QERITITSIVINNI TOQQARTAT
ATUARTUT NUKARLIIT
Qerititsivinni toqqortat podcastit katillugit qulingiluaasut Kangiata Illorsuanut Katrine Nylandimit suliarineqarsimasut ilagaat.
Book Creatorimi atuakkamut ilitsersuut
Book Creatorimi atuagaq Qerititsivinni toqqortat tassaavoq atuartut atuagaat podcastimut Qerititsivinni toqqortatimut tunngasoq.
Podcasti sivisussuseqarpoq 5:14.
Podcastip ingerlanera atuartut misissuerusussusaat, misileraarusussusaat pilersitserusussusaallu aallaavigalugit aaqqissorneqarsimavoq.
Podcastimik sammisaqarneq pingasunik immikkoortortaqarpoq:
- Podcasti tusarnaartinnagu suliaqarneq.
- Podcastimik tusarnaarneq suliaqarnerlu.
- Podcastimi sammisamik ilisimasanillu suliareqqiineq.
Podcasti atuartunut saqqummiutinnginnerani tusarnaaqqaassavarsi.
Atuartitsissutit akimorlugit – uumassusilerineq, qallunaatoorneq pinngortitalerinerlu.
- Atuartut Qeqertarsuup Tunuani uumasorpassuaqarneranik aalisagarpassuarnerneranillu, ukiut tusintilippassuit ingerlaneranni pinngortitap pissarititaanit inuit nerisassaasiviannik pilersuisimasunik ilisimasaqalissapput.
- Atuartut ukiup ingerlanerani piffinni assigiinngitsuni naasut uumasullu katersoneqarsinnaasut piniarneqarsinaasullu pillugit immikkut ilisimasaqalissapput.
- Atuartut attaveqatigiissinnaassusertik suleqatigiissinnaassusertillu sungiusassavaat.
Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit ataasiakkaarlutik sulinissaat innersuussutigissavarput. Atuartunut ataasiakkaanut suna pitsaanerunersoq kiisalu piginnaasat sorliit ineriartortinneqassanersut naapertorlugu. Eqqumaffigisariaqarpoq ikinngutigilluarnerpaasaq tamatigut suleqatikkuminarnerpaaneq ajormat. Atuartut akornanni suleqatigiinneq tassarpiaavoq suleqatigiinnermik siunertalik katerisimaarnerinnaanngitsoq.
Book Creatorimi atuakkamut ilitsersuut
Book Creatorimi atuagaq Qerititsivinni toqqortat tassaavoq atuartut atuagaat podcastimut Qerititsivinni toqqortatimut tunngasoq.
Podcasti sivisussuseqarpoq 5:14.
Podcastip ingerlanera atuartut misissuerusussusaat, misileraarusussusaat pilersitserusussusaallu aallaavigalugit aaqqissorneqarsimavoq.
Podcastimik sammisaqarneq pingasunik immikkoortortaqarpoq:
- Podcasti tusarnaartinnagu suliaqarneq.
- Podcastimik tusarnaarneq suliaqarnerlu.
- Podcastimi sammisamik ilisimasanillu suliareqqiineq.
Podcasti atuartunut saqqummiutinnginnerani tusarnaaqqaassavarsi.
Atuartitsissutit akimorlugit – uumassusilerineq, qallunaatoorneq pinngortitalerinerlu.
- Atuartut Qeqertarsuup Tunuani uumasorpassuaqarneranik aalisagarpassuarnerneranillu, ukiut tusintilippassuit ingerlaneranni pinngortitap pissarititaanit inuit nerisassaasiviannik pilersuisimasunik ilisimasaqalissapput.
- Atuartut ukiup ingerlanerani piffinni assigiinngitsuni naasut uumasullu katersoneqarsinnaasut piniarneqarsinaasullu pillugit immikkut ilisimasaqalissapput.
- Atuartut attaveqatigiissinnaassusertik suleqatigiissinnaassusertillu sungiusassavaat.
Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit ataasiakkaarlutik sulinissaat innersuussutigissavarput. Atuartunut ataasiakkaanut suna pitsaanerunersoq kiisalu piginnaasat sorliit ineriartortinneqassanersut naapertorlugu. Eqqumaffigisariaqarpoq ikinngutigilluarnerpaasaq tamatigut suleqatikkuminarnerpaaneq ajormat. Atuartut akornanni suleqatigiinneq tassarpiaavoq suleqatigiinnermik siunertalik katerisimaarnerinnaanngitsoq.
Hvad kummefryserne gemte
The treasures of a Greenlandic freezer
Qerititsivinni toqqortaatit
Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat.
Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:
- Kangiata Illorsua sunaanersoq.
- Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
- Aasap ukiullu assigiinngissussat.
- Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngissuseqarpat.
Nunap assinga qimerluussavarsi Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq inuttutiginersoq oqaluuserissavarsi. Kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi.
Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.
Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.
Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.
Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:
- Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.
Qupperneq 12-mi qerititsiviit pingasut matui ammaannartut takuneqarsinnaapput.
Qerititsivik siulleq neqinut atorneqarpoq – tullia aalisakkanut – pingajuallu (qerititsivik mikineq) paarnanut naasunullu mamarsaatissanut.
Qupperneq 13-mi tuttup, umimmaap, arferup, aqissip, saarulliup, qalerallip, kigutaarnat, paarnat, kuannit tupaarnallu assingi takuneqarsinnaapput.
Atuartut assit qerititsivimmut eqqortumut ikiorassavaat. Tamanna asseq qerititsivimmut qinikkamut kalillugu suliarineqassaaq.
Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:
- Sooq Ilulissani minnerpaamik marlunnik qerititsiveqarneq nalinginnaanersoq.
- Pinngortitami nammineq nerisassarsiortarneq qanoq pisarnersoq.
- Atuartut angerlarsimaffiini qerititsiviit sunik imaqarnersut.
- Atuartut pinngortitami nerisassarsiortarnermik qanoq misilittagaqarnersut.
Atuartut maannakkut podcasti Qerititsivinni toqqortat tusarnaassaavaat. Qupperneq 14-mi asseq toorlugu podcasti aallartissavaat.
Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.
Podcastip imarisaa
”Ilulissat uumasorpassuaqarnera aaligarpassuaqarneralu pissutaalluni ilaqutariit tamarmik ataasiinnaanngitsumik, arlalinnilli qerititsiveqarput”.
Maliup, Elinip Verallu oqaluttuarnerat.
Ilulissani katersorneqarnerpaasartut tassaapput qerititsiviit. Inoqutigiinni ataatsimi qerititsiviit marluk-pingasut nalinginnaapput. Ataaseq neqinut, ataaseq aalisakkanut timmissanullu kiisalu qerititsivik mikisoq paarnanut, pupinnut naasunullu. Inuit nerisamik 75 %-at missiliorlugu nammineq katersortarpaat pisarisarlugulu. Taamaattuminguna kalaallit amerlasuut nammineq angallateqartartut.
Soorlu makuninnga qerititsivimmiititaqarsinnaapput,
- tuttup neqqaa, umimmaap neqaa, mitit, aqissit tuttunillu nikkuliat
qerititsiviup aappaa soorlu makuninnga imaqarsinnaavoq
- arferup neqaa, puisip neqaa, eqaluit, saarulliit, qalerallit, ammassaat panertut, arferup nikkui, kapisilik pujuugaq, nataarnaq, nipisat suai, uillut, mattak,
qerititsiviup pingajuani qerititsiveeqqami soorlu,
- paarnat, kigutaarnat, paarnaqulluit paarnai, kuannit, tupaarnat pupiillu.
Pisamik ilai qerititsivimmut ilitinnagit suliareqqaartarpaat. Arferup neqaa, qalerallit eqaluillu pujoorneqartarput, tuttut ammassallu panertuliarineqartarput uillullu uunneqarlutik.
Naasut tiiliarineqartarput kiisalu iffiornermi nerisassiornermilu atorneqartarlutik.
Nerisassat iginneqarneq ajorput. Qerititsivik immerneqaraangat pisoqaanerit qallinngortinneqartarput siulliullugillu nerineqarlutik. Qerititat ilai pisoqalivallaaraangata qimminut nerliunneqartarput.
