KANGIATA ILLORSUA

QUPPERNERMIT QUPPERNERMUT ILITSERSUUT – BOOK CREATORIMI ATUAGAQ “SERMEQ INUUNERMIK TUNISISOQ”

Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

• Kangiata Illorsua sunaanersoq.
• Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
• Aasap ukiullu assigiinngissussat.
• Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngitsigippat.

Nunap assinga qimerloorsiuk Ilulissallu sumiinnersoq oqaluuseralugu. Ilulissat qanoq inuttutiginersoq oqaluuserisiuk. Ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut aamma oqaluuserissavarsi.

Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.

Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu. Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.

Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:

• Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.

Atuakkami Kangiata Sermiata nunap assinga qimerloorpaat. Sumiiffik UNESCO´p nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffianut ilanngunneqarsimasoq toornernik aappaluttunik titartarneqarsimavoq. Atuartut sumiiffik toornerit malillugit titartassavaat. Book Creatorimi aqerluusaasivik atussavaat.

Aqerluusaasivik atorlugu titartaaneq ilitsersuut 4 uani takuk

Klassissinni eqqartorsinnaavarsi:

• UNESCO sunaava? (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization tassaavoq FN-mi ilinniartitaaneq, piorsarsimassuseq (kulturi), attaveqatigiinneq ilisimatusarnerlu pillugit suliniaqatigiiffik).
  • Kangia Sermerlu Kujalleq sumiiffiit immikkuullarissuupput asseqanngitsut taamaattumillu UNESCO´p nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffianut ilanngunneqarsimapput.
• Nunarsuarmiut eriagisatut nalunaarsuiffianut ilanngunneqassagaanni suut piumasaqaataappaat? Uani assersuummi paasisassarsiorit

Atuartut maannakkut podcasti Sermeq inuunermik tunisisoq tusarnaassavaat. Asseq quppernermi 14-miittoq toorlugu podcasti aallartissavaat.

Atuartut podcastimik tusarnaannginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik ilisarititsisinnaavutit.

Podcastip imarisaa

1. Oqaluttuaq sermip ningimarnata iigarpalunnerata nipa ilutigalugu aallartippoq.
2. Katrine Nylandip oqaluttuaraa
   1. Kangia, UNESCO´p nunarsuarmi kingornussassat allattorsimaffianut ilanngunneqarsimasoq.
   2. kangerluup paavata tungaanut iluliarujussuit aniasut qalipaataallu allanngorartuartoq.
   3. sermip ningimarna ukiukkut millisartoq. Univingajattarpoq aasakkulli ingerlaaleqqittarluni iluliarsuillu Kangianut kaamisarlugit aallartittarluni.
   4. Malik, qulimiguulimmik timmisartortartuuvoq ukiullu ilaani ullut tamaasa sermip ningimarna qulaallugu ingerlaartarluni.
3. Maliup oqaluttuarai
   1. takornariat Kangiata Sermiata sermillu ningimarngata alutornassusianik qanoq takorlooruminaatsitsigisartut. Aallaqqaammut isumaqartarput tassaasoq titarneq qaqortoq takisooq aatsaallu sermip ningimarngata saavanit kilometerinik pingasunik ungasissuseqarlutik mikkaangamik qanoq angitiginersoq paasisaraat.
   2. sermip ningimarnata killinga 100 meterinit 300 meterit tikillugit qaffattarpoq. Sermip ningimarna iigaleraangami qaffattarpoq siku qummut ajattarneqartarmat. Ilorpasinnerusumilu napigaangami appaqqittarluni. Taamatut pissusia ingerlaavartuarpoq.
   3. ulloq manna tikillugu 1000-it sinnerlugit sermip ningimarna tikittareeraluarlugu suli tamatigut isikkiviup alutornassusianik pakasarneqartuartarnini.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.

Atuartut tusarnaarsimasartik pillugu minutsit arlallit atorlugit eqqartuisikkit.

