NUNAQARFINNI INUUNEQ

ATUARTUT NUKARLIIT

Nunaqarfinni inuuneq podcastit katillugit qulingiluaasut Kangiata Illorsuanut Katrine Nylandimit suliarineqarsimasut ilagaat.

Book Creatorimi atuakkamut ilitsersuut

Book Creatorimi atuagaq Nunaqarfinni inuuneq tassaavoq atuartut atuagaat podcastimut Nunaqarfinni inuunermut tunngasoq.

Podcasti sivisussuseqarpoq 10:24.

Podcastip ingerlanera atuartut misissuerusussusaat, misileraarusussusaat pilersitserusussusaallu aallaavigalugit aaqqissorneqarsimavoq.

Podcastimik sammisaqarneq pingasunik immikkoortortaqarpoq:

  • Podcasti tusarnaartinnagu suliaqarneq.
  • Podcastimik tusarnaarneq suliaqarnerlu.
  • Podcastimi sammisamik ilisimasanillu suliareqqiineq.

Podcasti atuartunut saqqummiutinnginnerani tusarnaaqqaassavarsi.

ILINNIUSIAQ PILLUGU

Atuartitsissutit akimorlugit – oqaluttuarisaaneq, qallunaatoorneq pinngortitalerinerlu.

  • Atuartut nunaqarfinni piniartutut inuunermit takornariaqarnermut ikaarsaarneq pillugu ilisimasaqalissapput.
  • Atuartut nunaqarfiup Oqaatsut inuerukkiartornera meeqqanullu tassani peroriartorsimasunut sunniuteqarneranik immikkut ilisimasaqarfigilissavaat.
  • Atuartut attaveqatigiissinnaassusertik suleqatigiissinnaassusertillu sungiusassavaat.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit ataasiakkaarlutik sulinissaat innersuussutigissavarput. Atuartunut ataasiakkaanut suna pitsaanerunersoq kiisalu piginnaasat sorliit ineriartortinneqassanersut naapertorlugu. Eqqumaffigisariaqarpoq ikinngutigilluarnerpaasaq pinngitsoornani suleqatikkuminarnerpaaneq ajormat. Atuartut akornanni suleqatigiinneq tassarpiaavoq suleqatigiinnermik siunertalik katerisimaarnerinnaanngitsoq.

Book Creatorimi atuakkamut ilitsersuut

Book Creatorimi atuagaq Nunaqarfinni inuuneq tassaavoq atuartut atuagaat podcastimut Nunaqarfinni inuunermut tunngasoq.

Podcasti sivisussuseqarpoq 10:24.

Podcastip ingerlanera atuartut misissuerusussusaat, misileraarusussusaat pilersitserusussusaallu aallaavigalugit aaqqissorneqarsimavoq.

Podcastimik sammisaqarneq pingasunik immikkoortortaqarpoq:

  • Podcasti tusarnaartinnagu suliaqarneq.
  • Podcastimik tusarnaarneq suliaqarnerlu.
  • Podcastimi sammisamik ilisimasanillu suliareqqiineq.

Podcasti atuartunut saqqummiutinnginnerani tusarnaaqqaassavarsi.

ILINNIUSIAQ PILLUGU

Atuartitsissutit akimorlugit – oqaluttuarisaaneq, qallunaatoorneq pinngortitalerinerlu.

  • Atuartut nunaqarfinni piniartutut inuunermit takornariaqarnermut ikaarsaarneq pillugu ilisimasaqalissapput.
  • Atuartut nunaqarfiup Oqaatsut inuerukkiartornera meeqqanullu tassani peroriartorsimasunut sunniuteqarneranik immikkut ilisimasaqarfigilissavaat.
  • Atuartut attaveqatigiissinnaassusertik suleqatigiissinnaassusertillu sungiusassavaat.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit ataasiakkaarlutik sulinissaat innersuussutigissavarput. Atuartunut ataasiakkaanut suna pitsaanerunersoq kiisalu piginnaasat sorliit ineriartortinneqassanersut naapertorlugu. Eqqumaffigisariaqarpoq ikinngutigilluarnerpaasaq pinngitsoornani suleqatikkuminarnerpaaneq ajormat. Atuartut akornanni suleqatigiinneq tassarpiaavoq suleqatigiinnermik siunertalik katerisimaarnerinnaanngitsoq.