Ukiuni tusintilinni pinngortitamut qanittumi inuusimaneq pissutaalluni, nunap mamassuseqarnera ilikkarneqartarpoq. Elinip Verallu uumasut mamassusaat tunngavigalu Qeqertarsuup Tunuani suminngaaneernersut oqaatigisinnaavaat. Elini oqaluttuarpoq, tuttut puisillu mamassusaat kujavariartortilluni allanngortartoq.
Weekendini inuit arlalippassuit aalisariartarput piniarlutilluunniit. Angutit puisinniaraangata arnat nunamut niuneqartarput taamaalillutik naasunik paarnanillu nunianniassammata.
Atuartut tusarnaarsimasatik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.
Qupperneq 15-mi atuartut naatsunnguanik tusarnaagassiussapput, tassanilu podcasti oqaluttuarissavaat.
Quppernermi assit tusarnaarsimasaminnut eqqaasissutissatut iluaqutigisinnaavaat.
Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.
Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaaraq sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq.
Klassimi eqikkaaneq
Quppernerni 14-15-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigiissutiginissaat innersuutigineqassaaq.
Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavarsi:
- asseq imalunniit assit tusarnaagassiornerminnut toqqarsimasaat tassumalu toqqarneqarneranut suna peqqutaanersoq.
- taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.
Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.
Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.
Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.
Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit
- Pinngortitap pequusivia – Nunatsinni ukiuni tuusintilikkuutaani pinngortitamik katersorneqarsinnaasut, pisarineqarsinnaasut piniagaasinnaasullu inuussutigineqarsimapput. Suli inuuneq taamatut ingerlavoq. Nammineq nerisassat amerlanerpaartaasa pissarsiarisarneranik ileqqoq inuit akornanni annertuumik atuuppoq. Ilulissani nunarsuarmit tamanit nioqqutissat niuertarfissuarni pisiarineqarsinnaagaluartut, maani nerineqartartut annertunersaasa ilaat pinngortitap nerisassaataanit pissarsiarineqartarput.
Qeqertarsuup Tunuani nerisassat suut pinngortitami nammineq pissarsiarineqarsinnaappat?
Illit najugaqarfinnit nerisassat suut nammineq pissarsiarineqarsinnaappat?
- Umimmak –Miluumasut nunamiutat ilaagaat naasortortoq.
Nunatsinni umimmak nunatta avannaarpiarsuani Tunullu avannaani kiisalu Kitaata avannaani Inglefield Landimi aallaqqaammut taamaallaat siumorneqarsinnaasimavoq.
Umimmak aatsaat 1962-mi Kitaanut takkuppoq umimmaallu tamaaniittut inunnit nuunneqarsimapput.
Nunatsinni umimmaat 39.400-it missaanik amerlassuseqarput. Tassa nunarsuarmi umimmaat 34%-iisa pallillugit amerlassusaat. Nunatsinni Kangerlussuaq amerlanerpaanik umimmaqarfiuvoq (nersutit 20.000 miss.) aamma Sisimiut (nersutit 2.600 miss.)
Kitaani umimmaqartuaannarsimava?
Nunatsinni sumi umimmaat amerlanerpaat siumorneqarsinnaappat?
- Tuttu – Kitaani tuttut aallaaqqaammulli ukiuni tusintilinni arlalinni nunatsinniissimapput. Ukiut 100-ut matuma siornatigut Tunumi aamma tuttoqarsimavoq, taakkuli nungussimapput, qularnanngitsumik silarluttarnerujussuanik.
Ullumikkut nunatta kitaata kitaatalu avannaata sineriaani taammaallaat tuttoqarpoq. Tuttut nujuartat immikkoortunut 11-nut agguarneqarsinnaapput, taakkulu nunaminertani pinngortitap assiaqutai pissutaallutik qularnanngitsumik qaqutiguinnaq imminnut akuliussinnaasarput.
Nunatsinni ukiuni qassini tuttoqarsimava?
Nunarsuarmi sumiiffinni allani tuttoqarpa?
