NIUERNIUMMI QOORORTUUARAQ

ILINNIARNERTUUNNGORNIARTUNUT

Niuerniummi qoorortuuaraq podcastit katillugit qulingiluaasut Kangiata Illorsuanut Katrine Nylandimit suliarineqarsimasut ilagaat.

Book Creatorimi atuakkamut ilitsersuut

Niuerniummi qoorortuuaraq tassaavoq atuartut atuagaat podcastimut assinganik ateqartumut tunngasoq.

Podcasti sivisussuseqarpoq 4.49.

Podcastip ingerlanera atuartut misissuineq, misileraaneq pilersitsinerlu eqqarsaatigalugit ilinniarnermut isiginnittaasiat pingaarnerutillugit aaqqissorneqarsimavoq.

Podcastimik sammisaqarneq pingasunik immikkoortortaqarpoq:

  • Podcastip tusarnaalinnginnerani suliaqarneq.
  • Podcastimik tusarnaarneq suliaqarnerlu.
  • Podcastimit sammisamik ilisimasanillu suliareqqiineq.

Podcasti ilinniartunut saqqummiutinnginnerani tusarnaaqqaarnissa isumatsialaavoq.

ILINNIUSIAQ PILLUGU

Ilinniartitsissutit akimorlugit – pinngortitalerineq uumassusilerinerli pingaartinnerullugu, kiisalu qallunaatoorneq.

  • Atuartut Avannaata inuiannit piniarnermik inuussutissarsiuteqarfittut inissisimanera kiisalu piniarnerup aalisarnerullu ulluinnarni inuunermi pingaaruteqassusia tunngaviusumik ilisimasaqarfigilissavaat.
  • Atuartut meeraagallarnermiilli aallaaniarsinnaaneq aalisarsinnaanerlu tunngavigalugit peroriartortarnerup kulturianik immikkut ilisimasaqalissapput.
  • Atuartut attaveqatigiissinnaassusertik suleqatigiissinnaassusertillu sungiusassavaat.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik, marlukkaarlutik imaluunniit ataasiakkaarlutik sulinissaat innersuutigaarput. Ilinniartunut ataasiakkaanut suna tulluarnerunersoq kiisalu piginnaasat sorliit ineriartortinneqassanersut naapertorlugit. Eqqumaffigisariaqarpoq ikinngutigilluarnerpaasaq tamatigut suleqatikkuminarnerpaaneq ajormat. Atuartut akornanni suleqatigiinneq tassarpiaavoq suleqatigiinnermik siunertalik katerisimaarnerinnaanngitsoq.

Book Creatorimi atuakkamut ilitsersuut

Niuerniummi qoorortuuaraq tassaavoq atuartut atuagaat podcastimut assinganik ateqartumut tunngasoq.

Podcasti sivisussuseqarpoq 4.49.

Podcastip ingerlanera atuartut misissuineq, misileraaneq pilersitsinerlu eqqarsaatigalugit ilinniarnermut isiginnittaasiat pingaarnerutillugit aaqqissorneqarsimavoq.

Podcastimik sammisaqarneq pingasunik immikkoortortaqarpoq:

  • Podcastip tusarnaalinnginnerani suliaqarneq.
  • Podcastimik tusarnaarneq suliaqarnerlu.
  • Podcastimit sammisamik ilisimasanillu suliareqqiineq.

Podcasti ilinniartunut saqqummiutinnginnerani tusarnaaqqaarnissa isumatsialaavoq.

ILINNIUSIAQ PILLUGU

Ilinniartitsissutit akimorlugit – pinngortitalerineq uumassusilerinerli pingaartinnerullugu, kiisalu qallunaatoorneq.

  • Atuartut Avannaata inuiannit piniarnermik inuussutissarsiuteqarfittut inissisimanera kiisalu piniarnerup aalisarnerullu ulluinnarni inuunermi pingaaruteqassusia tunngaviusumik ilisimasaqarfigilissavaat.
  • Atuartut meeraagallarnermiilli aallaaniarsinnaaneq aalisarsinnaanerlu tunngavigalugit peroriartortarnerup kulturianik immikkut ilisimasaqalissapput.
  • Atuartut attaveqatigiissinnaassusertik suleqatigiissinnaassusertillu sungiusassavaat.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik, marlukkaarlutik imaluunniit ataasiakkaarlutik sulinissaat innersuutigaarput. Ilinniartunut ataasiakkaanut suna tulluarnerunersoq kiisalu piginnaasat sorliit ineriartortinneqassanersut naapertorlugit. Eqqumaffigisariaqarpoq ikinngutigilluarnerpaasaq tamatigut suleqatikkuminarnerpaaneq ajormat. Atuartut akornanni suleqatigiinneq tassarpiaavoq suleqatigiinnermik siunertalik katerisimaarnerinnaanngitsoq.

