuusinnaavoq, angajoqqaanuusinnaavoq, utoqqarnuusinnaavoq imaluunniit allanuusinnaavoq.
  • Atuartunut podcasti podcastileriffimmut ilumoortumut saqqummersitsissiuk.

Podcasti Qimmilivik Kangiata Illorsuata Ilulissaniittup ineriartortitaraa.

Podcastimi Qimmilivimmi ilinniartitsinermi atortussat Lotte Brinkmannimit Anholtimeersumit ineriartortinneqarput Leg med IT siunnersuisoqatigalugu.

Atuartut atuagaat Book Creator suliniummit Nutaaliortameersuuvoq Kivitsisamiit. Qiortagassaq Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Manuelimit, Leg med IT-mit ineriartortinneqarpoq.

Ilinniartitsinermi atortussat Qimmilivik Creative Commons kreditering-licens CC:BY-mit saqqummersitaavoq.

Suliniut-Qimmeq Ilisimatusarfimmiit Københavns Universitetimiillu ineriartortinneqarpoq.

Meeqqat atuagaat Qimmeq – kalaallit qimmiat qimuttoq – Anne Katrine Gjerløffimit, Ilisimatusarfimmit Statens Naturhistoriske Museumimiillu ineriartortinneqarpoq.

Atortussat allannertaat, suliassartaat assiliartaallu agguarneqarsinnaapput, saqqummerseqqinneqarsinnaapput suliareqqinneqarsinnaallutillu, taamaallaat suminngaanneernersut nalunaarutigalugit tassalu ‘Hundepladsen by Isfjordscenteret Ilulissat’.

Atuartut Kangiata Illorsuata assingi marluk takussavaat, aasakkut ukiukkullu.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

Kangiata Illorsua suunersoq.

  • Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarpa.
  • Aasap ukiullu assigiinngissusaat.
  • Najugassinni aasap ukiullu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga oqaluuserisiuk aammalu inuit qassit Ilulissani najugaqarpat, illoqarfinnilu najugarisarni inuit qassit najugaqarpat?

Atuartut nunarsuup assingata ilaa takussavaat.

Atuartut tikkuut atorlugu sumi najugaqarnerlutik takutissavaat.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assingatigoortillugu.

Klassemi oqaluuserisinnaavarsi:

  • Ilulissat illoqarfissilu imaluunniit nunaqarfissilu assigiinngissutai assigiissusaalu.

Taava maanna atuartut podcasti Qimmilivik tusarnaassuaat. Podcasti qupperneq 12-imi asseq toorlugu nassaarissavarsi.

Atuartut marlukkaarlutik eqimattakkaarlutilluunniit tusarnaarnissat innersuussutigineqarpoq.

Atuartut Walk and Talk-iliortikkit podcasti pillugu oqaloqatigiisillugit.

Qupperneq 13-imi atuartut podcasti pillugu oqaluttuassapput. Oqalulluni allagartaligassani allatamik, assimik nipimilluunniit immiussamik ikkussisinnaapput.

Book Creator webimi imannnak nipimik immiussisarput:

  1.  +  tooruk
  2. Add Sound toqqaruk
  3. Toortagaq aappaluttoq tooruk
  4. Immiussineq naammassippat toortagaq aappaluttoq tooqqiguk
  5. Yes tooruk

Book Creator app-imi imannak nipimik immiussisoqartarpoq:

  1. + tooruk
  2. Optag toqqaruk
  3. Start optagelse tooruk
  4. Immiussineq naammassippat stop optagelse tooruk
  5. Brug optagelse tooruk

Maanna immiussaq nipit ilisarnaataanik ilisisarnaateqalerpoq. Ilisarnaat kissaatigisamut ilineqarsinnaavoq. Immiussaq tusarnaaqattaarneqarsinnaavoq.

Klassit katersuunnerat

Qupperneq 12-13 suliaralugu naammassippat, klassi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaa innersuussutigineqarpoq.

Allattarfissuarmi allannissarsi isummallu imarisai oqaatsillu paasinnissutissat allannissaat innersuussutigaarput.

Klassen oqaluuserisinnaavarsi:

  • Atuartut podcastimut tusarnaarnerminni suna tupaallaatigivaat.
  • Podcastimi isummat imarisaat oqaatsillu paasinnissutissat tusaavaat.