- Aqisseq – Kalaallit Nunaat tamakkerlugu manniliortarpoq, nunaminertanilu tamani assigiinngitsuni siumorneqarsinnaalluni. Nerisassatut alutorineqaqaaq ukiumiillu ukiumut amerlassusaat allanngorartaraluartoq aqisseq nunatsinni aqisserpassuaqarnera naatsorsuutigineqarpoq. Aqisseq ukiup qanoq ilinera naapertorlugu meqquni taarsertarpai. Ukiukkut meqqui qaqortuusarput aasakkullu qaserujuttuullutik.
Ukiup qanoq ilinera naapertorlugu sooq aqissip meqquni taarsertarpai?
- Nerisassat eqqakkat – tassaapput nerisassat inunnit nerineqarsinnaagaluartut arlaannik pissuteqarluni iginneqarsimasut.
Nunatsini qimmerpassuaqarpoq, Avannaani qimmit qimuttut Kujataanilu savaatillit qimmii. Nerisassat pisoqalivallaarsimagaangata qimminut nerliunneqartarput. Taamaalilluni nerisassanik eqqaaneq pinngitsoorneqartarpoq.
Nerisassanik eqqaasarnerup pinngitsoortinneqarnissaa qanoq pingaaruteqartigaa?
Qupperneq 16-mi tuttup umimmaallu assingat takuneqarsinnaavoq. Uumasut artit taakku naasortortuupput.
Uumasut majimi/junimi aatsaat piaqqioreeraangata piniaqqusaapput.
Atuartut atuagassiaq una atuassavaat imaluunniit atuffanneqassapput:
Ukiakkut Malik aavartarpoq umimmanniarlunilu
Neqit ilai qeritinneqartarput,
ilai nikkuliarineqartarlut
ilaallu pujoorneqartarlutik.
Quppernermi 20-21-mi apeqqutit arfiniliupput.
Suna angineruva? Tuttu umimmalluunniit?
Ukiup qanoq ilinerani piaqqisarpat?
Qassinik piaqqisarpat?
Tuttut umimmaallu sooq piniarneqartarpat?
Uumasut nerinngikkaluarlugit allatut iluaqutigineqarsinnaappat?
Kitaani umimmaqartuaannarsimava?
Atuartut akissutitit tusarnaagassiarissalugit immiutissavaat.
Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.
Qupperneq 22-23-mi mitit marluk (angutiviaq arnaviarlu) assingat kiisalu aqissip assinga takuneqarsinnaapput.
Atuartut atuagassiaq atuassavaat imaluunnit atuffanneqassapput:
Ukiakkut Malik aqissinik mitinillu aallaaniartarpoq.
Pisani qerititsivimmut ikisarpai,
taamaalilluni ukiumut peqqumaatissaqarniassagami.
Quppernermi 26-27 apeqqutit tallimaapput:
Timmiaq sorleq annersaava?
Aqisseq sooq ukiukkut qaqortunik meqqoqartarpa?
Ukioq aqisseqarfiulluartoq sunaana?
Miteq sunik nerisarpa?
Malik sooq aqissiliartarpa?
Atuartut akissutitik tusarnaagassiaralugit immiutissavaat.
Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk
Qupperneq 28-mi Elinip Verallu pinngortitami aasakkut katersortaagaannik nerisassiornerminnilu atortagaannik linkit sisamat takuneqarsinnaapput.
- kuanneq
- tupaarnat
- qajaasaq
- pupik immulik
Linkit toorlugit atuagassiaq asserlu saqqummertarpoq.
Atuartut naasut sisamat tamaasa titartarlugit assiliarissavaat. Titartakkatik assilissavaat qupernermullu 29-mut ikkullugit.
Assimik ikkussineq: ilitsersuut 2 uani takuk
Quppernerni atuartut oqaatsit pingaaarnerit taaguutillu sammisimasatik atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavaat, tusarnaagassiaralugit immiussinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu.
Tusarnaagassiorneq assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk
Suliamut atatillugu naggataarutaasumik atuartut namminneq ilaquttatik ilagalugit angalasimanertik imaluunniit angalanissaq takorluugartik pillugu tusarnaagassiussapput imaluunniit assiliartalimmik oqaluttualiussapput.
Tusarnaagassiorneq assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk
Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.
Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.
Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.
Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.
Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.