00:00
00:00

Niuerniummi qoorortuuaraq

QUPPERNERMIT QUPPERNERMUT ILITSERSUUT – BOOK CREATORIMI ATUAGAQ “NIUERNIUMMI QOORORTUUARAQ”

Kangiata Illorsuata ilinniartunut ilisaritinnerani assit sisamat atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat, illorsuup saarngi kiisalu Kangiata sermiata saava.

Quppernermi 6-7-mi atugassiaq ataaseq kiisalu isiginnaagassiat pingasut Kangiata Illorsuata pileqqaarneranik takutitsisut takuneqarsinnaapput.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

  • Kangiata Illorsua sunaanersoq.
  • Kangiata Illorsuani suliffeqarfittut suna siunertarineqarnersoq.
  • Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
  • Najukkassinni Kalaallit Nunaanilu aasap ukiullu assigiinngissusaat.

Atuartut podcastimi suliaminnik aallartitsinnatik Kalaallit Nunaat pillugu suut ilisimareernerlugit paasisariaqarpaat. Uani podcastimi Ilulissani aalisarnermik piniarnermillu kulturi ukkatarineqapoq, kisianni immaqa podcastit allat ilaannik suliaqarsimavusi imaluunniit suliaq aallartitsinnagu atorneqarsinnaasunik allatigut ilisimasanik pissarsiaqarsimavusi.

Qupperneq 8-mi Google Maps-inut linkeqarpoq. Tassani nunap assingani Kangiata Illorsua atuartut nammineq misilillugu nassaariniarsinnaavaat.

Aamma misileraallutit podcastimi sumiiffinnik ujaasitissinnaavatit, taamaalillutik sumiiffissiniassammatigit. Sumiiffiit tassaapput:

  • Ilulissat
  • Sermeq Kujalleq
  • Kangia

Aammattaaq quppernermi 8-mi apeqqutit sisamat ilinniartunut aqqutissiusinnaasut allassimapput. Aajuku suli allat apeqqutissat:

  • Kalaallit Nunaanni qanormitaava sivisutigisumik inoqarsimava?
  • Sermersuaq pillugu sunik ilisimasaqarpit?
  • Kalaallit Nunaanni oqaatsit suut atorneqarpat?

Qupperneq 9 atuartut akissutaannut atorneqassaaq. Atuartut akissutitik qanoq ilusilersussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Book Creatorimi periarfissat aakua:

  • assassorlutik ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput ikkullugulu
  • Kalaallit Nunaat pillugu Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput ikkullugillu.
    Tamatuma kingorna nammineq ilisimasat aallaavigalugit assit allagartalersorneqarsinnaapput.
  • ilisimasat oqaluttuaralugit tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
  • imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akulerullugit.

Qupperneq 10-11-mi Kalaallit Nunaata nunap assinga arfinilinnik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimasoq ikkunneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsersuutit Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit sumiiffiinut ilisimasaminnut ikkussussavaat. Nalunaaqutsersorneqartut saneraani allattuiffissani illoqarfiup imaluunniit nunaqarfiup aqqa allassinnaavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut maannakkut podcasti Niuerniummi qoorortuuaraq tusarnaassaavaat. Quppernermi 12-mi atuagassiami naatsunnguami podcasti kiisalu atuartut suliamut tunngasumik tusarnaarnerminni qanoq sulinissaannut ilitsersuut naatsunnguaq ilisaritinneqarpoq. Podcasti quppernermi 13-mi assiliaq toorlugu aallartissaavaat.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq. Atuartut quppernermi 14-15-mi tusarnaakkaminnut atatillugu suliassaminnik aallartitsinnagit minutsit arlallit atorlugit tusarnaarsimasartik pillugu oqaloqatigiissinnaapput.