00:00
00:00

Livet i bygderne

00:00
00:00

Life in the settlements

00:00
00:00

Nunaqarfinni inuuneq

QUPPERNERMIT QUPPERNERMUT ILITSERSUUT – BOOK CREATORIMI ATUAKKAMUT “NUNAQARFINNI INUUNEQ”

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

  • Kangiata Illorsua sunaanersoq.
  • Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
  • Aasap ukiullu assigiinngissussat.
  • Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga qimerluussavarsi Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq amerlatigisunik inoqarnersoq oqaluuserissavarsi. Kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

  • Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Qupperneq 12-mi atuartut Qeqertarsuup Tunuata nunap assinga sumiiffinnik marlunnik nalunaaqqutserneqarsimasoq takusinnaavaat. Nunaqarfik Oqaatsut illoqarfillu Ilulissat.

Atuartut allaaserisaq atuassavaat imaluunnit atuffanneqassapput:

Oqaatsuut tassaavoq nunaqarfeeraq Ilulissanit 18 km-nik avannarpasinnerusumik inissisimasoq.

Ukiut hunnorujut arlallit matuma siornatigut hollandimiut arfanniat tassani najugaqarsimapput.

Sumiiffik ”Rode Bay-imik” taagorsimavaat.

Ukiut 50-it matuma siornatigut nunaqarfik ikinnerpaamik inunnik 200-nik inoqarpoq, maannakkulli 30-it sinnerussimapput.

Siornatigut piniartutut aalisartutullu inuusimapput, maannakkulli takornariaqarneq inussutissarsiutigaat.

Klassimi oqaluuserinnaavarsi:

  • qanoq ililluni Ilulissanit Oqaatsunut angalasoqarsinnaanersoq.
  • hollandimiut arfanniat sooq Oqaatsut Rode Bayimik taagorsimaneraat
  • takornarianik inuussutissarsiuteqarneq qanoq isumaqarpa.

Atuartut maannakkut podcasti Nunaqarfinni inuuneq tusarnaassavaat. Podcasti quppernermi 14-mi assiliaq toorlugu aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Podcastip imarisai

Katrine oqaluttuarpoq:

  • ukiuni tusintilinni inuit piniariarlutik, niuerniarlutik kiisalu kulturiminnik ilisimasaminnillu paarlaasseqatigiinniarlutik Qeqertarsuup Tunuani naapittarsimasut
  • kangerlunni aasisarfimminnjut piniariartarsimasut aalisariartarsimasullu (tuttunik, eqalunnik qaleralinnillu)
  • ukiuunerani nunaqarfik najorneqartartoq, Sermermiut, Kangiata Illorsuata kujatinnguani illukui takuneqarsinnaasut.
  • arlalippassuit Ilulissanut nuussimagaluarlutik, arlallit nunaqarfikuminni illuaraqarput.

Ole oqaluttuarpoq:

  • kalaallit tamangajammik nunarfimmi kingoqqiffeqartut, taamaattumillu imikkorluinnaq inissimallutik.
  • naalagaaffik 50´ikkut 60´ikkullu ingerlaneranni nunaqarfinnik asimioqarfinnillu amerlasuunik inuerutsitsimasoq, tamannali maannakkut taamaatinneqarsimasoq.
  • Nunaqarfimmi Oqaatsuni peroriartorsimalluni, qulingiluanilli ukioqarluni atuarfigissaarnerummat siunissamilu periarfissaqarnerummat Ilulissanut nuussimalluni. Taamani ukiut 50-it matuma siornatigut 200 missiliorlugit inoqarsimavoq, maannakkulli taamaallaat 30-it.
  • nunaqarfimmi najugaqarluni nukersornaqaaq. Suna tamarmik assassorluni suliarisariaqarpoq. Trillibørillu assartuutitut pingaarnerpaapput. Maani biileqanngilaq.
  • nunaqarfimmi innaallagissiorfeqarpoq – imeqarfeqarpoq – kommunip allaffeqarpoq – errorsisarfeeraqarpoq – nakorsiartarfeeraqarpoq – oqaluffeerarlu aamma atuarfittut atorneqartoq.
  • angalasinnaassagaanni angalateqarnissaq, qimmeqarnissaq imaluunniit qamuteralaqarnissaq pisariaqarpoq.
  • nunaqarfimmi peroriartorfigisimasamini akunnittarfiuteqarluni.
  • nunaqarfimmi inuuneq immikkuullarissoq Kangianut isikkivilik nuannareqalugu. Tassani eqqissisimaartarluni.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik pillugu minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Quppernermi 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik tusarnaagassiussapput.