Podcasti Qerititsivimmi toqqortat Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.
Podcastimut Qerititsivimmi toqqortat ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.
Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoed-imit Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.
Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Qerititsivimmi toqqortat Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.
Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Qerititsivimmi toqqortat by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.
Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat.
Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:
- Kangiata Illorsua sunaanersoq.
- Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
- Aasap ukiullu assigiinngissussat.
- Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngissuseqarpat.
Nunap assinga qimerluussavarsi Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq inuttutiginersoq oqaluuserissavarsi. Kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi.
Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.
Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.
Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.
Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:
- Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.
Qupperneq 12-mi qerititsiviit pingasut matui ammaannartut takuneqarsinnaapput.
Qerititsivik siulleq neqinut atorneqarpoq – tullia aalisakkanut – pingajuallu (qerititsivik mikineq) paarnanut naasunullu mamarsaatissanut.
Qupperneq 13-mi tuttup, umimmaap, arferup, aqissip, saarulliup, qalerallip, kigutaarnat, paarnat, kuannit tupaarnallu assingi takuneqarsinnaapput.
Atuartut assit qerititsivimmut eqqortumut ikiorassavaat. Tamanna asseq qerititsivimmut qinikkamut kalillugu suliarineqassaaq.
Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:
- Sooq Ilulissani minnerpaamik marlunnik qerititsiveqarneq nalinginnaanersoq.
- Pinngortitami nammineq nerisassarsiortarneq qanoq pisarnersoq.
- Atuartut angerlarsimaffiini qerititsiviit sunik imaqarnersut.
- Atuartut pinngortitami nerisassarsiortarnermik qanoq misilittagaqarnersut.
Atuartut maannakkut podcasti Qerititsivinni toqqortat tusarnaassaavaat. Qupperneq 14-mi asseq toorlugu podcasti aallartissavaat.
Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.
Podcastip imarisaa
”Ilulissat uumasorpassuaqarnera aaligarpassuaqarneralu pissutaalluni ilaqutariit tamarmik ataasiinnaanngitsumik, arlalinnilli qerititsiveqarput”.
Maliup, Elinip Verallu oqaluttuarnerat.
Ilulissani katersorneqarnerpaasartut tassaapput qerititsiviit. Inoqutigiinni ataatsimi qerititsiviit marluk-pingasut nalinginnaapput. Ataaseq neqinut, ataaseq aalisakkanut timmissanullu kiisalu qerititsivik mikisoq paarnanut, pupinnut naasunullu. Inuit nerisamik 75 %-at missiliorlugu nammineq katersortarpaat pisarisarlugulu. Taamaattuminguna kalaallit amerlasuut nammineq angallateqartartut.
Soorlu makuninnga qerititsivimmiititaqarsinnaapput,
- tuttup neqqaa, umimmaap neqaa, mitit, aqissit tuttunillu nikkuliat
qerititsiviup aappaa soorlu makuninnga imaqarsinnaavoq
- arferup neqaa, puisip neqaa, eqaluit, saarulliit, qalerallit, ammassaat panertut, arferup nikkui, kapisilik pujuugaq, nataarnaq, nipisat suai, uillut, mattak,
qerititsiviup pingajuani qerititsiveeqqami soorlu,
- paarnat, kigutaarnat, paarnaqulluit paarnai, kuannit, tupaarnat pupiillu.
Pisamik ilai qerititsivimmut ilitinnagit suliareqqaartarpaat. Arferup neqaa, qalerallit eqaluillu pujoorneqartarput, tuttut ammassallu panertuliarineqartarput uillullu uunneqarlutik.
Naasut tiiliarineqartarput kiisalu iffiornermi nerisassiornermilu atorneqartarlutik.
Nerisassat iginneqarneq ajorput. Qerititsivik immerneqaraangat pisoqaanerit qallinngortinneqartarput siulliullugillu nerineqarlutik. Qerititat ilai pisoqalivallaaraangata qimminut nerliunneqartarput.
Ukiuni tusintilinni pinngortitamut qanittumi inuusimaneq pissutaalluni, nunap mamassuseqarnera ilikkarneqartarpoq. Elinip Verallu uumasut mamassusaat tunngavigalu Qeqertarsuup Tunuani suminngaaneernersut oqaatigisinnaavaat. Elini oqaluttuarpoq, tuttut puisillu mamassusaat kujavariartortilluni allanngortartoq.