Qupperneq 14-15-mi atuartut podcastimi tusarnaakkatik tunngavigalugit imaqarniliussapput. Periutsit assigiinngitsut toqqarlugit suliarisinnaavaat; ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaasinnaapput.

  • atuagassialiorlutik allassinnaapput
  • tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
  • ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput
  • allarluinnarmik imaqarniliornermut eqqaamassutissiornermullu atatillugu sulinermi sungiusimasaminnik

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik ikkussuineq atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Maannakkut klassissinni ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaallusi naggasiissaasi, tassanilu quppernerni 14-mi 15-milu atuartut suliaat eqqartussavasi. 

Ataatsimoorlunilu inaarutaasumik eqikkaalluni nalilineq atuartut namminneq paasissutissaasiviliornissaannut piareersaataassaaq, taamaalillutik podcastimik suliaqarnerminni uterfigisinnaaniassammassuk. 

Qupperneq 16-17-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu eqqartorsimasasi qanoq isumaqarnersut nassuiassavaat. Atugassiaq, tusarnaagassiaq, assiliaq, titartagaq imaluunnit taakkua akulerullugit atussanerlugu nammineq toqqaasinnaapput. Atuartut suliaat podcastimi suliap nanginnerani atorneqassapput.

Innersuutigaarput atuartut oqaatsinik pingaarnernik taaguutinilluunniit podcastimi tusarsimasaminnik siunnersuuteqarnissaannik qinnuigalugit aallartissasutit. Tamatuma kingorna oqaatsinik pingaarnernik taaguutinillu makuninga, podcastimi qitiusuni suliallu nanginnerani pingaaruteqartunik, ilanngussissaatit.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

  • Inuiaat piniarnermik inuussutissarsiutillit – matumani oqaatsit pingaarnerit oqaluttuarisaanermut qangarsuarmut atorneqartartumut paarlaanneqassanngilaq.
    Maliup Avannaa inuiannik piniarnermik inuussutissarsiuteqarfittut oqaatigigaangagu, tassani eqqarsaatigineqartarpoq piniarnerup aalisarnerullu sunut tamanut attuumassuteqarnera. Ilulissat eqqaata imartaani piniagassaqarluaraangat suut tigummisat tamarmik iperarneqarput aallaaniarnerlu aallunneqalersarluni.
    Kalaallinit aallaaniarneq aalisarnerlu nuannarineqaqaaq. Pinngortitarlu alutornaqisoq qanittuararsuujuaannarpoq. Piffissanngoraangat qerititsiviup neqinik ulikkaarnissaa isumannaarniarneqartarpoq, taamaalilluni ukiuunerani nerisagissaarnissaq isumannaarneqartarmat. Amerlanernit tuttup umimmaalluunnit neqaa piumaneqarnerusarpoq.
    Piniarnerup qangali ileqqutut atugaanera aamma Danmarkimut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni aallaasit nalinginnaanerujussuunerannut pissutaavoq. Ulluinnarni inuunermut atavoq.

Kalaallit Nunaanni piniarneq aalisarnerlu qangali ileqqorineqarput. Kina akornassinni uumasumik pisaqarnikuuva. 

Najukkassinni sunik ileqqutoqaqarpisi?

Illit angajoqqaattut suliaqassallutit paasigaluarukkut naammaginartissagaluarpiuk?

  • Aataaq – nunatsinni puisit arfinillit assigiinngitsut ilagaat. Ukioq kaajallallugu nunatsinni siumorneqarsinnaavoq. Aasaanerani NewFoundlandimi piaqqisarfimminnit puallarseriartorlutik neriniarlutik takkukkaangamik amerlanerusarput, februarimilu piaqqisarfimminnut piaqqiartorlutik utertarlutik. Nunatsinni kangerlunni amisut 10-20-nik amerlassuseqarlutik takussaagajunnerupput.

Ilisarnaataat:

Puisit inersimasut (aataarsuit) qernertumik niaqoqarput ilisarnaqutaalluartumillu tunuat hiistip aloqutaatut milaqartarlutik. Aataalli inuusuttut (allattuut) tunui qasertunik toornertut ittunik milaqartarput ataallu qasertumik qaamasumik qalipaateqartarlutik. Piaqqat inoorlaat amiat qaqqorissunik meqqoqarpoq.

Nerisaat:

Nerisaat tassaapput eqalugaq aamma themisto (kinguit ilaat). Puisi inersimasoq ullormut aalisakkat 3 kg missiliorlugit nerisarpoq.

