NAALAGAAFFIK DANMARK-NORGE NIUEQATIGIINNERLU AAQQISSUUSSAASOQ
1720-mi danskit-norskillu naalagaaffiat nunatsinni niuertoqarfiit pilersippai.
Tamakku ilagaat Ilulissat. Sumiiffik qallunaaq niuertoq Jakob Severin atsiullugu Jakobshavnimik atserneqarpoq, aatsaallu namminersornerulernerup 1979-mi eqqunneqarnerani illoqarfiup kalaallisut taagutini tigoqqippaa.
Ullumikkut Ilulissat 4.700-it pallillugit inoqarpoq. Ukiut 100-t matuma siornatigut 300-t missiliorlugit inoqarsimavoq.
Atuakkami quppernermi 33-mi Ilulissat nunap assinga 1919-meersoq takuneqarsinnaavoq.
Nunap assingani suna takutinneqarpa?
Ukioq 1536-mit ukioq 1814 tikillugu Danmarki Norgelu naalagaaffeqatigiipput.
Ullumikkut Danmarkip nunat kikkut naalagaaffeqatigai:
Piniartut pinerraginnerpaat piniartorsuarnik taaneqartarput.
Nammineq ilaquttamik nerisassaannik isumaginerisigut pisatik europamiut nioqqutissaataannik paarlaattarsimavaat.
Nunasiaanerup nalaani aningaasarsiorneq pisanut pituttugaasimavoq. Taamaattumik nunasiaatillit piniartorsuit pinngitsoorsinnaasimanngilaat.
1920´kunni piniarnerup aalisarnermut ikaarsaarnerani piniartorsuit pisaat atorfissaarupput. Taamaattumik piniartorpassuit inuiaqatigiinni inissimanertik annaavaat.
Piniartut niuertoqarfinni nioqqutissarsiniarneq pinngitsoorsinnaajunnaarsimavaat, ilaquttamillu pisariaqartitaat naammassisinnaajunnaarsimallugit.
Assimi piniartorsuaq iluliarmioq Johan Gundel takuneqarsinnaavoq.
Taanna ilaqutaalu pillugit oqaluttualiorit.
Oqaluttuat allaaseriuk, immiuguk imaluunniit titartaruk:
Piniartorsuakkunni meeraanera
Niuertoqarfinni pisiniarfeqalernera inuit inooriaasiannik allanngortitsivoq.
Inuit nunaqarfimminnit niuertoqarfinnut nutserput.
Aappaatigut niuertoqarfiit qaninnerullugit najugaqarusupput – aappaatigullu nunatsinni nunap immikkoortortai allat niueqatiginissai pisariaaqartikkunnaarpaat.
Taamaattumik ataasiinnarmik aalajangersimasumik najugaqalerput.
Sofusip pisiniarfiani nioqqutissat pisiarineqarsinaasut allattukkit.
1720-mi danskit-norskillu naalagaaffiat nunatsinni niuertoqarfiit pilersippai.
Tamakku ilagaat Ilulissat. Sumiiffik qallunaaq niuertoq Jakob Severin atsiullugu Jakobshavnimik atserneqarpoq, aatsaallu namminersornerulernerup 1979-mi eqqunneqarnerani illoqarfiup kalaallisut taagutini tigoqqippaa.
Ullumikkut Ilulissat 4.700-it pallillugit inoqarpoq. Ukiut 100-t matuma siornatigut 300-t missiliorlugit inoqarsimavoq.
Atuakkami quppernermi 33-mi Ilulissat nunap assinga 1919-meersoq takuneqarsinnaavoq.
Nunap assingani suna takutinneqarpa?
Ukioq 1536-mit ukioq 1814 tikillugu Danmarki Norgelu naalagaaffeqatigiipput.
Ullumikkut Danmarkip nunat kikkut naalagaaffeqatigai:
Piniartut pinerraginnerpaat piniartorsuarnik taaneqartarput.
Nammineq ilaquttamik nerisassaannik isumaginerisigut pisatik europamiut nioqqutissaataannik paarlaattarsimavaat.
Nunasiaanerup nalaani aningaasarsiorneq pisanut pituttugaasimavoq. Taamaattumik nunasiaatillit piniartorsuit pinngitsoorsinnaasimanngilaat.
1920´kunni piniarnerup aalisarnermut ikaarsaarnerani piniartorsuit pisaat atorfissaarupput. Taamaattumik piniartorpassuit inuiaqatigiinni inissimanertik annaavaat.
Piniartut niuertoqarfinni nioqqutissarsiniarneq pinngitsoorsinnaajunnaarsimavaat, ilaquttamillu pisariaqartitaat naammassisinnaajunnaarsimallugit.
Assimi piniartorsuaq iluliarmioq Johan Gundel takuneqarsinnaavoq.
Taanna ilaqutaalu pillugit oqaluttualiorit.
Oqaluttuat allaaseriuk, immiuguk imaluunniit titartaruk:
Piniartorsuakkunni meeraanera
Niuertoqarfinni pisiniarfeqalernera inuit inooriaasiannik allanngortitsivoq.
Inuit nunaqarfimminnit niuertoqarfinnut nutserput.
Aappaatigut niuertoqarfiit qaninnerullugit najugaqarusupput – aappaatigullu nunatsinni nunap immikkoortortai allat niueqatiginissai pisariaaqartikkunnaarpaat.
Taamaattumik ataasiinnarmik aalajangersimasumik najugaqalerput.
Sofusip pisiniarfiani nioqqutissat pisiarineqarsinaasut allattukkit.
