KANGIATA ILLORSUA

QUPPERNERMIIT QUPPERNERMUT ILITSERSUUT – ATUAKKAMUT BOOK CREATORIMUT “PINIARTUTUT INUUNEQ”

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga oqaluuserissavarsi, kiisalu Ilulissat qanoq inuttutiginersoq, ilissilu illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut?

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.

Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusallu.

Atuartut maannakkut podcasti Piniartuuneq tusarnaassavaat. Asseq qupperneq 12-miittoq toorlugu podcasti ammassavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.

Malugiuk Mikkilip oqaluttuani kalaallisut oqaluttuarimmagu, qallunaatullu oqaluttureqqinneqarluni.

Podcastip imarisai

Mikkili oqaluttuarpoq:

• 1940-mi inunngorsimalluni Ilulissanilu ilaqutariinni piniartukkormiuni peroriartorsimalluni.
• isikkaneq marlunnilli ukioqarluni aalisartuusimavoq taamaattumillu Kangia immikkut misigissuseqarfigalugu.
• ataataa piniartuullunilu aalisartuusimavoq, taamaattumillu nammineq ataatamisut piniartutut aalisartutullu inuuniuteqarnissani qularutigisimanngilaa. Taamanikkumimmi periarfissatuaammata.
• qimmit, taamanikkut pitussimaneq ajortut illoqarfimmilu angalaaginnartut, pingaarnerpaajusimapput. Qulinilli ukioqarluni ilaquttami qimmii aasanerani isumagisalersimavai.
• ataatani peqatigiuaannarsimallugu aammalu nammineq qatanngutinilu Kangiani aalisartutut inuunermi navialiffiusinnaasunik ilinniartinneqarsimanertit, qanoq assaannarmik aalisartarsimanerminnik, nammineq erlaviiaallutik agguillutillu.
• siku, sila qanoq ikkaluarpalluunniit, silammut ingerlaarusaartartoq. Qaammat imissigaangat sarfarissisarnera sukkanerusumillu kaassorneqartarnera.
• Kangiata ullup unnuallu ingerlanerani Kangiani sikup ingerlaarnera aalisartunit qanoq uuttortarneqartarsimanersoq. ”Nikinnermik” taaneqartarpoq.
• Nikinnerup nakkutiginissaata pingaaruteqassusianik, taamaalillutik piniutitik sarfaatitinnginnerani nuussinnaaniassagamikkit.
• Kangia uummataanit katattussaani inissisimasoq.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaagartik minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.

Qupperneq 13-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput. Quppernermi assit tusarnaarsimasaannut eqqaasitsissutissatut iluaqutaasinnaapput.

Immiussinermik ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkusimavoq. Assiliartaaraq kissaatigisaq malillugu sumulluunniit inissinneqarsinnaavoq. Tusarnaaqqinneqartuarsinnaallunilu.

Klassimi eqikkaaneq

Qupperneq 12-13-mut atatillugu suliaqarneq naammassippat klassi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuutigineqassaaq. Innersuutigissavarput eqikkaanerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattornissaat.

Klassissinni oqaluuserisinnaavasi:

• Atuartut podcasti tusarnaaramikku suna tupigusuutigaat.
• Podcastimi taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut siumorsimasaat.

Oqaloqatigiinnermut atatillugu ataani isumassarsiorsinnaavusi.

Ilissi nammineq quppernernik oqaloqatigiissutissanik, taaguutsinik oqaatsinillu pingaarnernik piumagussi ikkussisinnaavusi.

Taaguutsit oqaatsillu pingaarnerit

• Ilaqutariit piniartuusut/ilaqutariit aalisartuusut – podcastimi Mikkili, ilaqutariit piniartuusut akornanni peroriartorsimasoq, sammineqarpoq. Taamanikkut inunnguuserisimasaq kisimi takorloorneqartarpoq, tamannalu naammaginartinneqartarpoq.

Angajoqqaattut atorfeqalissallutik ilisimatinneqaraluaruit naammagisimaaginnassagaluarpiuk?