Puisit allat aqqi Kalaallit Nunaanni uumasut nalunngilisigit?

  • Qoorortuuaraq – 5,6 mm-nik diameterillinnik mikisunik iluleqarpoq, taakkulu 50-100 m tikillugu ungasissusilimmut atussallugit naleqqutuupput. Aallaasip imassaata isua annikitsumik paassanik immigaavoq, taannalu kukunneqaraangat ilulia aallartarpoq. Ilulia aqerlumik sanaajuvoq nualu qarajuttuusinnaavoq imaluunniit putuneqarsimasinnaalluni (hollow point) uumasullu 200 m-rit tikillugit ungasissusillit eqqorneqarsinnaapput toqunneqarsinnaallutillu.

Soormitaavaana qoorortuuaqqamik taaguuteqartoq?

Tusarnaagassasiamik immiussineq, assinik atuagassiamillu ikkussuineq; ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut maannakkut puisi sorpassuarnullu atorneqarsinnaanera pillugit sulissapput.

Qupperneq 18-mi klassimit Malimmut, podcastimi oqaluttuartut ilaat, allakkat piviusuusaartitsisut atuarneqarsinnaapput. Allakkani Kalaallit Nunaanni puisi pillugu aallaaseralugu aallartissimallutik apeqqutinullu arlalinnut ikiorneqarnissaminnik pisariaqartillutik allassimapput. Atuartut apeqqutaat imatut allassimapput:

  • nunatsinni puisit assigiinngitsut qassiuppat?
  • puisip neqaa, orsua amialu sumut atorneqarsinnaappat?
  • puisi qanoq pisarineqarsinnaava?

Malik aqagu takornarianik timmisartuussisussaagami allakkat akinissaannut piffissaqanngilq, taamaattumik atuartut Malik ikiortariaqarpaat. Qupperneq 19-mi akissutitik allassavaat. Assimik ikkussinissamut aamma inissaqarpoq.

Qupperneq 20-21-mi linkit marluk paasiassarsiorfiusinnaasut, kiisalu nunatsinni puisit assingi takuneqarsinnaapput. Assit nunatsinni puisit sumut atorneqarsinnaanenerinik takutitsisut aamma takuneqarsinnaapput.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik akissutitik saqqummiutissavaat, taamaalillutik quppernermi 16-17-mi paasissutissaasivitsik nutaanik ilaartulerunikku imminnut isumassarsitinniassammata.

Assinik allatallu oqaasertaanik ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut ikinngutitik ilagalugit tammaariarnissaminnut niuerniassallutik takorluussavaat, tassungalu atatillugu nerisassatik namminneq piniassavaat nerisassiaralugillu.

Quppernermi 22-mi suliassamut allarniut takuneqarsinnaavoq, tassanilu atuartut ilisimatinneqarput 5.000 kr.-nit nalinganut niuerniarsinnaasut. Aamma atortussaminnik pisiassanut allattuiffik kiisalu nunatsinni pisiniarfissuit ilaata assinga takuneqarsinnaavoq.

Quppernermi 23-mi suliassaq allaaserineqarsimavoq kiisalu excelarki takuneqarsinnaaluni. Excelarkimi artuartut quppernermi 24-25 avisimi neqeroorutit nioqqutissat atugassatik akisuut akikitsullu akii allattussavaat. Atuartut aamma ilisimatinneqarput pisiniarfik imatut neqerooruteqartoq: Aallaasit imassaanik akisuunik poortanik marlunnik pisigaanni, taava sinngup puuanik imaluunniit allequtamik pisigigaanni 85 %-mik ilanngaavigineqassallutik. Atuartut neqeroorut atussanerlugu isummerfigissavaat. Naqitami quleriiaani imatut taaguuteqartumi “illit toqqakkat” atuartut nioqqutissat toqqakkamik akii allattussavaat.

Ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaassaasi makulu oqaluuseralugit:

  • atuartut nioqqutissanik toqqaanerminnut tunngavilersuutaat
  • neqeroorut atuartut arlaannit atorneqarsimava? Sooq atorneqarpa/sooq atorneqanngila?
  • akikillileerutit neqeroorutillu nalinginnaasumik pitsaaqutaat ajoqutaallu.