Oqaloqatigiinnermi ataatugaaniittut isumassarsiorfittut atorsinnaavatit.

  • Kulturi

Kulturi naleqartitanik ataatsimoorussanik, ileqqunik, ilitsoqqussanik, ilisimasanik isummanillu imaqarpoq, taamaasilluni inuiaqatigiit inuilluunniit ataasiakkaat oqaluttuarisaanermi sumiiffimmilu takutittarlugu.

  • Piniartuunermi aalisartuunermilu kulturi

Kalaallit Nunaat Thulemut nunasiartortut siulliilli ukiut 4-5000 matuma siorna pimmatali, pinngortitami pisuussutsit aalisakkat, timmissat nunami imarmilu miluumasut pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Piniarneq aalisarnerlu suli inuunermut, inunnut kalaallinullu inuiaqatigiinnut, suli tunngaviuvoq pingaarutilik. Taaku piumasaqaatit taaneqartut nammineq kulturerisamik ineriartortitsinermik kinguneqarput, ilitsoqqussanik tulluusimaarutigisanik tunngaveqarlutik.

Kalaallit kulturiat pillugu suna nalunngilisiuk?

Kulturit allat suut nalunngilisigit?

  • Inuunermut tunngavik – kalaallit piniarnermut aalisarnermullu kulturiani qimmeq inuunermi tunngaviuvoq.

Inuunermut tunngavik tunngaviliisuuvoq, suup ilaa pineqartillugu pingaaruteqartoq. Illu tunngaveqanngikkuni uppissooq. Sermeq isseqartinnagu iminngussooq; serminngortitsinissamut issittariaqarpoq. Qimmit pisat, aalisakkat inuillu sikukkut qaqqakkullu angallannissaannut pisariaqarput, alla pisinnaatinnagu. Qimmit angallassinermut tunngaviupput.

Sooruna qimmit uani kulturimi tunngavigineqartut?

Qimmeqarani piniartuusoqarsinnaava aalisartuusoqarsinnaallunilu?

  • Inuunermut qitiusoq – inuiaqatigiinni / pisanik inunnillu angallassinermi.

Inuiaqatigiinni qimmit inuunermi qitiupput, kinguuariippassuarni pisat nunaqarfimmut angerlaattarpaat, inuillu nunaqarfiit nunallu akornanni angallatarlugit.

Inuunermi qitiuneq piumasaqaataavoq suna arlaat ingerlasinnaassappat. Qimmit piumasaqaataapput, pisat nunaqarfinnut illoqarfinnullu angerlaannissaannut.

Inuunermut qitiuneq inuiaqatigiinnut qanoq isumaqarpa?

Illit ulluinnarni suna inuunerni qitiuva?

  • Kaaviiaarneq –pisat kaaviiaarnerata sermip kaaviiarnera malittarpaat.

Kaaviaarnerup ilisarnaatigaa, suulluunnit utikannera, uteqqinneqartarnera.

Ulloq unnuarlu ilisimaneqartumik aalajangersimasumillu ingerlaaseqarpoq. Ullumik unnuamillu agguagaavoq. Ukiup allanngorarnera takkuttarpoq ingerlaqqillunilu, aalajangersimasumik tulleriiaarluni. Sermeq kaaviiaarfeqarpoq. Sermip aalanera issimik kiassutsimillu sunnerneqartarpoq (Ukiup allanngorarnerata kaaviiaarnera), taassumalu piniagassat inuunissaat sunniuteqarfigisarlugit.

Ukiup allanngorarneri sisamat qanoq taaguuteqarpat?

Erngup kaaviiaarnerata suna ilisarnaatigaa?

Sermip kaaviiaarnerata qimminik sulineq qanoq sunnertarpaa?

Ukiup allanngorarneri sermillu kaaviiaarnera pissutsinik sunik sunnerneqarsinnaappat?

  • Naleqqussarneq – uumasut tamarmik inuuniarunik avatangiisiminnut naleqqussartariaqarput.

Naleqqussarnerup imarivaa, uumasoq avatangiisimi aalajangersimasumi inuussaguni,  uuumaannarniaruni inooriaatsimut naleqqussartariaqarpoq.