• Ingerlariaqqiffiusumik ilinniarneq – tamanut ilisimasariaqartunik ilinniagaqarsimaneq meeqqat atuarfianni naammassiganni ingerlariaqqiffiusumik ilinniarnerit arlallit toqqarneqarsinnaapput. Ingerlariaqqiffiusumik ilinniarnerit tassaasinnnaapput naatsumik, akunnattumik, sivisuumillu sivisussusilinnik ilinniarnerit. Taakkunani inersimasutut inuunermi suliffissatut aallussassaq piukkunnarsarfigineqarsinnaavoq.

Ilinniarnerit suut illit ilisimavigit?

Ilinniarnerit suut illit soqutigisarivigit?

• Sermip ningimarna – isumaqarpoq “sermeq ingerlaartoq”. Sermerlu ingerlaartoq tassaavoq sermeq annertooq ingerlaartoq. Aputip nutaap oqimaassusaa sermersuup qaavani naammatsikkaangat naqitsinerup sermip ataatungaa sinerissap tungaanut siammartittarpaa. Sermeq siammariartortoq sermimik ningimarnanik taaneqartarpoq.

Kangiani inuuneq qanoq sermip ningimarnanit sunnerneqartarpa?

• Nikinneq iigarnerlu – sermip ningimarnata saavani sikut aakajaat nunarsuup nutsuineranik imaanut nakkaraangata iigarnermik Oqartoqarsinnaavoq sermip ningimarna ilulissanik sikuminernillu ”ernisoq”. Iigarnersuit, tassa sermip ningimarnata saava annertoorujussuanngorluni kaangartiteraangat, aasaanerani qaqutiguinnaq pisarput, kisianni sermip sinaani sikuminerit katagartuaannarput ukiorlu kaajallallugu takuneqarsinnnaallutik. Sermip ningimarna iigaraangat sermersuarlu Kangianut ajattarneqaleraangat, Mikkilip aalisartullu tamanna nikinnermik taasarpaat. Nikinnera ulloq siulleq nalunaaqutseeriarluni ullullu tulliani uteqqilluni siku allornernik qanoq amerlatigisunik nikissimanersoq naatsorsorneqartarpoq. Taamaalilluni sikut sorlu ullup unnuallu ingerlanerani qanoq takitigisumik nikissimanersoq naatsorsorneqartarpoq.

Sooq nikinninerup malittareqqissaarnissaa pingaaruteqarsimava?

• Sermersuaq – tassaavoq sumiiffik annertunerusoq sermertamik qallerneqarsimasoq. Kalaallit Nunaanni sermertaq Nunarsuarmi sermersuit annersaasa tullerat Sikuiuitsumilu Kujallermi sermertaq annersaavoq. Sermertaq tassaavoq sermip ningimarna 50.000 km²-it sinnerlugit angissusilik.

Nunarsuup sinnera qanoq isikkoqassagaluarpa Sermersuaq tamarmi aakkaluarpat?

Sermersuaq aakkaluarpat immap qatsissusaanut qanoq kinguneqassava?

• Qaammat imissisoq – Qaammatip inissisimanerisa ilagaat. Qaammat assigiinngitsunik sisamanik inissisimaffeqarpoq: imissisoq, qaammanniffik, imissiartortoq sakkukilliartortorlu. Qaammatip inissisimanera Qaammatip ilaa qanoq annertutigisoq Seqinermit qinnqorneqarsimasoq tunngavigalugu aalajangerneqartarpoq. Qaammat imissigaangat Qaammat tamarmi Seqinermit qinnqorsimasarpoq.

Qaamaatip inissisimaneri sisamat tamaasa takunikuuvigit?

Qanoq innikkut Qaammat kusarnarnerpaatittarpiuk – sooq?

Maannakkut Kalallit Nunaanni ullumikkut ilinniarnermi periarfissat misissussavatit Mikkilillu oqaluttuarnera naapertorlugu 1940’kunni ilinniarnermi periarfissanut naleqqiullugit. Apeqqutinut akissutitik oqalullutik pullartanut qernertunut immiullugit akissavaat.