Allaaserisap oqaasertaanik ikkussineq: ilitsersuut 3 uani takuk.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik oqaluttualiussapput. Tassani allaaserineqassaaq meeraq Iluliarmioq, pisuttuarluni tassanngaannaq piniagassamik naapitsisoq. Naapitsigami qanoq iliorpa?

Oqaluttualiaq atuartut namminneq isumassarsiarissavaat. Oqaluttualiortarnerup paasiniaqqinnissaa pisariaqarsinnaavoq; assersuutigalugu tamanna uani nittartakkami paasiniarneqarsinnaavoq.

Atuartut oqaluttualiartik quppernermut 27-mut ikkutissavaat, piumagunillu qupperneq 26-mi asseq naleqquttoq ikkussinaavaat.

Qupperneq 28-29-mi atuartut nunatsinni piniarneq pillugu paasissutissat isumassarsiornerminni atorsinnaasatik pissarsiarisinnaavaat.

Suliamut atatillugu naggataarutaasumik klassissinni oqaluttualianik sammisaqarsinnaavusi atuartullu oqaluttualiaminnik atuaqatiminnut atuffassitillugit. Naneruusersornissaq innersuutigineqarsinnaavoq.

Assinik allaaserisallu oqaasertaanik ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Naliliinerup nersualaarinninnermik sinaakkuteqarnissaa isumannaartariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut tapersersorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. 

Uani annertunerusumik isumassarsiorsinnaavutit: Austin’s Butterfly.

Atuartut pingitsooratit sulianik nutaanik sananissaat siunertarineqanngilaq, akerlianilli atuartunit nersualaarinninnerup siunertaata paasineqarnissaa isumaliuutigineqarnissaalu anguniarneqarpoq. Atuartut atuaqatimit nersualaarinninnerisa atorneqarnissaat kissaatigigukku, atuartut suliaminnik ingerlatitseqqinnissaannik periarfississinnaavatit. Taamaalillutik imminnut nersualaarinninnerit iluaqutigisinnaavaat suliatillu allanngortillugit.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik suliaqarusukkuit, taava atuartut Book Creatorimi atuagaat toqqornissaa isumatusaarnerussaaq, taamaalilluni tamatuminnga sammisaqarneq atoqqissinnaaniassammat.

Podcasti Niuerniummi qoorortuuaraq Ilulissani Kangiata Illorsuanit suliarineqarsimavoq. Podcastimut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Anholtip Læringsværkstedimi inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Niuerniummi qoorortuuaraq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assitaalu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Niuerniummi qoorortuuaraq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

QUPPERNERMIT QUPPERNERMUT ILITSERSUUT – BOOK CREATORIMI ATUAGAQ “NIUERNIUMMI QOORORTUUARAQ”

Kangiata Illorsuata ilinniartunut ilisaritinnerani assit sisamat atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat, illorsuup saarngi kiisalu Kangiata sermiata saava.

Quppernermi 6-7-mi atugassiaq ataaseq kiisalu isiginnaagassiat pingasut Kangiata Illorsuata pileqqaarneranik takutitsisut takuneqarsinnaapput.

Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:

  • Kangiata Illorsua sunaanersoq.
  • Kangiata Illorsuani suliffeqarfittut suna siunertarineqarnersoq.
  • Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
  • Najukkassinni Kalaallit Nunaanilu aasap ukiullu assigiinngissusaat.

Atuartut podcastimi suliaminnik aallartitsinnatik Kalaallit Nunaat pillugu suut ilisimareernerlugit paasisariaqarpaat. Uani podcastimi Ilulissani aalisarnermik piniarnermillu kulturi ukkatarineqapoq, kisianni immaqa podcastit allat ilaannik suliaqarsimavusi imaluunniit suliaq aallartitsinnagu atorneqarsinnaasunik allatigut ilisimasanik pissarsiaqarsimavusi.

Qupperneq 8-mi Google Maps-inut linkeqarpoq. Tassani nunap assingani Kangiata Illorsua atuartut nammineq misilillugu nassaariniarsinnaavaat.

Aamma misileraallutit podcastimi sumiiffinnik ujaasitissinnaavatit, taamaalillutik sumiiffissiniassammatigit. Sumiiffiit tassaapput:

  • Ilulissat
  • Sermeq Kujalleq
  • Kangia

Aammattaaq quppernermi 8-mi apeqqutit sisamat ilinniartunut aqqutissiusinnaasut allassimapput. Aajuku suli allat apeqqutissat:

  • Kalaallit Nunaanni qanormitaava sivisutigisumik inoqarsimava?
  • Sermersuaq pillugu sunik ilisimasaqarpit?
  • Kalaallit Nunaanni oqaatsit suut atorneqarpat?

