KANGIATA ILLORSUA

QUPPERNERMIIT QUPPERNERMUT ILITSERSUUT – BOOK CREATORIMI ATUAGAQ “QIMMILIVIK”

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit sisamat atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat, illorsuup saarngi kiisalu Kangiata sermiata saava.

Quppernermi 6-7-mi atugassiaq ataaseq kiisalu isiginnaagassiat pingasut Kangiata Illorsuata pileqqaarneranik takutitsisut takuneqarsinnaapput.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuani suliffeqarfittut suna siunertarineqarnersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Najukkassinni Kalaallit Nunaanilu aasap ukiullu assigiinngissusaat.

Atuartut podcastimi suliaminnik aallartitsinnatik paasisariaqarpaat Kalaallit Nunaat pillugu suut ilisimareernerlugit. Uani podcastimi qimmeq qimuttoq ukkatarineqarpoq, kisianni immaqa podcastinik allanik sammisaqareersimavusi imaluunnit allatigut ilisimasaqalereersimavusi, suliaq aallartitsinnagu atorneqarsinnaasunik.

Qupperneq 8-mi Google Maps-inut linkeqarpoq. Tassani nunap assingani Kangiata Illorsua misillugu atuartut nammineq nassaariniarsinnaavaat.

Aamma misileraallutit podcastimi sumiiffinnik ujaasitissinnaavatit, taamaalillutik sumiiffissiniassammatigit. Sumiiffiit tassaapput:

• Ilulissat
• Kangia
• Avannaa
• Hjørring

Aammattaaq quppernermi 8-mi apeqqutit sisamat atuartunut aqqutissiusinnaasut allassimapput. Aajuku apeqqutissanut arlalinnut siunnersuutit:

• Kalaallit Nunaanni inuit qassit najugaqarpat?
• Qimmit qimuttut sumut atorneqartarpat?
• Sermersuaq qanoq atitutigaa?

Qupperneq 9-mi atuartut akissutitik ikkussussavaat. Akissutitik qanoq ilusilersussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Book Creatorimi saqqummeeriaataasinnaasunut siunnersuutit:

• assassorlutik ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput, assiliisinnaapput ikkullugulu.
• Kalaallit Nunaat pillugu Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput ikkullugillu. Tamatuma kingorna assit allagartalersorneqarsinnaapput.
• Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaminnik oqaluttuarlutik tusarnaagassiorsiamik immiussisinnaapput.
• imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akulerullugit sulisinnaapput.

Qupperneq 10-11-mi Kalaallit Nunaata nunap assinga arfinilinnik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimasoq ikkunneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsersuutit Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit sumiiffiinut ilisimasaminnut ikkussussavaat. Nalunaaqutsersorneqartut saneraani allattuiffissani illoqarfiup imaluunniiit nunaqarfiup aqqa allassinnaavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik ikkussuineq atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk

Atuartut maannakkut podcasti Qimmilivik tusarnaassaavaat. Quppernermi 12-mi podcasti ilisaritinneqarpoq kiisalu ilitsersuuteerannguaqarluni. Quppernermi 13-mi asseq toorlugu podcasti aallartinneqassaaq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq. Atuartut ingerlaqqitsinnagit minutsit arlallit atorlugit tusarnaarsimasartik pillugu oqaloqatigiissinnaapput.

Qupperneq 14-15-mi atuartut podcastimi tusarnaakkatit tunngavigalugit imaqarniliussapput. Imaqarniliaq periutsit assigiinngitsut toqqarlugit suliarisinnaavaat:

• atuagassialiorlutik allassinnaapput
• tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
• ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput
• allarluinnarmik imaqarniliornermut eqqaamassutissiornermullu atatillugu sulinermi sungiusimasaminnik
• – imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akuleriissillugit.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik ikkussuineq atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk

Maannakkut klassissinni ataatsimoorlusi nalilersuissaasi, tassanilu quppernerni 14-mi 15-milu atuartut suliaat eqqartussavasi. Ataatsimoorluni nalilersuineq atuartut namminneq paasissutissaasiviliornissaannut piareersaataassaaq, taamaalillutik podcastimik suliaqarnerminni uterfigisinnaaniassammassuk. Paasissutissaasivimmi tamatumani atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu eqqartorsimasasi qanoq isumaqarnersut nassuiassavaat – atugassialiorlutik, tusarnaagassiorlutik, assiliillutik, titartaallutik imaluunnit taakkua ilaat akulerullugit.