Quppernermi assit tusarnaagaannut eqqaasitsissutissatut atorneqarsinnaapput.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaara sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqqikkaaneq

Quppernerni 14-15-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigissutiginissaat innersuutigineqassaaq.

Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:

  • tusarnaagassiornerminnut atatillugu assiliaq imaluunniit assit toqqarsimasaat taakkulu sooq toqqarneqarsimanersut.
  • taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.

Matuma ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaquutit oqaatsillu pingaarnerit

  • Qeqertarsuup TunuaDiskobugten – ullumikkut nunatsinni takornarianit ornigarnerpaat ilaat. Ornitassaq alianaatsorujussuuvoq ingerlaartunik iluliarsuaqarluni, uumasorpassuaqarluni ingammillu arferpassuaqarluni. Aamma tamaani misigisassarsiorfiusinnaapput
    • nunaqarfiit piniartoqarfiusut

Qeqertarsuup Tunuani piniarneq ingammillu aalisarneq suli inuussutissarsiutitut tunngaviugaluartoq, takornariaqarneq annertusiartortillugu kiffartuussinermik suliffiit amerliartorput.  

Diskop qeqertarsuaq kalaallisut Qeqertarsuarmik ateqarpoq. Sormitaava ”disko-mik” ateqarpa?

  • Bygd – Nunaqarfik tassaavoq illoqarfimmit minnerus. Qallunaat Nunaanni nunaannarmi illoqarfimmik ateqarpoq. Nunatsinni nunaqarfimmukassagaanni angallat, qimusseq imaluunniit qulimiguulik atorneqartariaqarpoq.

Nunatsinni nunaqarfiit 60-nik sinneqarput. Arlallit inoqanngillat. Nunaqarfiit inoqartut 30-it 250-illu akornanni inoqarput.

Pisunngikkaanni nunaqarfimmi qanoq angalasoqartarpa?

Najugaqarfissinni qanoq angalasarpisi?

  • Asimioqarfiit – Inuit ujaraannarnik sakkullit siullit Kangiani ukiut 4400 matuma siornatigut nunasipput. Piniarnermik aalisarnermillu inuussutissarsiuteqarput. Kangiata eqqaani piniarneq aalisarnerlu suli inuunermi tunngaviupput. Ullumikkut aalisarneq aalisakkeriveqarnerlu Ilulissani, nunatsini illoqarfiit annersaasa pingajuanni, inuussutissarsiutit pingaarnersaraat.

Nunaqarfik qanoq isikkoqarsimanersoq takorloorsinnaavisiuk?

Inuit ukiut 4400 matuma siornatigut sumik inuussuteqarpat?

  • Kingoqqiffiit – Kalaallit tamangajammik namminneq nunaqarfimmi kingoqqiffeqarput imaluunniit utoqqaanerusunik ilaqutaqarput nunaqarfimmi kingoqqisimasunik. Tassa tassanngaaniit naggueqarput.

Illit ilaquttatit sumi kingoqqisimappat?

Sumiiffimmut inunngorfigisimasannut immikkut attuumassuteqarpit?

Qupperneq 16-mi atuartut allaaserisaq atuassavaat imaluunniit atuffanneqassapput.

           Asasakka ullorsiutikka

           Ullumikkut ataasinngorneruvoq. Ullumikkut Ilulissanut nuussaagut.

           Ilulissat takunissaanut qilanaaqaanga.

           Kisianni aamma ikinngutima inuulluaqqunissaat ajuusaarutigilaarpara.

           Ernumagilaarpara atuarfimmi nutaamik ikinngutitaassanersunga.

           Angajoqqaakka nuunniarput, illoqarfimmi periarfissaqarnerummat.

           Qujanartumilli neriorsorpaannga nunaqarfitta tamatigut tikeraartarnissaa.

