KANGIATA ILLORSUA

QUPPERNERMIT QUPPERNERMUT ILITSERSUUT – BOOK CREATORIMI ATUAKKAMUT “NIUERNIUMMI QOORORTUUARAQ”

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga qimerluussavarsi Ilulissallu qanoq inuttutiginersoq, kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi?

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuartut puisit assigiinngitsut sorliit nunatsinni siumorneqarsinnaasut misissussavaat.

Quppernermi 12-mi marlunnik pullartaqarpoq apeqqutitalinnik, taakkulu atuartut tusarnaagassiorlutik pullartamullu ikkussillutik akissavaat. Kiisalu Pinngortitaleriffimmut-mut linkeqarpoq, tassani puisit assigiinngitsut pillugit paasisassarsiorsinnaapput. Atuartut aamma internetimi puisit assigiinngitsut assinganik ujarlersinnaapput.

Qupperneq 13-mi assit sisamat ikkunneqarsimapput, taakkuuppullu qasigiaq, aataat, natseq natsersuarlu.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Atuartut maannakkut podcasti Niuerniummi qoorortuuaraq tusarnaassavaat. Podcasti quppernermi 14-mi assiliaq toorlugu aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Oqaluttuaq puisip pilanneqartup nipaa ilutigalu aallartippoq.

Williammip oqaluttuaa Katrinemit oqaluttuareqqinneqartoq:

• Williammip ullut ilaanni aataminik angalaqateqarnini oqaluttuaraa. Aataata puisi takugamiuk aallaariaraluarpaa iluatsinnaguli. Williamip qoorortuuaraq tigua puisilu niaquatigut aallaallugu. Angerlarlutik Williammip suli puisi alla takuaa aallaallugulu.
• Perngattoqaraangat persuarsiutaasaqaaq ilaquttat ikinngutillu tamaasa ilaqalugit nalliuttorsiutigineqartarluni. (Kaffillernermik)
• Williammi taamaallat 11-nik ukioqarpoq, nalliuttorsiornermilu nererpiarsinnaanngilaq immuttuutinik marlunnik aalasunik kiguteqarami.

Malik oqaluttuarpoq:

• inuiaat piniarnermik inuussutissarsiutillit akornanni inuulluni angalassagaangamilllu aallaasimi nassarnissaa puiunngisaannarpaa.
• puisimik takugaangamik aallaasarpaat imaluunniit periartarpaat.
• puisi pisarineqartoq ingerlaannaq pilanneqartarpoq uullerneqarlunilu, tamatumalu kingorna arlaanni qaarsumi igaasartarput nerineqarlunilu.
• angerlaraangamik ilorrisimaartarput immaqalu angerlaassassaminnik qerititsivimmullu ikisassaminnik saarullinnik 10-nik suluppaakkanillu pisaqartarlutik.
• suna tamarmi piniarnermik aalisarnermillu siunertaqarpoq. Tassa kalaallisut inuuneq.
• meeraanermiilli aallaasersornermik perorsaaneq ingerlanneqartarpoq; kikkut tamarmik piniartunngorsinnaapput, allaat paninini 1½-nik ukiulik.
• maani (Avannaani) aqqusinersuaqanngilaq, taamaattumillu imaaliallaannarluni niuerniartoqarsinnaanngilaq. Angallammik nioqqutissat aaneqartarput (imaani/kangerlummi). Tassa unnuit tamaasa nerisassarsiffiusartoq.
• inuusuttuaraalluni takornarianik angallassilluni takornariat ilaat amerikkarmiup arpaannaq oqarfigisimavaa: ”inuit marluk aallaasisartut takuakka”. Kisianni tamanna tupinnanngilluinnarpoq, immaqami aningaaserivimmut orsussaminnik akiliutissaminnik aningaasarsiniartut.

Katrine oqaluttuarpoq:

• angallammik pinngortitami nioqqutissanik aallartarneq pissusissamisoortuusoq
• takornarianit amerlasuunit tupigusuutigineqartartoq pisiniarfimmi qoorortuuararsiniarsinnaaneq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik pillugu minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Quppernermi 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik tusarnaagassiussapput.

Quppernermi assit tusarnaagaannut eqqaasitsissutissatut atorneqarsinnaapput.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaaraq sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqqikkaaneq

Quppernerni 14-15-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigissutiginissaat innersuutigineqassaaq. Oqaloqatigiinnerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattussagitit innersuutigissavarput.

Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:

• podcasti sooq Niuerniummi qoorortuuaraqqamik
• angallammik angalaneq biilernermut naleqqiullugu sooq orniginarnerusoq.
• Avannaani qoroortuuaqqamik aallaasersornermik meeraanermiilli sungiusartarneq pissusissamisoortuusoq.

Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaquutit oqaatsillu pingaarnerit

• Inuiaat piniarnermik inuussutissarsiutillit – matumani oqaatsit pingaarnerit oqaluttuarisaanermut qangaarsuarmut atorneqartartumut paarlaanneqassanngillat.
  Maliup Avannaa inuiannik piniarnermik inuussutissarsiutilittut oqaatigineqaraangat, tassani eqqarsaatigineqartarpoq piniarnerup aalisarnerullu sunut tamanut attuumassuteqarnera. Ilulissat eqqaata imartaani piniagassaqarluaraangat suut tigummisat tamarmik iperarneqarput aallaaniarnerlu aallunneqalersarluni.
  Kalaallinit aallaaniarneq aalisarnerlu nuannarineqaqaaq. Pinngortitarlu alutornaqisoq qanittuararsuujuaannarpoq. Piffissanngoraangat qerititsiviup neqinik ulikkaarnissaa isumannaarniarneqartarpoq, taamaalilluni ukiuunerani nerisagissaarnissaq isumannaarneqartarmat. Amerlanernit tuttup umimmaallu neqaa piumaneqarnerusarpoq.
  Piniarnerup qangali ileqqutut atugaanera aamma Danmarkimut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni aallaasit nalinginnaanerujussuunerannut pissutaavoq. Ulluinnarni inuunermut atavoq.

Kalaallit Nunaanni piniarneq aalisarnerlu ileqqorineqarput. Kina akornassinni uumasumik pisaqarnikuuva. Najukkassinni tassunga atatillugu sunu ileqquuva?

• Aataaq – nunatsinni puisit arfinillit assigiinngitsut ilagaat. Ukioq kaajallallugu nunatsinni siumorneqarsinnaavoq. Aasaanerani NewFoundlandimi piaqqisarfimminnit neriniarlutik puallarserniarlutillu takkukkaangamik, februarimilu piaqqiartarlutik piaqqisarfimminnut utinnginnerminni ingammik amerlanerusarput. Nunatsinni kangerlunni amisut 10-20-nik amerlassuseqarlutik takussaagajunnerupput.

Ilisarnaataat:

Puisit inersimasut (aataarsuit) qernertumik niaqoqarput ilisarnaqutaalluartumillu tunuat hiistip aloqutaatut milaqartarlutik. Aataalli inuusuttut (allattuut) tunui qasertunik toornertut ittunik milaqartarput ataallu qasertumik qaamasumik qalipaateqartarluni. Piaqqat inoorlaat amiat qaqqorissunik meqqoqarpoq.

Nerisaat:

Nerisaat tassaaput eqalugaq aamma Themisto (kinguit ilaat). Puisi inersimasoq ullormut aalisakkat 3 kg missiliorlugit nerisarpoq.

Nunatsinni puisit allat aqqi ilisimavisigit?

• Qoorortuuaraq – 5,6 mm-nik diameterillinnik mikisunik iluleqarpoq, taakkulu 50-100 m tikillugu ungasissusilimmut atussallugit naleqqupput. Aallaasip imassaata isua annikitsumik paassanik immigaavoq, taannalu kukunneqaraangat ilulia aallartarpoq. Ilulia aqerlumik sanaajuvoq nualu qarajuttuusinnaavoq imaluunniit putuneqarsimasinnaallutik (hollow point) uumasullu 200 m-rit tikillugit ungasissusillit eqqorneqarsinnaapput toqunneqarsinnaallutillu.

Soormitaavaana qoorortuuaqqamik ateqartoq?

Qupperneq 16-17-mi atuartut ilusiliaq qimerloorlugu qanoq paasiniarnissaanut ilitsersuut allataq atuassavaat.

Fourestiés-ip immikkoortunut pingasunut ilusiliaanut nassuiaat alla puisinniarnermut atatillugu qupperneq 18-19 misilillugu atorsinnaavaat.

Kiisalu quppernermi 16-mi podcastimit oqaatsit issuaqqissaakkat atuarneqarsinnaapput, taakkualu inuiaat piniarnermik inuussutissarsiutillit atuartunit sammineqarnissaannik sinaakkusersuisuupput.

Qupperneq 18-mi assersuusiaq takuneqarsinnaavoq, tassanilu qajuusiassat immikkoortut pingasut aqqusaarlugit qanoq ingerlasinnaanera takutinneqarpoq, tassa qajuusiassat narsaammi naatinneqarneraniit pisiniarfimmi qajuusatut poortatut pisiarineqarsinnaalerneranut. Aamma Royal Greenlandip nittartagaanut linki ikkunneqarsimavoq, tassanilu qaleralinnik tunisassiorneq annertunerusumik pasisassarsiorfigineqarsinnaavoq.

Qupperneq 19-mi bokseqarpoq atuartunut suliassartalimmik. Qaleralik assersuutigalugu, qupperneq 18-mi atuarsimasaminnut qajuusiassanut taarsiullugu, Fourastiés-ip ilusiliaa atussavaat. Immikkoortut pingasut aqqusaarlugit qalerallip imaanit pisiniarfimmut ingerlaarnera oqaluttuarissavaat.