Qupperneq 9 atuartut akissutaannut atorneqassaaq. Atuartut akissutitik qanoq ilusilersussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Book Creatorimi periarfissat aakua:

  • assassorlutik ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput ikkullugulu
  • Kalaallit Nunaat pillugu Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput ikkullugillu.
    Tamatuma kingorna nammineq ilisimasat aallaavigalugit assit allagartalersorneqarsinnaapput.
  • ilisimasat oqaluttuaralugit tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
  • imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akulerullugit.

Qupperneq 10-11-mi Kalaallit Nunaata nunap assinga arfinilinnik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimasoq ikkunneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsersuutit Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit sumiiffiinut ilisimasaminnut ikkussussavaat. Nalunaaqutsersorneqartut saneraani allattuiffissani illoqarfiup imaluunniit nunaqarfiup aqqa allassinnaavaat.

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut maannakkut podcasti Niuerniummi qoorortuuaraq tusarnaassaavaat. Quppernermi 12-mi atuagassiami naatsunnguami podcasti kiisalu atuartut suliamut tunngasumik tusarnaarnerminni qanoq sulinissaannut ilitsersuut naatsunnguaq ilisaritinneqarpoq. Podcasti quppernermi 13-mi assiliaq toorlugu aallartissaavaat.

Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq. Atuartut quppernermi 14-15-mi tusarnaakkaminnut atatillugu suliassaminnik aallartitsinnagit minutsit arlallit atorlugit tusarnaarsimasartik pillugu oqaloqatigiissinnaapput.

Qupperneq 14-15-mi atuartut podcastimi tusarnaakkatik tunngavigalugit imaqarniliussapput. Periutsit assigiinngitsut toqqarlugit suliarisinnaavaat; ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaasinnaapput.

  • atuagassialiorlutik allassinnaapput
  • tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
  • ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput
  • allarluinnarmik imaqarniliornermut eqqaamassutissiornermullu atatillugu sulinermi sungiusimasaminnik

Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik ikkussuineq atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Maannakkut klassissinni ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaallusi naggasiissaasi, tassanilu quppernerni 14-mi 15-milu atuartut suliaat eqqartussavasi. 

Ataatsimoorlunilu inaarutaasumik eqikkaalluni nalilineq atuartut namminneq paasissutissaasiviliornissaannut piareersaataassaaq, taamaalillutik podcastimik suliaqarnerminni uterfigisinnaaniassammassuk. 

Qupperneq 16-17-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu eqqartorsimasasi qanoq isumaqarnersut nassuiassavaat. Atugassiaq, tusarnaagassiaq, assiliaq, titartagaq imaluunnit taakkua akulerullugit atussanerlugu nammineq toqqaasinnaapput. Atuartut suliaat podcastimi suliap nanginnerani atorneqassapput.

Innersuutigaarput atuartut oqaatsinik pingaarnernik taaguutinilluunniit podcastimi tusarsimasaminnik siunnersuuteqarnissaannik qinnuigalugit aallartissasutit. Tamatuma kingorna oqaatsinik pingaarnernik taaguutinillu makuninga, podcastimi qitiusuni suliallu nanginnerani pingaaruteqartunik, ilanngussissaatit.

Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit

  • Inuiaat piniarnermik inuussutissarsiutillit – matumani oqaatsit pingaarnerit oqaluttuarisaanermut qangarsuarmut atorneqartartumut paarlaanneqassanngilaq.
    Maliup Avannaa inuiannik piniarnermik inuussutissarsiuteqarfittut oqaatigigaangagu, tassani eqqarsaatigineqartarpoq piniarnerup aalisarnerullu sunut tamanut attuumassuteqarnera. Ilulissat eqqaata imartaani piniagassaqarluaraangat suut tigummisat tamarmik iperarneqarput aallaaniarnerlu aallunneqalersarluni.
    Kalaallinit aallaaniarneq aalisarnerlu nuannarineqaqaaq. Pinngortitarlu alutornaqisoq qanittuararsuujuaannarpoq. Piffissanngoraangat qerititsiviup neqinik ulikkaarnissaa isumannaarniarneqartarpoq, taamaalilluni ukiuunerani nerisagissaarnissaq isumannaarneqartarmat. Amerlanernit tuttup umimmaalluunnit neqaa piumaneqarnerusarpoq.
    Piniarnerup qangali ileqqutut atugaanera aamma Danmarkimut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni aallaasit nalinginnaanerujussuunerannut pissutaavoq. Ulluinnarni inuunermut atavoq.