Innersuutigaarput atuartut oqaatsinik pingaarnernik taaguutinilluunniit podcastimi tusarsimasaminnik siunnersuuteqarnissaannik qinnuigalugit aallartissasutit. Tamatuma kingorna oqaatsinik pingaarnernik taaguutinillu makuninga, podcastimi qitiusuni suliallu nanginnerani pingaaruteqartunik, ilanngussissaatit.

• Kulturi – kulturi naleqartitanik ataatsimoorussanik, ileqquliutiinnakkanik, ileqqutoqqanik ilitsoqqussanik, ilisimasanik isummanillu oqaluttuarisaaneq sumiuunerlu tunngavigalugit inuiaqatigiinnik imaluunniit inummik nalilersuinermik ilisarnaateqarpoq.

Podcastimi atuartut piniartut aalisartullu kulturiannik ilisaritinneqarput. Kalaallit Nunaat Thulemi nunasiortornerit siulliilli pimmatali, ukiut 4-5000-it matuma siornatigut, pinngortitap pisuussutanik, tassa aalisakkanik, nunami imaanilu miluumasunik pinngitsoorsinnaasimanngillat. Piniarneq aalisarnerlu suli inunnut kalaallinullu inuiaqatigiinnut inuuniarnermi tungaviusut pingaarnersaraaat. Tamakku pinngortitap atugassarititai nammineq kulturerisamik ineriartortitsinermik kinguneqarput, ilitsoqqussanik tulluusimarutigisanik tunngaveqartut.

Kalaallit kulturiat pillugu suna nalunngilisiuk?

Kulturit allat suut nalunngilisigit?

• Sukaq tunngaviusoq – tunngaviusut ilaat, arlaanut pissut imaluunniit sananeqaataanut ilaasoq pingaarutilik. Kalaallit piniarnermut aalisarnermullu kulturiani qimmit sukaapput tunngaviusut. Qimmit allatut ajornartillugu pisanik, aalisakkanik inunnillu sikukkut qaqqatigullu assartuisarput. Qimmit assartuinermi sukaapput tunngaviusut.

Sooq kulturimi tassani qimmeq tunngaviusumik sukarutaava?

Qimmeqanngikkaluarluni piniartuusoqarsinnaava aalisartuusoqarsinnaallunilu?

• Inuunermut qitiusoq – pissuseq suulluunniit ingerlanissaannut pisariaqartinneqarluinnartoq. Inuiaqatigiinni qimmit inuunermi qitiupput, kinguariinnilu pisanik nunaqarfimmut angerlassisarsimallutik; taamaattumik qimmit pisat angerlamut apuunnissaanut pisariaqartinneqarluinnarput. Qimmit aamma nunaqarfiit nunavissuillu akornanni inunnik angallassisarsimapput.

Inuunermut qitiuneq inuiaqatigiinnut qanoq isumaqarpa?

Illit ulluinnarni inuuninni suna inuunermi qitiuva?

• Kaaviiaarneq – kaaviiaarnerup ilisarnaatigaa suulluunniit akuttunerusumik akulikkinnerusumilluunniit assigiimmik pissuseqarluni uteqattaartartarnera. Ulloq unnuarlu ilisimaneqartumik aalajangersimasumillu ingerlaaseqarpoq. Ullumik unnuamillu agguagaavoq. Ukiup kaajallakkiartorneri aalajangersimasumik tulleriiaarlutik takkuttarput ingerlaqqillutillu. Siku kaaviiaartarpoq. Sikup ingerlaarneri issimik kissamillu sunnerneqartarput (ukiup kaajallakkiartornerisa kaaviiaarneri), taakkulu piniagassat inuunerannut pissutsinik aamma sunniisarluni. Piniagassat kaaviiaarnerisa sikup kaaviiaarnera malittarisarpaat.

Sikup kaaviiaarnerata qimmilerineq qanoq sunnertarpa?