Atuartut suliassaminnik aallartitsinissaannik ikiorniarlugit aajuku apeqqutigisinnaasatit

• qaleralik qanoq pissarsiarineqartarpa?
• qaleralik tuninnginnerani suliarineqarqartariaqarpa?
• nunani allani inuit qanoq ilillutik ilisimasinnaavaat tunisassanik qaleraliuteqartutit?
• qaleralik nunatsinnit nunarsuup sinneranut ingerlanneqarsinnaava?

Atuartut siullermik eqimattannguakkuutaarlutik suliassartik aallutissavaat, kingornalu klassimi ataatsimoorlusi suliap inernera oqaluuserissavarsi. Atuartut taamaalillutik immikkoortunut pingasunut ilusiliap atornissaanut imminnut isumassarsiorsinnaapput namminerlu paasissutissaasivittik suliarilerunikku nassuiarsinnaassallugu.

Qupperneq 20-21-mi atuartut nunatsinni puisinniartarneq sammissavaat qanorlu kalaallinut pingaaruteqarnersoq.

Qupperneq 20-mi podcastimit tigulaarisaq atuassavaat, kiisalu nunatsinni piniarneq pillugu PDF-filimut linki takusinnaavaat. Tassani quppernerit 22-33 puisinniarnermut tunngasut atorsinnaavaat.

Qupperneq 21-mi apeqqutit pingasuupput:

• immikkootunut pingasunut ilusiliaq puisinniarnermut atatillugu qanoq atorneqarsinnaava?
• piniarneq nunatsinni inunnut qanoq pingaaruteqarpa?
• tassanngaannaq puisinniartarneq inerteqqutaaleraluarpat qanoq qisuariartoqassanersoq illit qanoq isumaqarpit? Imaluunniit nunatsinni piniagassat allat?

Tusarnaagassimik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavat, tusarnaagassiarisinnaavaat imaluunniit titartasinnaapput titartagartillu ikkullugu. Podcastimi suliaminnik nangitsinerannut suliaat atorneqassapput. Atuartut paasissutissaavimminnik itisilerinissaannik periarfississinnaavatit kiisalu paasissutissat nutaat piffissap ingerlanerani ilanngullugit.

Tusarnaagassiorneq assinillu ikkussuineq ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk.

Quppernermi 24-25-mi atuartut weekendimi tupermi unnuillutik aallaaniarlutillu angalaarnissaminnut atortussaminnik pisiniassallutik takorluuissapput.

Qupperneq 24-mi angalaalerunik atortussanut pisiassanut allagartaq takuneqarsinnaavoq, atortussaminnut aningaasartuutit annertussusaat qummut killeqanngilaq, taamaattumillu atuartut sorlu qanoq atortussaqartiginerlutik namminneq aalajanngissavaat. Aamma pisiniarfimmut linkeqarpoq, Pisiffik.gl tassanngaanillu atuartut atortut pisiariniakkatik ujassavaat koorimullu ikiorarlugit.

Qupperneq 25-mi atuartut koorimut ikisamik assinga ikkutissallugu inissaqarpoq.

Suliassaq allanngortittariaqarpat, taava pisiassat nalingat killilersinnaavat imaluunniit pisiassat 10%-mik akillillugit neqeroorutigineqartut, taamaattumillu akikillileerut naatsorsussavaat.

Assinik ikkussuineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Atuartut kalaallit arlallit aallaanialersut takornariallu Ilulissanut tikerlaat naapinnerat naatsunnguanngorlugu isiginnaartitsissutiliarissavaat.

Quppernermi 26-mi linkit atuartut atorsinnaasaat ikkussorneqarsimapput kiisalu isiginnaartitsinermi oqaaseqatigiit pinngitsooratik atorneqartussat allattorneqarsimapput.

Qupperneq 28-29-mi atuartut isiginnaartitsisuliorlutik filmiliartik ikkussinnaavaat.

Isiginnaartitsinermi oqaatsinik najoqqutassiussapput, oqaloqatigiinnermilu aajuku piumasaqaatit:

• Sumi aallaaniarnissartit erseqqissumik toqqarsimassavaat.
  • Google Mapsimi sumiiffik nalunaaqutsissavaat.
• Aallaaniarnermi suna piniarnerlugu erseqqissassavaat.
  • Puisi, aalisagaq imaluunniit alla?
• Pisamik sumut atornissaa erseqqissumik nassuiassavaat.
  • nerisassatut, atisassatut, aalisarnermi atortussatut allamulluunniit?
• Takornariat nunatsinnut tikeqqammersimassapput piniarnermut aalisarnermullu tunngasunik tamanik soqutiginnittorujussuupput.

Videomik ikkussuineq: ilitsersuut 5 uani takuk.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Niunerniummi qoorortuuaraq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Niunerniummi qoorortuuaraq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisamit suliniummut Nutaatiliortamut atatillugu inerisarneqarsimavoq.

Ilusissaa Rikke Falkenberg Kofoed-imit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Niunerniummi qoorortuuaraq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Niuerniummi qoorortuuaraq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.