           Tamanna nuannaarutigeqaara. Maanillungami nuannareqigakku.

           Ole 9-nik ukiulik.

 Klassimi allaaserisaq oqaloqatigiissutigisinaavarsi. Atuartut suli oqaaseqatigiinnik allassinnaanngitsut ikiorniarlugit atuartut oqalullutik akissuteqaasiorsinnaanerat innersuutigineqassaaq. Akissutit allattarfissuarmut allattukkit, taamaalillutik atuartut allattaavimminnut allassinnaaniassammatigit.

Qupperneq 17-mi allaaserisaq atuassavaat imaluunniit atuffanneqassapput.

    Inuuninni ulloq arlaannik allanngornermik kinguneqarsimasoq allaaseriuk.

Allaaserisamik, assimik titartakkamillu ikkussuineq: ilitsersuut 2,3 aamma 4 uani takuk.

Qupperneq 18-mi Ole´p nunaqarfiata, Oqaatsut, assinga takuneqarsinnaavoq. Nunaqarfimmi innaallagissiorfeqarpoq, imeqarfeqarfik, kommunip allaffia, errorsisarfeeraq, peqqissaavik kiisalu oqaluffik atuarfittut aamma atorneqartoq.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

  • nunaqarfimmi inuit qassit najugaqarnersut.
  • oqaluffimmi atuartarluni qanoq innersoq.

Qupperneq 19-mi atuartut illup oqaluffiullu assinganik nassaarsiussapput quppernermullu ikkullugu. Book Creatorimi atuakkami assinik ikkussuinermut atortoq + atoruk.

Tusarnaagassiussapput, tassanilu illup iluani sunik atortoqarnersoq oqaluttuarissavaat. Innaallagissiorfik, imeqarfik, kommunip allaffia, errorsisarfeeraq, peqqissaavik imaluunniit oqaluffik atuarfittut aamma atorneqartoq toqqarsinnaavaat.

Assimik ikkussuineq:  ilitsersuut 2, 3 aamma 4 uani takuk.

Qupperneq 20-mi atuartut allaaserisaq atuassavaat imaluunnit allaaserisamik atuffanneqassapput.

Ole Oqaatsuni akunnittarfiuteeraqarpoq.

Ole oqaluttuarpoq akunnittarfiup saavaniilluni Ilulissat tungaanut isigigaanni, Ilulissanit naleqqiullugu Kangianut isikkiviginnerujussuusoq.

Tamanna quujanalaartuuvoq.

Qupperneq 21-mi akunnittarfimmit isikkivik qalipaganngorlugu atuartut sanassavaat. Qalipagartik naammassigunikku assilissavaat quppernermullu ikkullugu.

Pixabay-mi assinik isumassarsiassaminnik ujarlissinnaapput. Ujarlernermi allaffissami allassavaat Kangiata Illorsua.

Assimik ikkussineq: ilitsersuut 2 uani takuk.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavat, tusarnaagassiarisinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu.

Tusarnaagassiorneq assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Suliamut atatillugu naggataarutaasumik atuartut Oqaatsuni illut atuarfiullu assinganik sanassapput. Nunaqarfimmi inuit assingannik sanassapput. Marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik sulinissaat innersuutigineqarpoq. Eqimattat ataasiakkaat tamarmik minnerpaamik assilisassamik ataatsimik sanassapput. Assilisassat tamarmik nunaqarfiliaralugit katersorneqassapput, assilineqareerpallu quppernernut ikkunneqassaaq.

Assinik ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Nunaqarfinni inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Nunaqarfinni inuuneq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoed-imit Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Nunaqarfimmi inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Nunaqarfinni inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

QUPPERNERMIT QUPPERNERMUT ILITSERSUUT – BOOK CREATORIMI ATUAKKAMUT “NUNAQARFINNI INUUNEQ”

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

  • Kangiata Illorsua sunaanersoq.
  • Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
  • Aasap ukiullu assigiinngissussat.
  • Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga qimerluussavarsi Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq amerlatigisunik inoqarnersoq oqaluuserissavarsi. Kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavarsi.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

  • Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Qupperneq 12-mi atuartut Qeqertarsuup Tunuata nunap assinga sumiiffinnik marlunnik nalunaaqqutserneqarsimasoq takusinnaavaat. Nunaqarfik Oqaatsut illoqarfillu Ilulissat.

