ARFANNIAT EUROPAMEERSUT
Ukiup 1670 aamma ukiup 1750 akornanni Europamit Qeqertarsuup Tunuanut umiarsuit 100-200 angalasarsimapput. Arfiviup orsua ingammik pissarsiariniarlugu aggertarsimapput. Orsoq angerlaattarpaat siatseriarlugulu illoqarfissuarni aqqusinernerni qaammaqqutitut atorneqartarsimalluni.
Umiarsuarnik piginnittunut niuernertialaavissuusimavoq.
Piffissap ingerlanerani arferit nungutaangajannerat inuit inuuniarnerannut pingaaruteqarsimavoq.
Arfanniat amernik, aarrup tuugaavinik, qilalukkap qernertap tuugaavinik nerisassanillu inunnit pisisarsimapput.
Inuillu paarlaallugu sapangaaqqat – igat kanngussat – savap meqquinik nasaliat – meqqutit qarliillu annoraminermik sanaat pisiarisarpaat.
Arferit nungutaangajannerat inunnut sunik kinguneqarsimava?
Arfanniat sooq aarrup tuugaavinik qilalukkallu qernertap tuugavinik paarlaaqatigiinnissartit immikkut soqutigisimavaat?
Paarlaaqatigiinneq kikkunnut iluanaarnerpaaffiuva – europamiunut imaluunniit inunnut?
Europami 1600-kkunni Europami barokkerpalaartut mutiunerpaa- jupput. Atequtit sapinngisamik angisoorsuutinniarneqartarput. Soqqarnit qerartaqqutit saviminernit peqikkuminarnerujussuusi- mapput. Taamattumik nunatsinnit arferup soqqai piumaneqartoru- jussuusimapput.
Nunatsinni sapangaaqqanik qalipaatigissorujussuarnik nuannaartorineqarsimapput, ilatigullu arnat atisaannut mersuullugit atorneqartarlutik. Ullumikkut sapangaaqqat arnap assuutaanni kalaallisuinilu takuneqarsinnaapput.
Atequtinut qerartaqqutitut saniatigut soqqaat sumut atorneqartarsimappat? Atuakkami qupperneq 27-mi paasisassarsiorit.
Assimi niviarsiaqqat kalaallisoorput. Nunat allat inuiaqatigiit assuutaannik atuisartut ilisimavigit? Assinik ujarlersinnaavutit ikkullugillu.
Inuit europamiullu nipilersuutaat nalliuttorsiornermut qitinnermulu ilagupput.
Tamanna atassuteqarnernik pitsaasunik pilersitsivoq, tamannalu nioqqutissanik paarlaaqatigiittarnermut aamma iluaqutaagunarpoq.
Europaniut qitittariaasiat polka nunatsinni kalattornermut isumassarsitsisuuvoq.
Kalaallit qitittaasiat kalattuut europamiut polkamik qitittaasiannit isumassarsiarineqarsimavoq.
Imannak kalattoortarput.
Isiginnaagassiaq arlaleriarlugu takoreerussiuk nammineq qiteqataasinnaanerlusi misilissavarsi. Qitinnersi assilissarvarsi imaluunniit isiginnaagassiaralugu naggataatigullu ikkutissavarsi.
Ukiup 1670 aamma ukiup 1750 akornanni Europamit Qeqertarsuup Tunuanut umiarsuit 100-200 angalasarsimapput. Arfiviup orsua ingammik pissarsiariniarlugu aggertarsimapput. Orsoq angerlaattarpaat siatseriarlugulu illoqarfissuarni aqqusinernerni qaammaqqutitut atorneqartarsimalluni.
Umiarsuarnik piginnittunut niuernertialaavissuusimavoq.
Piffissap ingerlanerani arferit nungutaangajannerat inuit inuuniarnerannut pingaaruteqarsimavoq.
Arfanniat amernik, aarrup tuugaavinik, qilalukkap qernertap tuugaavinik nerisassanillu inunnit pisisarsimapput.
Inuillu paarlaallugu sapangaaqqat – igat kanngussat – savap meqquinik nasaliat – meqqutit qarliillu annoraminermik sanaat pisiarisarpaat.
Arferit nungutaangajannerat inunnut sunik kinguneqarsimava?
Arfanniat sooq aarrup tuugaavinik qilalukkallu qernertap tuugavinik paarlaaqatigiinnissartit immikkut soqutigisimavaat?
Paarlaaqatigiinneq kikkunnut iluanaarnerpaaffiuva – europamiunut imaluunniit inunnut?
Europami 1600-kkunni Europami barokkerpalaartut mutiunerpaa- jupput. Atequtit sapinngisamik angisoorsuutinniarneqartarput. Soqqarnit qerartaqqutit saviminernit peqikkuminarnerujussuusi- mapput. Taamattumik nunatsinnit arferup soqqai piumaneqartoru- jussuusimapput.
Nunatsinni sapangaaqqanik qalipaatigissorujussuarnik nuannaartorineqarsimapput, ilatigullu arnat atisaannut mersuullugit atorneqartarlutik. Ullumikkut sapangaaqqat arnap assuutaanni kalaallisuinilu takuneqarsinnaapput.
Atequtinut qerartaqqutitut saniatigut soqqaat sumut atorneqartarsimappat? Atuakkami qupperneq 27-mi paasisassarsiorit.
Assimi niviarsiaqqat kalaallisoorput. Nunat allat inuiaqatigiit assuutaannik atuisartut ilisimavigit? Assinik ujarlersinnaavutit ikkullugillu.
Inuit europamiullu nipilersuutaat nalliuttorsiornermut qitinnermulu ilagupput.
Tamanna atassuteqarnernik pitsaasunik pilersitsivoq, tamannalu nioqqutissanik paarlaaqatigiittarnermut aamma iluaqutaagunarpoq.
Europaniut qitittariaasiat polka nunatsinni kalattornermut isumassarsitsisuuvoq.
Kalaallit qitittaasiat kalattuut europamiut polkamik qitittaasiannit isumassarsiarineqarsimavoq.
Imannak kalattoortarput.
Isiginnaagassiaq arlaleriarlugu takoreerussiuk nammineq qiteqataasinnaanerlusi misilissavarsi. Qitinnersi assilissarvarsi imaluunniit isiginnaagassiaralugu naggataatigullu ikkutissavarsi.