Kalaallit Nunaanni piniarneq aalisarnerlu qangali ileqqorineqarput. Kina akornassinni uumasumik pisaqarnikuuva. 

Najukkassinni sunik ileqqutoqaqarpisi?

Illit angajoqqaattut suliaqassallutit paasigaluarukkut naammaginartissagaluarpiuk?

  • Aataaq – nunatsinni puisit arfinillit assigiinngitsut ilagaat. Ukioq kaajallallugu nunatsinni siumorneqarsinnaavoq. Aasaanerani NewFoundlandimi piaqqisarfimminnit puallarseriartorlutik neriniarlutik takkukkaangamik amerlanerusarput, februarimilu piaqqisarfimminnut piaqqiartorlutik utertarlutik. Nunatsinni kangerlunni amisut 10-20-nik amerlassuseqarlutik takussaagajunnerupput.

Ilisarnaataat:

Puisit inersimasut (aataarsuit) qernertumik niaqoqarput ilisarnaqutaalluartumillu tunuat hiistip aloqutaatut milaqartarlutik. Aataalli inuusuttut (allattuut) tunui qasertunik toornertut ittunik milaqartarput ataallu qasertumik qaamasumik qalipaateqartarlutik. Piaqqat inoorlaat amiat qaqqorissunik meqqoqarpoq.

Nerisaat:

Nerisaat tassaapput eqalugaq aamma themisto (kinguit ilaat). Puisi inersimasoq ullormut aalisakkat 3 kg missiliorlugit nerisarpoq.

Puisit allat aqqi Kalaallit Nunaanni uumasut nalunngilisigit?

  • Qoorortuuaraq – 5,6 mm-nik diameterillinnik mikisunik iluleqarpoq, taakkulu 50-100 m tikillugu ungasissusilimmut atussallugit naleqqutuupput. Aallaasip imassaata isua annikitsumik paassanik immigaavoq, taannalu kukunneqaraangat ilulia aallartarpoq. Ilulia aqerlumik sanaajuvoq nualu qarajuttuusinnaavoq imaluunniit putuneqarsimasinnaalluni (hollow point) uumasullu 200 m-rit tikillugit ungasissusillit eqqorneqarsinnaapput toqunneqarsinnaallutillu.

Soormitaavaana qoorortuuaqqamik taaguuteqartoq?

Tusarnaagassasiamik immiussineq, assinik atuagassiamillu ikkussuineq; ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut maannakkut puisi sorpassuarnullu atorneqarsinnaanera pillugit sulissapput.

Qupperneq 18-mi klassimit Malimmut, podcastimi oqaluttuartut ilaat, allakkat piviusuusaartitsisut atuarneqarsinnaapput. Allakkani Kalaallit Nunaanni puisi pillugu aallaaseralugu aallartissimallutik apeqqutinullu arlalinnut ikiorneqarnissaminnik pisariaqartillutik allassimapput. Atuartut apeqqutaat imatut allassimapput:

  • nunatsinni puisit assigiinngitsut qassiuppat?
  • puisip neqaa, orsua amialu sumut atorneqarsinnaappat?
  • puisi qanoq pisarineqarsinnaava?

Malik aqagu takornarianik timmisartuussisussaagami allakkat akinissaannut piffissaqanngilq, taamaattumik atuartut Malik ikiortariaqarpaat. Qupperneq 19-mi akissutitik allassavaat. Assimik ikkussinissamut aamma inissaqarpoq.

Qupperneq 20-21-mi linkit marluk paasiassarsiorfiusinnaasut, kiisalu nunatsinni puisit assingi takuneqarsinnaapput. Assit nunatsinni puisit sumut atorneqarsinnaanenerinik takutitsisut aamma takuneqarsinnaapput.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik akissutitik saqqummiutissavaat, taamaalillutik quppernermi 16-17-mi paasissutissaasivitsik nutaanik ilaartulerunikku imminnut isumassarsitinniassammata.