Atuartut allaaserisaq atuassavaat imaluunnit atuffanneqassapput:

Oqaatsuut tassaavoq nunaqarfeeraq Ilulissanit 18 km-nik avannarpasinnerusumik inissisimasoq.

Ukiut hunnorujut arlallit matuma siornatigut hollandimiut arfanniat tassani najugaqarsimapput.

Sumiiffik ”Rode Bay-imik” taagorsimavaat.

Ukiut 50-it matuma siornatigut nunaqarfik ikinnerpaamik inunnik 200-nik inoqarpoq, maannakkulli 30-it sinnerussimapput.

Siornatigut piniartutut aalisartutullu inuusimapput, maannakkulli takornariaqarneq inussutissarsiutigaat.

Klassimi oqaluuserinnaavarsi:

  • qanoq ililluni Ilulissanit Oqaatsunut angalasoqarsinnaanersoq.
  • hollandimiut arfanniat sooq Oqaatsut Rode Bayimik taagorsimaneraat
  • takornarianik inuussutissarsiuteqarneq qanoq isumaqarpa.

Atuartut maannakkut podcasti Nunaqarfinni inuuneq tusarnaassavaat. Podcasti quppernermi 14-mi assiliaq toorlugu aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Podcastip imarisai

Katrine oqaluttuarpoq:

  • ukiuni tusintilinni inuit piniariarlutik, niuerniarlutik kiisalu kulturiminnik ilisimasaminnillu paarlaasseqatigiinniarlutik Qeqertarsuup Tunuani naapittarsimasut
  • kangerlunni aasisarfimminnjut piniariartarsimasut aalisariartarsimasullu (tuttunik, eqalunnik qaleralinnillu)
  • ukiuunerani nunaqarfik najorneqartartoq, Sermermiut, Kangiata Illorsuata kujatinnguani illukui takuneqarsinnaasut.
  • arlalippassuit Ilulissanut nuussimagaluarlutik, arlallit nunaqarfikuminni illuaraqarput.

Ole oqaluttuarpoq:

  • kalaallit tamangajammik nunarfimmi kingoqqiffeqartut, taamaattumillu imikkorluinnaq inissimallutik.
  • naalagaaffik 50´ikkut 60´ikkullu ingerlaneranni nunaqarfinnik asimioqarfinnillu amerlasuunik inuerutsitsimasoq, tamannali maannakkut taamaatinneqarsimasoq.
  • Nunaqarfimmi Oqaatsuni peroriartorsimalluni, qulingiluanilli ukioqarluni atuarfigissaarnerummat siunissamilu periarfissaqarnerummat Ilulissanut nuussimalluni. Taamani ukiut 50-it matuma siornatigut 200 missiliorlugit inoqarsimavoq, maannakkulli taamaallaat 30-it.
  • nunaqarfimmi najugaqarluni nukersornaqaaq. Suna tamarmik assassorluni suliarisariaqarpoq. Trillibørillu assartuutitut pingaarnerpaapput. Maani biileqanngilaq.
  • nunaqarfimmi innaallagissiorfeqarpoq – imeqarfeqarpoq – kommunip allaffeqarpoq – errorsisarfeeraqarpoq – nakorsiartarfeeraqarpoq – oqaluffeerarlu aamma atuarfittut atorneqartoq.
  • angalasinnaassagaanni angalateqarnissaq, qimmeqarnissaq imaluunniit qamuteralaqarnissaq pisariaqarpoq.
  • nunaqarfimmi peroriartorfigisimasamini akunnittarfiuteqarluni.
  • nunaqarfimmi inuuneq immikkuullarissoq Kangianut isikkivilik nuannareqalugu. Tassani eqqissisimaartarluni.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik pillugu minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Quppernermi 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik tusarnaagassiussapput.

Quppernermi assit tusarnaagaannut eqqaasitsissutissatut atorneqarsinnaapput.

Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.

Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaara sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq. 

Klassimi eqqikkaaneq

Quppernerni 14-15-mi sulineq naammassippat klassimi oqaloqatigissutiginissaat innersuutigineqassaaq.

Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:

  • tusarnaagassiornerminnut atatillugu assiliaq imaluunniit assit toqqarsimasaat taakkulu sooq toqqarneqarsimanersut.
  • taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.

Matuma ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.

Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.

Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.

Taaquutit oqaatsillu pingaarnerit

  • Qeqertarsuup TunuaDiskobugten – ullumikkut nunatsinni takornarianit ornigarnerpaat ilaat. Ornitassaq alianaatsorujussuuvoq ingerlaartunik iluliarsuaqarluni, uumasorpassuaqarluni ingammillu arferpassuaqarluni. Aamma tamaani misigisassarsiorfiusinnaapput
    • nunaqarfiit piniartoqarfiusut

Qeqertarsuup Tunuani piniarneq ingammillu aalisarneq suli inuussutissarsiutitut tunngaviugaluartoq, takornariaqarneq annertusiartortillugu kiffartuussinermik suliffiit amerliartorput.  

Diskop qeqertarsuaq kalaallisut Qeqertarsuarmik ateqarpoq. Sormitaava ”disko-mik” ateqarpa?

  • Bygd – Nunaqarfik tassaavoq illoqarfimmit minnerus. Qallunaat Nunaanni nunaannarmi illoqarfimmik ateqarpoq. Nunatsinni nunaqarfimmukassagaanni angallat, qimusseq imaluunniit qulimiguulik atorneqartariaqarpoq.

Nunatsinni nunaqarfiit 60-nik sinneqarput. Arlallit inoqanngillat. Nunaqarfiit inoqartut 30-it 250-illu akornanni inoqarput.

Pisunngikkaanni nunaqarfimmi qanoq angalasoqartarpa?

Najugaqarfissinni qanoq angalasarpisi?

  • Asimioqarfiit – Inuit ujaraannarnik sakkullit siullit Kangiani ukiut 4400 matuma siornatigut nunasipput. Piniarnermik aalisarnermillu inuussutissarsiuteqarput. Kangiata eqqaani piniarneq aalisarnerlu suli inuunermi tunngaviupput. Ullumikkut aalisarneq aalisakkeriveqarnerlu Ilulissani, nunatsini illoqarfiit annersaasa pingajuanni, inuussutissarsiutit pingaarnersaraat.

Nunaqarfik qanoq isikkoqarsimanersoq takorloorsinnaavisiuk?

Inuit ukiut 4400 matuma siornatigut sumik inuussuteqarpat?

  • Kingoqqiffiit – Kalaallit tamangajammik namminneq nunaqarfimmi kingoqqiffeqarput imaluunniit utoqqaanerusunik ilaqutaqarput nunaqarfimmi kingoqqisimasunik. Tassa tassanngaaniit naggueqarput.

Illit ilaquttatit sumi kingoqqisimappat?

Sumiiffimmut inunngorfigisimasannut immikkut attuumassuteqarpit?

Qupperneq 16-mi atuartut allaaserisaq atuassavaat imaluunniit atuffanneqassapput.

           Asasakka ullorsiutikka

           Ullumikkut ataasinngorneruvoq. Ullumikkut Ilulissanut nuussaagut.

           Ilulissat takunissaanut qilanaaqaanga.

           Kisianni aamma ikinngutima inuulluaqqunissaat ajuusaarutigilaarpara.

           Ernumagilaarpara atuarfimmi nutaamik ikinngutitaassanersunga.

           Angajoqqaakka nuunniarput, illoqarfimmi periarfissaqarnerummat.

           Qujanartumilli neriorsorpaannga nunaqarfitta tamatigut tikeraartarnissaa.

           Tamanna nuannaarutigeqaara. Maanillungami nuannareqigakku.

           Ole 9-nik ukiulik.

 Klassimi allaaserisaq oqaloqatigiissutigisinaavarsi. Atuartut suli oqaaseqatigiinnik allassinnaanngitsut ikiorniarlugit atuartut oqalullutik akissuteqaasiorsinnaanerat innersuutigineqassaaq. Akissutit allattarfissuarmut allattukkit, taamaalillutik atuartut allattaavimminnut allassinnaaniassammatigit.

Qupperneq 17-mi allaaserisaq atuassavaat imaluunniit atuffanneqassapput.

    Inuuninni ulloq arlaannik allanngornermik kinguneqarsimasoq allaaseriuk.