Ummasoq assigiinngitsutigut avatangiisiminut naleqqussarsinnaavoq. Pissusissamisut toqqaanermigut uummasoq sannamigut pissutsimigullu naleqqussartarpoq, inooriaatsimut nutaamut naleqqutilerluni.

Pissusissamisut toqqaaneq tassaasinnaavoq, assersuutigalugu ameq meqqulik ineriartuaartillugu, silamut peqqarniittumut naleqquttunngortillugu, soorlu kalaallit qimmiat taamaalisimasoq. Qimmit amertik meqqulik illersuutitut ineriartortissimanngikkunikku toqussapput. Taamaasilluni kingornussatut iluaqutit kinguaavinut ingerlateqqinneqasssapput, pitsaanerpaamillu naleqqussarsimasoq kisimi uumaanassaaq. Unai takusaqarnerugit (Den Grønlandske Slædehund qupperneq 13)

Kalaallit qimmiata qimuttup inuunini qanoq ililluni nunatsinni naleqqussarsimasoraajuk?

Inuusugut qanoq ililluta maanna inuunitsinnut naleqqussarsimavugut?

Ummasut naleqqussartarnerinut allanik assersuutissaqarpit?

  • Nukik – uumasoq inuuniaruni kulhydratinik, orsumik proteininillu nerisariaqarpoq. Uumasut assigiinngitsunut marlunnut agguarneqartarput, autotrofit heterotrofillu. Autotrofit nammineq kulhydratinik inussutissaliortarput, assersuutigalugu naasut fotosyntese atorlugu glukoseliortarput.

Heterotrofit uumasut allat nerillugit inuussutissanik pisarput, uani pineqarput orsoq, kulhydratit proteinillu.

Orsoq, kulhydratit proteinillu, aamma inuussutissanik taaneqartartut, celletinni ingerlariaatsinik ataavartitsiniarlutik atorneqartarput, taakkulu uumanissarput qulakkeertarpaat.

Inuussutissat timip uunnissaanut nukissatut atortarpagut timillu cellesa sananeqarneranut atortarlutik. Uani takusaqarnerugit Den Grønlandske Slædehund, qupperneq 42 aamma

Fodring af slædehunde Dyrlægeembedet i Ilulissat – PDF Free Download (docplayer.dk)

Nerisassanut pyramide pillugu suna nalunngiliuk?

Suna annertunerusumik pissavarput, orsoq, kulhydratit imaluunniit proteinit?

Qimmit inuillu inuussutissanik agguaqatigiinneri assigiinnissaat ilimagaajuk?

Maanna atuartut podcastimit suliaqarlutik ilisimasaminnik allattuissapput.

Allattarfissuarmiit samminerani atuartut suliamut tunngasunik taaguutinik alllannerini ikiukkit. Atuartut nipinik, assinik allatanillu suliaqarsinnaapput.

Book Creator webimi:

  1. + tooruk
  2. Allatamik toqqaagit allallutillu imaluunniit allatassaq mikrofonimut immiuguk.
  3. Assimik toqqaagit Googlemilu assinik ujarlerit.

Nammineq assiutitit aamma ikkussinnaavatit.

Book Creator app-imi

  1. + tooruk
  2. Add text toqqaruk allatassarlu allallugu imaluunniit allataq mikrofonimut tasaturimiittumut immiuguk
  3. Add Photo assilu kissaatigisaq ikkullugu.

Atuartut aamma titartaariarlutik quppernermut ikkussinnaavaat. Siuliani nassuiarneqarneratuut assit ikkutikkit.

Ingerlaneq tamaat allatat pisariaqartitaq malillugu takoqqinneqarsinnaapput.

Maanna atuartut Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi qimmeq qimuttoq pillugu filmissapput.

Statens Naturhistoriske Museumimi videoliani tallimaasuni inuit tallimat qanittumi malinnaaffigai, taakku tamarmik Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi qimmeq qimuttoq ulluinnaannut ilaavoq.

 hjemmesidenimi filmit tallimat nassaassaapput.

Atuakkami filmini tallimaasuni pingasut toqqarpagut. Videot kalaallisuujupput tuluttut allagartalersugaallutik. Videonut ilaapput videot pingasut pillugit allaatigisaq, kiisalu apeqqutit filmimi atuartut takusaat pillugit eqqarsaasersuutaasinnaasut.