Weekendini inuit arlalippassuit aalisariartarput piniarlutilluunniit. Angutit puisinniaraangata arnat nunamut niuneqartarput taamaalillutik naasunik paarnanillu nunianniassammata.
Atuartut tusarnaarsimasatik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.
Qupperneq 15-mi atuartut naatsunnguanik tusarnaagassiussapput, tassanilu podcasti oqaluttuarissavaat.
Quppernermi assit tusarnaarsimasaminnut eqqaasissutissatut iluaqutigisinnaavaat.
Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.
Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaaraq sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq.
Klassimi eqikkaaneq
Quppernerni 14-15-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigiissutiginissaat innersuutigineqassaaq.
Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavarsi:
- asseq imalunniit assit tusarnaagassiornerminnut toqqarsimasaat tassumalu toqqarneqarneranut suna peqqutaanersoq.
- taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.
Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.
Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.
Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.
Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit
- Pinngortitap pequusivia – Nunatsinni ukiuni tuusintilikkuutaani pinngortitamik katersorneqarsinnaasut, pisarineqarsinnaasut piniagaasinnaasullu inuussutigineqarsimapput. Suli inuuneq taamatut ingerlavoq. Nammineq nerisassat amerlanerpaartaasa pissarsiarisarneranik ileqqoq inuit akornanni annertuumik atuuppoq. Ilulissani nunarsuarmit tamanit nioqqutissat niuertarfissuarni pisiarineqarsinnaagaluartut, maani nerineqartartut annertunersaasa ilaat pinngortitap nerisassaataanit pissarsiarineqartarput.
Qeqertarsuup Tunuani nerisassat suut pinngortitami nammineq pissarsiarineqarsinnaappat?
Illit najugaqarfinnit nerisassat suut nammineq pissarsiarineqarsinnaappat?
- Umimmak –Miluumasut nunamiutat ilaagaat naasortortoq.
Nunatsinni umimmak nunatta avannaarpiarsuani Tunullu avannaani kiisalu Kitaata avannaani Inglefield Landimi aallaqqaammut taamaallaat siumorneqarsinnaasimavoq.
Umimmak aatsaat 1962-mi Kitaanut takkuppoq umimmaallu tamaaniittut inunnit nuunneqarsimapput.
Nunatsinni umimmaat 39.400-it missaanik amerlassuseqarput. Tassa nunarsuarmi umimmaat 34%-iisa pallillugit amerlassusaat. Nunatsinni Kangerlussuaq amerlanerpaanik umimmaqarfiuvoq (nersutit 20.000 miss.) aamma Sisimiut (nersutit 2.600 miss.)
Kitaani umimmaqartuaannarsimava?
Nunatsinni sumi umimmaat amerlanerpaat siumorneqarsinnaappat?
- Tuttu – Kitaani tuttut aallaaqqaammulli ukiuni tusintilinni arlalinni nunatsinniissimapput. Ukiut 100-ut matuma siornatigut Tunumi aamma tuttoqarsimavoq, taakkuli nungussimapput, qularnanngitsumik silarluttarnerujussuanik.
Ullumikkut nunatta kitaata kitaatalu avannaata sineriaani taammaallaat tuttoqarpoq. Tuttut nujuartat immikkoortunut 11-nut agguarneqarsinnaapput, taakkulu nunaminertani pinngortitap assiaqutai pissutaallutik qularnanngitsumik qaqutiguinnaq imminnut akuliussinnaasarput.
Nunatsinni ukiuni qassini tuttoqarsimava?
Nunarsuarmi sumiiffinni allani tuttoqarpa?
- Aqisseq – Kalaallit Nunaat tamakkerlugu manniliortarpoq, nunaminertanilu tamani assigiinngitsuni siumorneqarsinnaalluni. Nerisassatut alutorineqaqaaq ukiumiillu ukiumut amerlassusaat allanngorartaraluartoq aqisseq nunatsinni aqisserpassuaqarnera naatsorsuutigineqarpoq. Aqisseq ukiup qanoq ilinera naapertorlugu meqquni taarsertarpai. Ukiukkut meqqui qaqortuusarput aasakkullu qaserujuttuullutik.