Allaaserisamik, assimik titartakkamillu ikkussuineq: ilitsersuut 2,3 aamma 4 uani takuk.

Qupperneq 18-mi Ole´p nunaqarfiata, Oqaatsut, assinga takuneqarsinnaavoq. Nunaqarfimmi innaallagissiorfeqarpoq, imeqarfeqarfik, kommunip allaffia, errorsisarfeeraq, peqqissaavik kiisalu oqaluffik atuarfittut aamma atorneqartoq.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

  • nunaqarfimmi inuit qassit najugaqarnersut.
  • oqaluffimmi atuartarluni qanoq innersoq.

Qupperneq 19-mi atuartut illup oqaluffiullu assinganik nassaarsiussapput quppernermullu ikkullugu. Book Creatorimi atuakkami assinik ikkussuinermut atortoq + atoruk.

Tusarnaagassiussapput, tassanilu illup iluani sunik atortoqarnersoq oqaluttuarissavaat. Innaallagissiorfik, imeqarfik, kommunip allaffia, errorsisarfeeraq, peqqissaavik imaluunniit oqaluffik atuarfittut aamma atorneqartoq toqqarsinnaavaat.

Assimik ikkussuineq:  ilitsersuut 2, 3 aamma 4 uani takuk.

Qupperneq 20-mi atuartut allaaserisaq atuassavaat imaluunnit allaaserisamik atuffanneqassapput.

Ole Oqaatsuni akunnittarfiuteeraqarpoq.

Ole oqaluttuarpoq akunnittarfiup saavaniilluni Ilulissat tungaanut isigigaanni, Ilulissanit naleqqiullugu Kangianut isikkiviginnerujussuusoq.

Tamanna quujanalaartuuvoq.

Qupperneq 21-mi akunnittarfimmit isikkivik qalipaganngorlugu atuartut sanassavaat. Qalipagartik naammassigunikku assilissavaat quppernermullu ikkullugu.

Pixabay-mi assinik isumassarsiassaminnik ujarlissinnaapput. Ujarlernermi allaffissami allassavaat Kangiata Illorsua.

Assimik ikkussineq: ilitsersuut 2 uani takuk.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavat, tusarnaagassiarisinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu.

Tusarnaagassiorneq assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Suliamut atatillugu naggataarutaasumik atuartut Oqaatsuni illut atuarfiullu assinganik sanassapput. Nunaqarfimmi inuit assingannik sanassapput. Marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik sulinissaat innersuutigineqarpoq. Eqimattat ataasiakkaat tamarmik minnerpaamik assilisassamik ataatsimik sanassapput. Assilisassat tamarmik nunaqarfiliaralugit katersorneqassapput, assilineqareerpallu quppernernut ikkunneqassaaq.

Assinik ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uaniannertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Nunaqarfinni inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Nunaqarfinni inuuneq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoed-imit Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Nunaqarfimmi inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Nunaqarfinni inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

ILULISSANI NAJUGAQARUT OQALUTTUAAT TUSARNAAKKIT

00:00
00:00

Qimmit inaat

00:00
00:00

Kiffaanngissuseq navianartorsiornerlu

00:00
00:00

Sermeq inuunermik tunisisoq

00:00
00:00

Piniartutut inuuneq

00:00
00:00

Illoqarfik qaleraleqarfik

00:00
00:00

Niuerniummi qoorortuuaraq

00:00
00:00

Nunaqarfinni inuuneq

00:00
00:00

Qerititsivinni toqqortaatit

00:00
00:00

Qaamaneq uteqqippoq

OQALUTTUANI PEQATAASUT TAMAASA ANNERTUUMIK QUJAFFIGERUSUPPAGUT

1. William & Niels Petersen 2. Ane Sofie & Flemming Lauritzen, Klaus Nordvig Andersen 3. Malik Niemann 4. Mikkel Petersen 5. Palle Jeremiassen, Mikkel Petersen, Lisa Helene Sap 6. William Petersen, Malik Niemann 7. Ole Dorph 8. Elin Andersen, Vera Mølgaard, Malik Niemann  9. Lisa Helene Sap

Suliniut Nordeap aningaasaateqarfianiit taperneqarpoq Katrine Nylandimillu pilersitaalluni