KANGIATA ILLORSUA

QUPPERNERMIT QUPPERNERMUT ILITSERSUUT – BOOK CREATORIMI ATUAKKAMUT “NIUERNIUMMI QOORORTUUARAQ”

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq. Soorlu paasissutissiisarfittut qitiusoq kiisalu Sermeq pillugu oqaluttuamik ataavartumik saqqummersitaqartoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga qimerlluussavarsi Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq inuttutiginersoq oqaluuserissavarsi. Kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuartut quppernermi 12-mi allataq atuassavaat:

Avannaani meeqqat 8-10-niilli ukioqaleraangamik

aallaaniarnermik ilinniartinneqartarnerat nalinginnaasorujussuuvoq.

Nukappiaraq niviarsiaralluunniit perngaraangat ilaqutaasut ikinngutaasullu

ilagalugit nalliuttorsiutigineqartarpoq.

Tassa inuiaqatigiit piniarnermik inuussutissarsiuteqartut,

ulluinnarnilu inuunerannut piniarneq aalisarnerlu atuuttut.

Tassa kalaallit inooriaasiat.

Qupperneq 13-mi atuartut immiussillutik apeqqutit 4-mat akissavaat.

• Uumasumik aallaanninnikuit?
• Uumasumik aallaannissimasumik nalunngisaqarpit?
• Nujugaqarfinni piniartoqartaqaa?
• Pisimasut immikkoortut suut illit najugaqarfinni nalliuttorsiutigineqartarpat?

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tamatuma kingorna klassimi oqallissinnaavusi, tassanilu atuartut misilittakkaminnik oqaluttuarsinnaapput.

Atuartut maannakkut podcasti Niuerniummi qoorortuuaraq tusarnaassavaat. Podcasti quppernermi 14-mi assiliaq toorlugu aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Malugiuk Williammi kalaallisut oqaluttuarpooq, taannalu qallunaatut oqaluttuareqqinneqarpoq.

Podcastip imarisai

Oqaluttuaq puisip pilanneqarnerata nipaa ilutigalu aallartippoq.

Williammip oqaluttuaa Katrinemit oqaluttuareqqinneqartoq:

• Williammip ullut ilaanni aatamini angalaqateqarnini oqaluttuaraa. Aataata puisi takugamiut aallaariaraluarpaa iluatsinnaguli. Williammip qoorortuaraq tiguaa puisilu niaquatigut aallaallugu. Angerlarlutik Williammip suli puisi alla takuaa aallaallugulu.
• Perngattoqaraangat persuarsiutaasaqaaq ilaquttat ikinngutillu tamaasa ilaqalugit nalliuttorsiutigineqartarluni. (Kaffillernermik)
• Williammi taamaallat 11-nik ukioqarpoq, nalliuttorsiornermilu nererpiarsinnaanngilaq immuttuutinik marlunnik aalasunik kiguteqarami.

Malik oqaluttuarpoq:

• piniartut akornanni inuulluni angalassagaangamilllu aallaasimi nassarnissaa puiunngisaannarlugu.
• puisimik takugaangamik aallaasarpaat imaluunniit periartarpaat.
• puisi pisarineqartoq ingerlaannaq pilanneqartarpoq uullineqarlunilu, tamatuma kingorna sumi arlaanni qaarsumi igaasartarput nerrillutillu.
• angerlaraangamik ilorrisimaartarput immaqalu angerlaassassaminnik qerititsivimmullu ikisassaminnik saarullinnik 10-nik suluppaakkanillu pisaqartarlutik.
• suna tamarmi piniarnermik aalisarnermillu siunertaqarpoq. Tassa kalaallisut inuuneq.
• meeraanermiilli aallaasersornermik perorsaaneq ingerlanneqartarpoq; kikkut tamarmik piniartunngorsinnaapput, allaat paninini 1½-nik ukiulik.
• maani (Avannaani) aqqusinersuaqanngilaq, taamaattumillu imaaliallaannarluni niuerniartoqarsinnaanngilaq. Angallammik nioqqutissat aaneqartarput (imaani/kangerlummi). Tassa unnuit tamaasa nerisassarsiffiusartoq.
• inuusuttuaraalluni takornarianik angallassilluni takornariat ilaat amerikkarmiup arpaannaq oqarfigisimavaa: ”inuit marluk aallaasisartut takuakka”. Kisianni tamanna tupinnanngilluinnarpoq, immaqami aningaaserivimmut orsussaminnut akiliutissaminnik aningaasanik tigusiniartut.

Katrine oqaluttuarpoq:

• angallammik pinngortitami nioqqutissanik aallertarneq pissusissamisoortuusoq
• takornarianit amerlasuunit tupigusuutigineqartartoq pisiniarfimmi qoroortuuararsiniarsinnaaneq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik pillugu minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Quppernermi 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik tusarnaagassiussapput.

