KANGIATA ILLORSUA

DOWNLOAD QUPPERNERMIIT QUPPERNERMUT ILITSERSUUT – ATUAKKAMUT BOOK CREATORIMUT ILLOQARFIK QALERALEQARFIK

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga oqaluuserissavarsi, kiisalu Ilulissat qanoq inuttutiginersoq, ilissilu illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut?

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuakkami Ilulissat eqqani immap kangerluillu pillugit nunap assinga atuartut isiginnaassavaat. Allatak atuassavaat:

    Imaq kangerluillu aqqusinersuupput.

      Ukiukkut sikumi qimussimik angallattarput.

      Aasaanerani umiatsiamik angallattarput.

      Amerlanertigut qaleralik taamatut angallannerujussuarmut pissutaavoq.

Nunap assingani nunaqarfiit Eqip aamma Sermermiut akornanni aqqut titartarneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsikkat marluk aappaluttut akornanni titarnermik titartassassapput. Taakku imminnut 10 km-rit missiliorlugit ungasissuseqarput. Book Creatorimi aqerluusaq titartaanermut atortussaq atuassavaat.

Aqerluusamik titartaanermut atortussamik titartaaneq: ilitsersuut 4 uani takuk.

Klassissinni oqaluuserissavarsi:

• nunaqarfiit taakku marluk Kangiata paavata ”aqqusinersuullu” sineriaani kangerlummi akileriillutik inissisimanerat.
• qangarsuaq siku ikaarlugu ukiuunerani qanoq imminnut tikeraartarnerat.
• Kangiata paava ukiukkut sikusarunnaarnikuuvoq taammattumillu umiatsiamik angallavigisariaqarluni.

Atuartut maannakkut podcasti Illoqarfik qaleraleqarfik tusarnaassavaat. Quppernermi 14-mi asseq toorlugu podcasti aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Podcastip imarisai

1. Oqaluttuaq imarpaluk pujortuleqqallu tartaarpalunnera ilutigalugu aallartippoq.
2. Katrine Nylandip oqaluttuaraa:
   1. Ulloq unnuarlu pujortuleeqqat aalisariartut imaluunniit allamukartut ungasissumi tartaarpalunnerat tusaaneqarsinnaasoq
   2. qalerallit ingammik tassaasut Ilulissat illoqarfittut aalisarfissuartut sininneq ajortumut inissisimaneranut pilersitsisut.
   3. inuit ujaraannarnik sakkullit siulliit ukiut 4400 matuma siornatigut Kangianut nunnissimasut inuunerannullu piniarneq aalisarnerlu tungaviujuarsimasoq.
   4. Ajoqersuiartortitap Poul Egedep 1737-mi ullorsiutimini allaaserisimavai Sermermiuni (taamanikkut Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit annersaat) innuttaasut nunaqarfimminnik piniarfigissaarnerujussuartillu qanoq tulluusimaarutigitigigaat; tamannalu pillugu angakkortik qutsavigisariaqarlugu.
   5. angakkumik issiallattumik oqaluttuaq, massikkamilu oqartoq: uani putuliussaasi aalisarlusilu.
   6. sermip iminngortup inuussutissarpassuaqarnera pissutaalluni sumiiffinnut allanut naleqqiullugit pisarineqartartunut qalerallit annerusut nerpiginnerusullu.
      
      
3. Pallip, Ilulissani borgmesterip, oqaluttuaraa
   1. New Yorkimi kalaaleq naapitani ima oqartoq: nunarsuarmi taamaallaat summiiffinni marlunni, tassa illoqarfik ulloq unnuarlu ingerlavoq. Tassa New Yorkimi Ilulissanilu.
   2. Poul Egedep allataanik issuaaneq
      1. Maani Kalaallit Nunaanni sumiiffinni tikissimasanni inuttunerpaaq tikippara, illut anngajaarujussuit 20-it pallillugit amerlassuseqartut, soorlu illoqarfeerannguaq. Tamanna tanngassimaarutigaat aperippullu, sumiiffinni allani sumiiffimmi ataatsimi inunnik taamak amerlatigisunik takusaqarsimanersunga. Oqalunnerat pissusilersornerallu aallaavigalugu ingerlaannaq misigilerpunga, amerlassusertik piniarfiginnertillu tulluusimaarutigigaat.
   3. Lisap oqaluttuaraa
      1. ullut arlaanni Nuummi Kalaaliaqqami aalisartoq aperisimallugu, aalisakkat mikisut tuniniagai suunersut nerineqarsinnaanersullu. Suna uffa Kujataani ammassaat taamak mikitigisinnaapput.

 Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Qupperneq 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput. Quppernermi assit tusarnaarsimasannut eqqaasitsissutissatut iluaqutaasinnaapput.

Immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkusimavoq. Assiliartaaraq kissaatigisaq malillugu sumulluunniit inissinneqarsinnaavoq. Tusarnaaqqinneqartuarsinnaallunilu.

Klassimi eqikkaaneq

Qupperneq 14-15-mut atatillugu suliaqarneq naammassippat klassi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuutigineqassaaq. Innersuutigissavarput eqikkaanerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattornissaat.

Klassissinni oqaluuserisinnaavasi:

• Sooq Ilulissat Illoqarfik qaleraleqarfittut taagorneqarpa?
• Ukiuni tusintilinni qassini Kangia inoqarsimava?
• Angakkoq sunaana?
• Poul Egede kinaana, Kalaallit Nunaannilu sooq angalasimava?

Oqaluqatigiinnermut atatillugu ataani isumassarsiorsinnaavusi.

Taaguutit ilaannut Book Creatorimi quppernernik suliassanik sanasoqarsimavoq.

Ilissi nammineq quppernernik oqaloqatigiissutissanik, taaguutinik oqaatsinillu pingaarnernik piumagussi ikkussisinnaavusi.

Taaguutsit oqaatsillu pingaarnerit

• Qaleralik – tassaavoq issittumi aalisagaq Atlantikup avannarpasinnerusortaaneersoq. Oqaa angisuujuvoq anngajaanillu kiguteqarluni. Angissusaata oqimaassusaatalu annerpaaffigisinnaasai tassaapput 120-130 cm aamma 45-50 kg. Qaleralik natermiunut allanut amerlanernut sanilliullugu immap naqqaniinnaq inuuneq ajorpoq. Issittup imartaani 200-nit 2000-nut meterinik itissuliimmiittuuvoq. Qaleralik 700-nit 2000 meterit tikillugit majimit aggustip tungaanut suffisarpoq. Qulingiluanit qulit tikillugit ukioqaleraangami suffisinnaalersarpoq. Qalerallit tukerlaajusut 20 cm-rit pallillugit angissuseqaleraangamik naqqa qalipaatinittarpoq imaanullu itinerusunut ingerlaarnissaminnut piareertarlutik.

Qaleralik aalisakkanik inuussuteqarpoq, soorlu saarulleeqqat kinguppaallu.

Qaleralik saattukujuujuvoq. Allanik saattukujuunik aalisagaqarpa?

• Ujaraannarnik sakkoqarallarnerup nalaa – Kalaallit Nunaanni inuit siullit Saqqaq- aamma Independence-kulturinut atasimapput, taakkulu ukiut 4500-it missiliorlugit matuma siornatigut takkussimapput. Saqqaq-kulturip nalaani inuit annertunerusumik imaanit piniarnermik inuussuteqarsimapput, Independencesilli nalaani inuit umimmak pingaarnerpaatut piniagarisimavaat.
• Saqqaq-kulturip nalaani inuit issittumi qulleqin.si.ukiut 1900-it sioqqullugit Kitaani nassaarisimavaat, ukiunilu untritillini tullerni nassaarneq Kalaallit Nunaannit Issittup sinneranut siammaappoq. Inuit toquusarsinnaanngillat, issittumilu ukiumi taartumi inuuneq saperpaat. Taamaattumik Issittumi inuit aniguisinnaanissaannut pisariaqarluinnartuusimavoq qaamanermik kissamillu pissarsisinnaaneq. Issittumi inuit siulliit orsumik ikummateqarneq qangali ilisimasimavaat, kisianni qulliit orsutortut angallanneqarsinnaasut nalusimavaat. Illuminni ammaannartunik ikumatitsiveqarsimapput, qisuillu qissiat orsorlu ikummatissatut atortarsimavaat, imaluunniit ujaqqat angisuut qaavi itersaamanerlit illup qeqqani inissillugit qullerisarsimavaat. 

Orsoq suminngaaniit pissarsiarisarsimavaat?

Inuit toquusarsinnaanngillat; kikkulli toquusarsinnaappat?

• Angakkoq – angakkunngussagaangamik ukiut arlalippassuit ilinniartarsimapput. Ilinniartitsisoq tassagajussimavoq angakkoq utoqqasaaq pikkorissoq.
  Angakkunngussagaanni immikkut piginnaasaqarnissq pisariaqarsimavoq. Anersaat assigiinngitsut toqusimasullu tarngi toorninermi attavigineqarsinnaasariaqarsimapput,
  • toornineq – angakkuarneq

                                           Uani annertunerusumik paasisassarsiorsinnaavutit

Kalaallit Nunaanni suli angakoqarpa?

• Ajoqersuiartortitaq – Ajoqersuiartortitaq nammineq upperisaminik siammarsaaniarluni ilagiit allat upperisaannit mumisitsiniarnermik suliaqarpoq.