Ukiup allanngorarneri taamaattumillu sikut kaaviiaarnera pissutsinik sunik sunnerneqarsinnaappat?

• Naleqqussarneq – uumassusillit tamarmik inuuniarunik avatangiisiminnut naleqqussartariaqartarput. Naleqqussarneq tassaavoq uumasoq avatangiisini aalajangersimasuni inuussaguni inuunermi atugassarititat tunngavigalugit naleqqussartariaqarnera.

Uumasoq periutsit assigiinngitsut malillugit avatangiisinut naleqqussarsinnaavoq. Pissusissamisoortumik toqqaanikkut uumasoq pisataminik pissutsiminillu ineriartortitsisarpoq, taamaalilluni maannakkut avatangiisinut atuuttunut naleqqusartarluni.

Pissusissamisoortumik toqqaaneq assersuutigalu ameq meqqunikkiartortillugu ineriartortinneqarsinnaavoq, taammalilluni silamut peqqarniitsumut naleqquttunngorlugu, soorlu kalaallit qimmiat taamaatut ineriartorsimasoq. Qimmit amii illersuutissaminnik meqqoqalersimanngitsut toqussapput. Taamaalilluni timip kingornussassaanut atatillugu iluaqutit uumasut kinguaavinut ingerlateqqinneqartarput, taamaallaallu naleqqussarluarnerpaasimasut kisimik aniguissapput. Uani annertunerusumik takusassarsiorit (Kalaallit Qimmiat Qimuttoq qupperneq 13).

Kalaallit qimmiata qimuttup nunatsinni inuunissaminut qanoq ililluni naleqqussarsimasoraajuk?

Uagut inuusugut qanoq ililluta manna inuunitsinnut naleqqussarsimavugut?

Uumasut naleqqussartanerinut allanik assersuutissaqarpit?

• Nukik – uumasoq aniguissaguni kulhydratinik, orsumik proteininillu nerisariaqarpoq. Uumasut eqimattanut marlunnut agguarneqartarput, autotrofit aamma heterotrofit. Autotrofit nammineq kulhydratinik inuussutissaliorsinnaappuf, assersuutigalugu naasut fotosyntese atorlugu glukosiliortarput. Heterotrofit uumasut allat nerillugit inuussutissaminnik pissarsisarput, uanilu pineqarput orsoq, kulhydratit proteinillu.

Orsoq, kulhydratit aamma proteinit, aamma inuussutissanik taaneqartarput, celletinnilu ingerlariaatsitsinnik assigiinngitsut atatiinnarniarlugit atorneqartarlutik, taakkulu uumanissarput qulakkeertarpaat. Uani annertunerusumik takusassarsiorit (Kalaallit Qimmiat Qimuttoq)  qupperneq 42 aamma Qimminik qimuttunik nerisitsineq.

Nerisassanut pyramide pillugu suna nalunngiliuk?

Inuussutissat sunik akullit nerinerusassavagut, orsumik, kulhydratinik imaluunniit proteininik?

Qimmit inuillu inuussutissaasa agguaqatigiinnerisa assigiinnissaat ilimagaajuk?

Tusarnaagassiamik, assinik ikkussuineq atuagassiamillu ikkussineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk

Maannakkut atuartut Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumi qimmeq qimuttoq pillugu isiginnaagassiat pingasut isiginnaassavaat. Isiginnaagassiat pingasut qupperneq 18-23-miittut ilisimaatusaatigalugu suliniummit, QIMMEQ-mit, attartorneqarsimapput, isiginnaagassianilu inuit tamarmik inuunermi ilaannik ulluinnarnilu qimminik aallussisartut qanimut tikillugit sammineqarput. Isiginnaagassiat suli marluk  nittartakkami pissarsiarineqarsinnaapput. Isiginnaagassiat kalaallisuujupput tuluttullu oqaasertalersorneqarsimallutik.  Quppernerni isiginnaagassiat naatsumik aallaaserineqarsimapput, kiisalu apeqqutinik atuartut isiginnaakkaminnut atatillugu eqqarsaatigeqqissaarnissaannut ikiuutaasussanik imaqarlutik.

Atuartut isiginnaagassianik isiginnaareerpata apeqqutillu eqqarsaatigereerpatigit ataatsimoorlusi eqikkaassaasi.