Ukiup qanoq ilinera naapertorlugu sooq aqissip meqquni taarsertarpai?
- Nerisassat eqqakkat – tassaapput nerisassat inunnit nerineqarsinnaagaluartut arlaannik pissuteqarluni iginneqarsimasut.
Nunatsini qimmerpassuaqarpoq, Avannaani qimmit qimuttut Kujataanilu savaatillit qimmii. Nerisassat pisoqalivallaarsimagaangata qimminut nerliunneqartarput. Taamaalilluni nerisassanik eqqaaneq pinngitsoorneqartarpoq.
Nerisassanik eqqaasarnerup pinngitsoortinneqarnissaa qanoq pingaaruteqartigaa?
Qupperneq 16-mi tuttup umimmaallu assingat takuneqarsinnaavoq. Uumasut artit taakku naasortortuupput.
Uumasut majimi/junimi aatsaat piaqqioreeraangata piniaqqusaapput.
Atuartut atuagassiaq una atuassavaat imaluunniit atuffanneqassapput:
Ukiakkut Malik aavartarpoq umimmanniarlunilu
Neqit ilai qeritinneqartarput,
ilai nikkuliarineqartarlut
ilaallu pujoorneqartarlutik.
Quppernermi 20-21-mi apeqqutit arfiniliupput.
Suna angineruva? Tuttu umimmalluunniit?
Ukiup qanoq ilinerani piaqqisarpat?
Qassinik piaqqisarpat?
Tuttut umimmaallu sooq piniarneqartarpat?
Uumasut nerinngikkaluarlugit allatut iluaqutigineqarsinnaappat?
Kitaani umimmaqartuaannarsimava?
Atuartut akissutitit tusarnaagassiarissalugit immiutissavaat.
Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.
Qupperneq 22-23-mi mitit marluk (angutiviaq arnaviarlu) assingat kiisalu aqissip assinga takuneqarsinnaapput.
Atuartut atuagassiaq atuassavaat imaluunnit atuffanneqassapput:
Ukiakkut Malik aqissinik mitinillu aallaaniartarpoq.
Pisani qerititsivimmut ikisarpai,
taamaalilluni ukiumut peqqumaatissaqarniassagami.
Quppernermi 26-27 apeqqutit tallimaapput:
Timmiaq sorleq annersaava?
Aqisseq sooq ukiukkut qaqortunik meqqoqartarpa?
Ukioq aqisseqarfiulluartoq sunaana?
Miteq sunik nerisarpa?
Malik sooq aqissiliartarpa?
Atuartut akissutitik tusarnaagassiaralugit immiutissavaat.
Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk
Qupperneq 28-mi Elinip Verallu pinngortitami aasakkut katersortaagaannik nerisassiornerminnilu atortagaannik linkit sisamat takuneqarsinnaapput.
- kuanneq
- tupaarnat
- qajaasaq
- pupik immulik
Linkit toorlugit atuagassiaq asserlu saqqummertarpoq.
Atuartut naasut sisamat tamaasa titartarlugit assiliarissavaat. Titartakkatik assilissavaat qupernermullu 29-mut ikkullugit.
Assimik ikkussineq: ilitsersuut 2 uani takuk
Quppernerni atuartut oqaatsit pingaaarnerit taaguutillu sammisimasatik atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavaat, tusarnaagassiaralugit immiussinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu.
Tusarnaagassiorneq assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk
Suliamut atatillugu naggataarutaasumik atuartut namminneq ilaquttatik ilagalugit angalasimanertik imaluunniit angalanissaq takorluugartik pillugu tusarnaagassiussapput imaluunniit assiliartalimmik oqaluttualiussapput.
Tusarnaagassiorneq assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk
Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.
Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.
Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.
Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.
Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.
Podcasti Qerititsivimmi toqqortat Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.
Podcastimut Qerititsivimmi toqqortat ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.
Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoed-imit Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.
Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Qerititsivimmi toqqortat Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.
Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Qerititsivimmi toqqortat by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.