Uani atuagaq Qimmeq atuarneqarsinnaavoq tusarnaarneqarluniluunniit, kalaallisut qalunaatulluunniit, taanna kalaallit qimmiannut qimuttumut tunngavoq.

 

Maanna atuartut qimmit qimuttut pillugit ilisimasatik podcastiliorlutik atussavaat.

Kangiata Illorsua, nutaamik Kalaallit Qimmiat Qimuttoq pillugu, podcastiliorniartoq ikiussavarsi.

Podcastimi atuartut qimmit qimuttut pillugit oqaluttuassapput: I podcasten skal eleverne fortælle om slædehundenes:

  • Kangiani inuunermut pingaarutaa.
  • biologii
  • pilerfik
  • qimmitut sulisutut atorneqartarnera.

Podcasti kalaallisut, qallunaatut tuluttulluunniit suliarineqarsinnaavoq.

Atuartut podcasti qupperneq 24-25-mut ikkutissavaat. Assinik/modellinik allanilluunniit ilasinnaavaat.

Sammisassanut allanut siunnersuutit

  • Atuartut Kalaallit Qimmiat Qimuttoq pillugu oqalugiarnissamik aaqqissuitissigit. Klassinuusinnaavoq, angajoqqaanuusinnaavoq, utoqqarnuusinnaavoq imaluunniit allanuusinnaavoq.
  • Atuartunut podcasti podcastileriffimmut ilumoortumut saqqummersitsissiuk.

Podcasti Qimmilivik Kangiata Illorsuata Ilulissaniittup ineriartortitaraa.

Podcastimi Qimmilivimmi ilinniartitsinermi atortussat Lotte Brinkmannimit Anholtimeersumit ineriartortinneqarput Leg med IT siunnersuisoqatigalugu.

Atuartut atuagaat Book Creator suliniummit Nutaaliortameersuuvoq Kivitsisamiit. Qiortagassaq Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Manuelimit, Leg med IT-mit ineriartortinneqarpoq.

Ilinniartitsinermi atortussat Qimmilivik Creative Commons kreditering-licens CC:BY-mit saqqummersitaavoq.

Suliniut-Qimmeq Ilisimatusarfimmiit Københavns Universitetimiillu ineriartortinneqarpoq.

Meeqqat atuagaat Qimmeq – kalaallit qimmiat qimuttoq – Anne Katrine Gjerløffimit, Ilisimatusarfimmit Statens Naturhistoriske Museumimiillu ineriartortinneqarpoq.

Atortussat allannertaat, suliassartaat assiliartaallu agguarneqarsinnaapput, saqqummerseqqinneqarsinnaapput suliareqqinneqarsinnaallutillu, taamaallaat suminngaanneernersut nalunaarutigalugit tassalu ‘Hundepladsen by Isfjordscenteret Ilulissat’.

ILULISSANI NAJUGAQARUT OQALUTTUAAT TUSARNAAKKIT

00:00
00:00

Qimmit inaat

00:00
00:00

Kiffaanngissuseq navianartorsiornerlu

00:00
00:00

Sermeq inuunermik tunisisoq

00:00
00:00

Piniartutut inuuneq

00:00
00:00

Illoqarfik qaleraleqarfik

00:00
00:00

Niuerniummi qoorortuuaraq

00:00
00:00

Nunaqarfinni inuuneq

00:00
00:00

Qerititsivinni toqqortaatit

00:00
00:00

Qaamaneq uteqqippoq

OQALUTTUANI PEQATAASUT TAMASSA ANNERTUUMIK QUAJAFFIGAAGUT

1. William & Niels Petersen 2. Ane Sofie & Flemming Lauritzen, Klaus Nordvig Andersen 3. Malik Niemann 4. Mikkel Petersen 5. Palle Jeremiassen, Mikkel Petersen, Lisa Helene Sap 6. William Petersen, Malik Niemann 7. Ole Dorph 8. Elin Andersen, Vera Mølgaard, Malik Niemann  9. Lisa Helene Sap

Suliniut Nordeap aningaasaateqarfianiit taperneqarpoq Katrine Nylandimillu pilersitaalluni