Isiginnaagassianik sammisaqarneq naammassippat atuartut quppernermi 16-17-mi paasissutissaasivimminni ilisimasanik nutaanik ilaartuinissaminnut periarfissinneqassapput.

Atuartut takorluussavaat Kangiata Illorsuani atorfeqarlutik saqqummersitassamillu nutaamik, Kalaallit Qimmiat Qimuttoq pillugu paasisitsiniummik sananissaminnut suliakkerneqarsimallutik. Saqqummersitassami qimmip inuunera pilerfialu sammineqassapput, sinnerili nammineq alajangissavaat.

Quppernermi 24-mi Qimmermut, kalaallit qimmiat qimuttoq pillugu atuakkamut linkeqarpoq, tassanngaaniillu atuartut paasissutissarsiorsinnaapput.

Atuartut paasisitsiniutip qanoq isikkornissaa nittarsaannissaanullu atatillugu tusagassiuut sorleq atussanerlugu nammineq aalajangissavaat. Taamaallaalli Kangiata Illorsuani saqqummersitsinermut ilanngunneqarsinnaanissaa piumasarineqarpoq. Assersuutit tassaasinnaapput: podcasti/tusarnaagassiaq, isiginnaagassiaq, assit tulleriiaartut, imaluunniit titartaganngorlugu isiginnaagassiaq. Atuartut takorluuisinnaanerat kisimi killiliissaaq.

Atuartut marlukkuutarlugit imaluunniit eqimattannguakkuutaarlugit agguarneqassapput. Tassani atuartunut ataasiakkaanut suna tulluarnerunersoq piginnaasallu suut inerisarneqassanersut apeqqutaassapput.

Saqqummersitassamik sulinerup ingerlanerani atuartut imminnut nersualaarinninnissaanut ilinniartitsisoq periarfissiissaaq. Tassa imaappoq atuartut nalilersuissapput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Ilinniartitsisup nalilersuinermi kaammattuissaq ilitsersuillunilu. Isiginnaagassiami Austin’s Butterfly atuartunut iluaqutaasumik pitsaasumillu kaammatuinissamut isumassarsiornissamik periarfissiisoqarpoq. Isiginnaagassiami atuartut nukarliit sammineqarput, kisianni aamma atuartunut ukioqqortunerusunut atorneqarsinnaalluarpoq.

Saqqummersitassamik sulineq naammassippat atuartut suliartik “Kangiata Illorsuani saqqummersitsinermi” ataatsimoorlutik saqqummiutissavaat. Tamanna qarasaasiaq atorlugu imaluunniit saqqummersitsinermi ammaanermik aaqqissuinertut ingerlanneqarsinnaavoq. Saqqummersitsineq atuarfimmi ingerlanneqassappat kikkunnut tamanut soqutiginnittunut ammatinneqarsinnaavoq.

Saqqummersitsineq isiginnaagassiaralugu immiunneqassaaq, taamaalilluni Kalaallit Nunaanni, Qallunaat Nunaanni nunarsuarmilu allani atuartut kalaallit qimmiat qimuttoq pillugu paasisaqarniassammata.

Klassimi siku qimmerlu qimuttoq pillugu ilisimasat katersorneqarsimasut pillugit oqaluuserissavasi ataatsimullu isigisinnaalerlugit. Paasissutissaasivik taaguutinik nutaanik ilaartorneqassaaq.

Atuartut suliaat toqqorneqassapput, taamaalillutik podcastini tulliuttuni suliaminnik nangitsisinnaaniassammata.

Podcasti Qimmilivik Katrine Nylandimit Ilulissani Kangiata Illorsuanut suliarineqarsimavoq.

Titartagartai Oncotypemit inerisarneqarsimapput.

Podcastimut Qimmilivimmut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Anholtip Læringsværkstedimi suliarineqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Qimmilivik Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assitaalu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Qimmilivik by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

Meeqqanut atuagassiaq Qimmeq – kalaallit qimmiat qimuttoq – den grønlandske slædehund Anne Katrine Gjerløffimit, Ilisimatusarfimmi aamma Statens Naturhistoriske Museumimi inerisarneqarsimavoq.