Mikkilip podcastimi oqaluttuarnera tusarnaaqqillugu imaluunniit nittartakkani ukunani Norden.dk aamma Gyldendalpaasisassarsiorsinnaapput.

Klassissinni eqikkaasinnaavusi Kalaallit Nunaannilu 1940’kunni imaluunniit nalitsinni peroriartornerup iluaqutai ajoqutaalu paasiniarlugit.

Immiussinermik ilitsersuut uani takuk.

Quppernerni 16-mi aamma 17-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit atuartut oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliorlutik. Paasissutissaasivimminnut allassinnaavaat, immiussinnaavaat imaluuniit titartaasinnaapput assinillu ikkussuillutik. Oqaatsit pingaarnerit taagutillu ataatsimoorlusi oqaluuserisimasasi atuartunut nittartissinnaavatit.

Immiussinermik ilitsersuut uani takuk. 

Assinik ikkussuinermik ilitsersuut 2 uani takuk.

Atuartut maannakkut inuusuttutut ilinniarneq sorleq nammineq pissanganartinnerlugu misissussavaat. Qupperneq 18-mi linkeqarpoq atuartunik IlinniarnermikIlitsersuummut, UG.dk.-mut, innersuussisumik. Tassani inuusuttutut ilinniarnerit soorliit pissanganartinnerlugit misissussavaat. Inuusuttutut ilinniarnerit misissoreerunikkit quppernermi 18-mi aamma 19-mi boksit sisamat akissavaat.

Aajuku apeqqutissatut siunnersuutit arlallit atuartut misissuinerannut atatillugu apeqqutigisinnaasatit:

• Inuusuttutut ilinniarneq taannarpiaq sooq pissanganartippiuk?
• Allanik taamak pissanganartigisoqarpa?
• Ilinniartutut avatangiisit sorliit nalerisimanartinnerullugit qanoq isumaqarpit? (annertuumik atuagassartallit, nukersorluni sulineq imaluunniit allat)
• Kia illit anguniakkannik ikiorsinnaavaatit?

Suliassamut naggataarutigalugu atuartut ilaqutariinni piniartukkormiuni inuuneq pillugu apersuillutik tusarnaagassiussapput/podcastiliussapput. Atuartut marlukkaarlutik pilersaarusiussapput imminnullu apersorlutik.

Tusarnaagassiaq atuakkamut toqqaannarlugu immiunneqassaaq.

Tusarnaagassiap assiliartalersorneranut atuartut assilialiussapput.

Qupperneq 16-mi podcastimik assiliartalersuineq isumassarsiorfigisinnaavaat. Assililiartatut soorlu assit, titartakkat, linoliumik naqitaq imaluunniit qiortakkanik nipititerilluni assilialiat atuartut atorsinnaavaat. Assiliartaq qupperneq 25-mut ikkunneqassaaq.

Immiussinermik assinillu ikkussuinermik ilitsersuut 1 aamma 3 uani takuk.

Atuartut misissukkatik ataatsimoorlutik klassiminni oqallisigissavaat.

Erseqqissassallugu pingaruteqarpoq atuaqatit toqqagaannik soqutigisaqarfigisaannillu nalilersuineq oqallinnermi siunertarineqanngimmat, akerlianilli ataatsimoorluni periarfissat suut anguneqarsinnaanersut paasiniarnissaat. Taamaattumik atuartut atuaqatimik misissuinerannik tusarnaarneranni tapersersorneqartariaqarput, taamaalillutik apeqqutinik qulaajaarutaasunik apeqquteqarsinnaaniassammata ataatsimoorlutillu alapernaallutik.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit pissusissamisoorsinnaavoq atuartut Book Creatorimi atuagaata toqqornissaa, taamaalillu tassunga atatillugu suleqarnermi atoqqissinnaaniassammat.

Podcasti Piniartutut inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Piniartutut inuuneq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisami suliniummut Nutaaliortamut atatillugu inerisarneqarsimavoq.

Ilisserut Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Piniartutut inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanerat saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Piniartutut inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.