Ajoqersuiartortitat upperisanik nalunaajaajartortitsisartunut atatillugu takuneqartarput, taakkulu anguniagaraat ilaagiitik inunnik allanik upperisamut mumisitsinissaat.

Poul Egede kristimiuussutsimik nalunaajaasuuvoq. Nunaqarfik sorleq 1737-mi tikeraarpaa?

• Kalaaliaraq – tassaavoq piniartut aalisartullu pisaminnik tuniniaaffigisinnaasaat. Kikkulluunniit Kalaaliaqqami kalaaliminernik pisisinnaatitaapput.

Nioqqutissat allat suut Kalaaliaqqami pisiarineqarsinnaappat?

• New York – illoqarfik siningisaannartoq. Inuit 8 millionit sinnerlugit tassani najugaqarput USA-milu illoqarfiit annersaraat. Ilulissani 5000-it inulaarlugit inoqarpoq; kisianni tamarmik ataatsimik assigiissuteqarput, ulloq unnuarlu tamarmik ingerlapput.

New Yorkimi imatut oqartoqaraangat – illoqarfik sininngisaannartoq, taava tassa illoqarfimmi inuit sininngisaannartutut isumaqarpa?

Qupperneq 16-mi angakkoq Sermermioq issiallattoq pillugu allataq atuartut atuassavaat.

Ukiorpassuit matuma siornatigut Sermermiut Eqermiunut tikeraartussanngormata angakkuat issiallappoq. Massikkami oqarsimavoq, “Uani putuliussaasi aalisarlusilu!” Taava soqqaq kilillugu aalisaasiorput puisimillu qarsorsaliorlutik, sikulu putoriarlugu qaleralissuarmik pisaqarlutik.

Atuartut angakkoq, Sermermiut ilagalugit Eqimut sikukkut ingerlallutik issiallattoq, assilillugu ilusiliarissavaat.

Ilisserut uani nassaarisinnaavat.

“Grønland, papirklip” Søren Thaaes, Milik Publishing

Ilitsersuut uani takuk

Ilusiliaq naammassippat assinga atuakkami qupperneq 17-mi ikkunneqassaaq.

På side 18 skal eleverne læse teksten.

Qupperneq 18-mi atuartut allataq atuassavaat.

Maani Kalaallit Nunaanni sumiiffinni tikissimasanni inuttunerpaaq tikippara, illut anngajaarujussuit 20-it pallillugit amerlassuseqartut, soorluli tassa illoqarfeerannguaq. Tamanna tanngassimaarutigaat aperippullu, sumiiffinni allani sumiiffimmi ataatsimi inuit taamak amerlatigisut takusimanerikka. Oqalunnerat pissusilersornerallu aallaavigalugit ingerlaannaq misigilerpunga, amerlassusertik piniarfiginnertillu tulluusimaarutigigaat.

Qupperneq 19-mi atuartut ullorsiummik allassapput. Takorluuissapput Sermermiuni najugaqarlutik ullullu arlaanni 1737-mi Poul Egedemit tikeraarneqarlutik.

Soorlu imatut allassinnaapput:

• suut atisat atornerai
• suut atisat namminneq atornerlugit
• sunik nerinerlutik
• oqaatsit suut atorlugit oqalunnersoq

Qupperneq 21-mi atuartut pullartani apeqqutinut akissutitik immiutissavaat. Pullartani imaqanngitsunik nammineq apeqqutissanik siunnersuusiorsinnaapput.

• Arnaviaq manninnik qassinik suffisarpa?
• Angutiviaq arnaviamit angineruva?
• Arnaviaq qassinik ukioqaleraangami suffisinnaalertarpa?
• Sunik nerisarpa?
• Qalerallit qanoq piniarneqartarpat?

Immiussineq: ilitsersuut uani takuk.

Quppernerni oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit atuartut oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliorlutik. Paasissutissaasivimminnut allassinnaavaat, immiussinnaavaat imaluuniit titartaasinnaapput assinillu ikkussuillutik.

Immiussinermik assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk.

Podcastimut atatillugu sammisaqarnermi naggataarutaasumik atuartut assinik saqqummersitsiviliussapput. Saqqummersitsivik assinik toqqakkanik arfinilinnik podcastimi atuartut sammisimasaannut ersersitsisunik assitaqassaaq. Atuartut assinik ujarlissapput sinissanullu ikkussorlugit. Tamatuma kingorna atuartut naatsunnguanik immiussissapput assit toqqarsimasatik oqaluttuaralugit.

Immiussanik assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq tunngaviusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariaatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Illoqarfik qaleraleqarfik Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Illoqarfik qaleraleqarfimmut ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoedimit Leg med IT-mi inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Illoqarfik qaleraleqarfik Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Illoqarfik qaleraleqarfik by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.