Quppernermi assit tusarnaagaannut eqqaasitsissutissatut atorneqarsinnaapput.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaara sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqqikkaaneq

Quppernerni 14-15-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigissutiginissaat innersuutigineqassaaq. Oqaloqatigiinnerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattussagitit nnnersuutigissavarput.

Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:

• arlaannik immikkut tupigusuuteqarnersut.
• Avannaani qoorortuuaqqamik aallaasersornermik meeraanermiilli sungiusartarneq pissusissamisoortuusoq
• angallammik angalaneq biilernermut naleqqiullugu sooq orniginarnerusoq.
• uumasut suut piniarneqartartut aalisarneqartartullu.

Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaquutit oqaatsillu pingaarnerit

• Inuiaqatigiit piniarnermik inuussutissarsiuteqartut – matumani oqaaseq pingaarneq oqaluttuarisaanermut qangaarsuarmut atorneqartartumut paarlaanneqassanngilaq.
  Avannaa piniartoqarfittut Malimmit oqaatigineqaraangat, tassani eqqarsaatigineqartarpoq aallaaniarnerup aalisarnerullu sunut tamanut attuumassuteqarnera. Ilulissat eqqaata imartaani piniagassaqarluaraangat suut tigummisat tamarmik iperarneqarput aallaaniarnerlu aallunneqalersarluni.
  Kalaallinit aallaaniarneq aalisarnerlu nuannarineqaqaaq. Pinngortitarlu alutornaqisoq qanittuararsuujuaannarpoq. Piffissanngoraangat qerititsiviup neqinik ulikkaarnissaa isumannaarniarneqartarpoq, taamaalilluni ukiuunerani nerisagissaarnissaq isumannaarneqartarmat. Amerlanernit tuttup umimmaallu neqaa piumaneqarnerusarpoq.
  Piniarnerup qangali ileqqutut atugaanera aamma Danmarkimut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni aallaasit nalinginnaanerujussuunerannut pissutaavoq. Ulluinnarni inuunermut atavoq.

Nunatsinni aallaaniarneq aalisarnerlu ileqqorineqarput. Kina akornassinni uumasumik pisaqarnikuuva. Najukkassinni tassunga atatillugu suna ileqquuva?

• Kaffemik – Kalaallit immikkut pisoqartillugu nalliuttorsiussagaamik kaffillertarput. Tamanna angerlasimaffimmi ingerlanneqarajunnerusarpoq, kikkullu ilisarisimasat tamarmik qaaqquneqartarput. Kaffemik taaneqartaraluartoq kaagit kaffilu kisiisa sassaalliutigineqarneq ajorput.

Meeqqat inuusuttuaqqallu nalliuttorsiutigineqartarnerannut immikkut ileqqunik taasaqarsinnaavisi?

• Aataaq – nunatsinni puisit arfinillit assigiinngitsut ilagaat. Ukioq kaajallallugu nunatsinni siumorneqarsinnaavoq. Aasaanerani NewFoundlandimi piaqqisarfimminnit neriniarlutik puallarserniarlutillu takkukkaangamik, februarimilu piaqqiartorlutik piaqqisarfimminnut utinnginnerminni ingammik amerlanerusarput. Nunatsinni kangerlunni amisut 10-20-nik amerlassuseqarlutik takussaagajunnerupput.

Ilisarnaataat:

Puisit inersimasut (aataarsuit) qernertumik niaqoqarput ilisarnaqutaalluartumillu tunuat hiistip aloqutaatut milaqartarlutik. Aataalli inuusuttut (allattuut) tunui qasertunik toornertut ittunik milaqartarput ataallu qasertumik qaamasumik qalipaateqartarluni. Piaqqat inoorlaat amiat qaqqorissunik meqqoqarpoq.

Nerisaat:

Nerisaat tassaapput eqalugaq aamma Themisto (kinguit ilaat). Puisi inersimasoq ullormut aalisakkat 3 kg missiliorlugit nerisarpoq.

Nunatsinni puisit allat aqqi ilisimavisigit?

• Qoorortuuaraq – 5,6 mm-nik diameterillinnik mikisunik iluleqarpoq, taakkulu 50-100 m tikillugu ungasissusilimmut atussallugit naleqqupput. Aallaasip imassaata isua annikitsumik paassanik immigaavoq, taannalu kukunneqaraangat ilulia aallartarpoq. Ilulia aqerlumik sanaajuvoq nualu qarajuttuusinnaavoq imaluunniit putuneqarsimasinnaallutik (hollow point) uumasullu 200 m-rit tikillugit ungasissusillit eqqorneqarsinnaapput toqunneqarsinnaallutillu.