Qupperneq 15-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik immiussissapput. Quppernermi assilissat tusarnaarsimasamik eqqaamanissaanut iluaqutigisinnaavaat.

Immiussinermut ilitsersuut 1 uani takuk.

Immiussaq maannakkut assiliartaaranngorlugu ikkunneqarsimavoq. Assiliartaaraq sumulluunniit kissaatigisisaq naapertorlugu inissinneqarsinnaavoq. Immiussaq tusarnaaqqinneqarsinnaasuaannarpoq. 

Klassimi eqikkaaneq

Quppernermi 14-15-mi sammisaqarneq naammassippat klassimi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnissaq innersuutigineqarpoq. Oqaloqatigiinnerup ingerlanerani taaguutit oqaatsillu pingaarnerit allattarfissuarmut allattornissaat innersuutigaarput.

Klassimi eqqartorsinnaavasi:

• Atuartut podcastimi tusarnaarnerminni suna eqqumiigineraat.
  • Sorlu podcastip qulequtaa Sermeq inuunermik tunisisoq, tamanna podcastimi eqqaaneqanngikkaluartoq. Uanipaasissutissarsisinnaavutit
• Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit atuartut podcastimi siumorsimasaat.

Oqaloqatigiinnermut ataani isumassarsiorsinnaavutit.

Taaguutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarnikuuvoq.

Piumagussi taaguutinik oqaatsinillu pingaarnernik oqaloqatigiissutigisassanik quppernernik ikkussisinnaavusi.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

• Sermip ningimarna – isumaqarpoq “sermeq ingerlaartoq”. Sermerlu ingerlaartoq tassaavoq sermeq annertooq ingerlaartoq. Aputip nutaap serminngorsimasup oqimaassusaa sermersuup qaavani naammatsikkaangat naqitsinerup sermip ataatungaa sinerissap tungaanut siammartittarpaa. Sermeq siammariartortoq sermip ningimarnanik taaneqartarpoq.

Takornariat qulimiguulimmit sermip ningimarnata isikkua qanoq isumaqartippat? Tusarnaaqqissaartup Maliup tamanna oqaluuserigaa tusaasinnaava.

Soormitaava Malik sermip ningimarnata killinganit kilometerinik 3-nik ungasitsigisumut mittarpa?

• Iigarneq – sermip ningimarnata killingani sikuminersuit nunarsuup nutsuineranik imaanut nakkaagaangata iigarnermik Oqartoqarsinnaavoq sermip ningimarna iluliarsuarnik sikuminernillu ”ernisoq”. Iigarnersuit, tassa sermip ningimarnata killinga annertoorujussuanngorluni kaangartiteraangat, aasaanerani qaqutiguinnaq pisarput, kisianni killingani sikumerngit katagartuaannarput ukiorlu kaajallallugu takuneqarsinnaallutik.

Soormitaavana sermip ningimarnata killingata portussaa 100 aamma 300 meterit akornanni nikerartartoq?

Tusarnaaqqissaartup Maliup tamanna pillugu oqaluttuariga tusaasinnaavaa.

• Kaaviiaarneq – taamatut pissutsip ilisarnaatigaa sunaluunniit akulikinnerusumik akuttunerusumilluunniit aalajangersimasumik uteqqikkaangat, utertaqattaaraangat.
• Sermip ningimarna ukiup qanoq ilinera apeqqutaalluni aamma allanngorartuuvoq. Sermip ningimarngata ingerlaarneri ukiup ingerlanerani issimik kiammillu sunnerneqartarput.

Qanoq innikkut sermip ningimarna ingerlaalersarpa?

Qanoq innikkut sermip ningimarna uningajattarpa?

• Malik – Ulloq manna tikillugu 1000-it sinnerlugit sermip ningimarna tikittareeraluarlugu, tamatigut tamaniikkaangami suli tiguartittarpoq tupaallatsinneqarlunilu. Pinngortitap nukerujussuanik tamaaniittunik alutorsartinneqartuarpoq.