Soormitaavaana qoorortuaqqamik ateqartoq?

Quppernermi 16-mi atuartut William pillugu allataaq, tassa aatani ilagalugu aallaaniartoq, atuassavaat.

Williammi 11-nik ukioqarluni aatani ilagalugu angalaarlutik puisimik takupput. Aataata puisi aallaariararmiuk uniorpaa. Taava Williammip qoorortuuaraaq tiguaa puisilu niaquatigut aallaallugu.

Aataata puisi ingerlaannaq pilanniarpaa, Williammili ingerlaqqinniarpoq. Iluliarsuaq saneqqullugulu Williammip puisi alla takuaa. Aamma taanna pisaraa. Puisimik perngartoqartillugu ulloq nallittorsiutigineqartarpoq. Williammi puisimik ataasiinnanngitsumik marlunnilli pisaqarpoq.

Qupperneq 17-mi Williammip ullorsiutaani aatani ilagalugu angalanera puisinillu pisaqarnera allaaserissavaat.

Atuartut allaaserisartik titartakkamik assiliartalersorsinnaavaat.

Aqerluusaasivip atorlugu titartaaneq: ilitsersuut 4 uani takuk.

Qupperneq 18-mi Williammip perngarnera allaaserineqarpoq.

Aamma ullorsiortoqartillugu suut sassaalliutigineqartartut assingat takuneqarsinnaavoq. Nunatsinnit kaffisoriartoqusisoqartarpoq.

Klassimi oqaluuserisinnaavasi:

• nerisassat sassaalliutigineqartut.
• najugaqarfissinni qanoq ullorsiortoqartarnersoq.
• immuttuutinik aalasunik kiguteqarluni qanoq innersoq.

Atuartut maannakkut nammineq kaffillissapput. Nerisassanik agguaassassaminnik nammineq nassarsinnaapput. Imaluunniit atuarfiup igaffianiissinnaagunik ikioqatigiillutik nerisassiorsinnaaput. Immaqa angajoqqaanik ataatsimiititsinermut atatillugu aaqqissuisoqarsinnaavoq.

Aaqqissuussinermut atatillugu assiliisoqassaaq assillu qupperneq 19-mut ikkunneqassapput.

Assinik allatanillu ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Qupperneq 20-m atuartut aataaq titartarneqarsimasoq kiisalu qupperneq 21-mi paasissutissat aamma Ilisimaviuk? takusinnaavaat.

Qupperneq 21-mi atuartut apeqqutinut akissutit pullartanut immiutissavaat. Pullartami imaqanngitsumik appeqqut nammineq allassinnaavaat.

• Puisi inersimasoq qanoq taaneqartarpa?
• Piaraa qanoq taaneqartarpa?
• Arnaviaq qassinik ukioqaleraangami siullerpaamik piaqqisarpa?
• Puisi sunik nerisaqarpa?
• Puisit qanoq piniarneqartarpat?

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Qupperneq 22-mi atuartut aallaasit marluk assigiinngitsut takusinnaavaat. Nammineq pisiarerusutartik toqqassavaat. Niuerniummut suut allat ikissanerlugit aamma nammineq toqqassavaat.

Qupperneq 23-mi aamma pisiat allagartaq takuneqasinnaavoq, tassanilu nioqqutissat pisiarisimasatik suuneri allattussavaat. Nioqqutissat niuerniummiittut akii aamma allattussavaat. Naggataatigut nioqqutissat akii ataatsimut katitissavaat.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaaarnerit taaguutillu sammisimasatik atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavaat, tusarnaagassianngorlugit immiussinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu. Atuartut suliaat podcastimut atatillugu suliaqaqqilerpata ilanngunneqassapput.

Tusarnaagassiamik immiussineq assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk.

Suliamut naggasiullugu oqaluttuami pisimasut tunngavigalugit atuartut titartakkanik sisamanik sanassapput.

Titartakkat naammassippata titartagaq ataaseq toqqassavaat atuakkamullu ikkullugu.

Titartakkat oqaluttuami pisimasut qanoq innikkut pisimanerat naapertorlugu tulleriiutaarlugit ikkussorneqassapput, taamaalillutik titartakkat oqaluttuatut tulleriiakkatut saqquminiassammata.

Naggataatigut atuartut titartakkat ataasiakkaarlugit tusarnaagassiussapput. Tassani titartakkat sisamat tamaasa ataasiakkaarlugit oqaluttuarissavaat.

Tusarnaagassiamik assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Niunerniummi qoorortuuaraq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Niunerniummi qoorortuuaraq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoed-imit Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Niunerniummi qoorortuuaraq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Niuerniummi qoorortuuaraq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.