Sunamitaavaana sermip ningimarnani Maliup alutorisaraa?

• Uumasut – upernaakkut Kangiani naasuaqqat tappiorannartut, uumasut akornanni pingaarnerpaat, tassanngannaq amerliartulersarput. Sermip ataani uumasorpassuaqarfik pinngortoq issittup ivigaqarfissuanik taaneqartarpoq. Kangiani uumasut ilai tassaapput:
  • illeqqat, saattuaq, qaleralik, eqalugaq, eqalussuaq, aataaq, natseq, qipoqqaq qilalugarlu qernertaq.

Qupperneq 16-mi sermip ningimarna pillugu allataq atuartut atuassavaat.

Uani annertunerusumik paasissutissarsiorsinnaavutit.

Qupperneq 17-mi atuartut nittaallat titarnerillu atorlugit sermeq ningimarna pilersissavaat.

Titarnerit aputip nutaap nakkaannginnerani aputip naqittarneqarneranut assersuutaapput.

Atuartut iluseq aallaartissimasoq nangissavaat.

Klassissinni eqikkaagitsi.

Qupperneq 18-19-mi atuartut iigarneq pillugu allataq atuassavaat.

Tamatuma kingorna atuartut filmi isiginnaassavaat, tassani Ilulissat eqqaani sikorsuaq nallorpoq.

Klassissinni filmi oqaloqatigiissutigisiuk quppernernilu 22-23-mi suliassartik suliarilerunikku isiginnaaqqissinnaavaat.

Quppernermi 20-mi Kangiani uumasut pillugit allataq atuartut atuassavaat.

Qupperneq 21-mi atuartut uumasut assingi atuagassiami eqqartorneqartut imaluunniit klassimi oqaluuserisimasatik ujassavaat. Immikkoortumi taaguutit oqaatsillu pingaarnerit (qupperneq 14-15) Kangiani uumasut allattorneqarsimapput.

Assinut sinissanni arfinilinni ataasiukkaartuni + toortarlugu assinik ujarlersinnaapput.

Atuartut puisit, arferit, qalerallit kinguppaallu assinganik ujarlersinnaapput.

Atuartut ulloq manna tikillugu sermip ningimarna pillugu ilisimalersimasatik aallaavigalugit titartaassapput. Titartagaq naammassippat titartagartik assilissavaat quppernernilu 22-23-ni sinissamut ikkutissavaat.

Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taagutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allattorsinnaavaat, immiussinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput asserlu ikkullugu. Atuartut suliaat podcastimut atatillugu suliartik nangippassuk atorneqassapput.

Immiussinermut assinillu ikkussuinermut uani ilitsersuut 2 aamma 3 takuk.

Atuartut maannakkut takoorlussavaat Malik ilagalugu qulimiguulimmik angalasimallutik.

Qupperneq 26-mi aamma 27-mi misigisatik oqaluttuarissavaat. Atuartut assit, titartakkat, oqaaseqatigiit immiussallu oqaluttuarnerminni atorsinnaavaat.

Atuartut maannakkut Maliup qulimiguulimmik ingerlaarnera qanoq isorartutiginersoq naatsorsussavaat.

Nunap assingani aqqutaa toornernik tungujortunik nalunaarsorneqarsimavoq. Toornerit 10 km-nik imminnut ungassissuseqarput.

Atuartut timmisartoqarfimmit sermimilu miffimmut uterlugulu isorartussusaa naatsorsussavaat.

Naatsorsuinerup inernera qupperneq 29-mi boksimut allanneqassaaq.

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq tunngaviusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uani annertunerusumik isumassarsiorit.

Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarinninnerit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.

Klassimi qisuariaatit atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.

Podcasti Sermeq inuunermik tunisisoq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.

Podcastimut Sermeq inuunermik tunisisumut ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.

Book Creatorimi atuartut atuagaat Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT-mit inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Sermeq inuunermik tunisisoq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siaruarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Sermeq inuunermik tunisisoq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.