Assinik allatallu oqaasertaanik ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.

Atuartut ikinngutitik ilagalugit tammaariarnissaminnut niuerniassallutik takorluussavaat, tassungalu atatillugu nerisassatik namminneq piniassavaat nerisassiaralugillu.

Quppernermi 22-mi suliassamut allarniut takuneqarsinnaavoq, tassanilu atuartut ilisimatinneqarput 5.000 kr.-nit nalinganut niuerniarsinnaasut. Aamma atortussaminnik pisiassanut allattuiffik kiisalu nunatsinni pisiniarfissuit ilaata assinga takuneqarsinnaavoq.

Quppernermi 23-mi suliassaq allaaserineqarsimavoq kiisalu excelarki takuneqarsinnaaluni. Excelarkimi artuartut quppernermi 24-25 avisimi neqeroorutit nioqqutissat atugassatik akisuut akikitsullu akii allattussavaat. Atuartut aamma ilisimatinneqarput pisiniarfik imatut neqerooruteqartoq: Aallaasit imassaanik akisuunik poortanik marlunnik pisigaanni, taava sinngup puuanik imaluunniit allequtamik pisigigaanni 85 %-mik ilanngaavigineqassallutik. Atuartut neqeroorut atussanerlugu isummerfigissavaat. Naqitami quleriiaani imatut taaguuteqartumi “illit toqqakkat” atuartut nioqqutissat toqqakkamik akii allattussavaat.

Ataatsimoorlusi inaarutaasumik eqikkaassaasi makulu oqaluuseralugit:

  • atuartut nioqqutissanik toqqaanerminnut tunngavilersuutaat
  • neqeroorut atuartut arlaannit atorneqarsimava? Sooq atorneqarpa/sooq atorneqanngila?
  • akikillileerutit neqeroorutillu nalinginnaasumik pitsaaqutaat ajoqutaallu.

Allaaserisap oqaasertaanik ikkussineq: ilitsersuut 3 uani takuk.

Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik oqaluttualiussapput. Tassani allaaserineqassaaq meeraq Iluliarmioq, pisuttuarluni tassanngaannaq piniagassamik naapitsisoq. Naapitsigami qanoq iliorpa?

Oqaluttualiaq atuartut namminneq isumassarsiarissavaat. Oqaluttualiortarnerup paasiniaqqinnissaa pisariaqarsinnaavoq; assersuutigalugu tamanna uani nittartakkami paasiniarneqarsinnaavoq.

Atuartut oqaluttualiartik quppernermut 27-mut ikkutissavaat, piumagunillu qupperneq 26-mi asseq naleqquttoq ikkussinaavaat.

Qupperneq 28-29-mi atuartut nunatsinni piniarneq pillugu paasissutissat isumassarsiornerminni atorsinnaasatik pissarsiarisinnaavaat.

Suliamut atatillugu naggataarutaasumik klassissinni oqaluttualianik sammisaqarsinnaavusi atuartullu oqaluttualiaminnik atuaqatiminnut atuffassitillugit. Naneruusersornissaq innersuutigineqarsinnaavoq.

Assinik allaaserisallu oqaasertaanik ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk

Atuartut suliatik atuaqatiminnut saqqummiutissavaat.

Naliliinerup nersualaarinninnermik sinaakkuteqarnissaa isumannaartariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut tapersersorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. 

Uani annertunerusumik isumassarsiorsinnaavutit: Austin’s Butterfly.

Atuartut pingitsooratit sulianik nutaanik sananissaat siunertarineqanngilaq, akerlianilli atuartunit nersualaarinninnerup siunertaata paasineqarnissaa isumaliuutigineqarnissaalu anguniarneqarpoq. Atuartut atuaqatimit nersualaarinninnerisa atorneqarnissaat kissaatigigukku, atuartut suliaminnik ingerlatitseqqinnissaannik periarfississinnaavatit. Taamaalillutik imminnut nersualaarinninnerit iluaqutigisinnaavaat suliatillu allanngortillugit.

Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik suliaqarusukkuit, taava atuartut Book Creatorimi atuagaat toqqornissaa isumatusaarnerussaaq, taamaalilluni tamatuminnga sammisaqarneq atoqqissinnaaniassammat.

Podcasti Niuerniummi qoorortuuaraq Ilulissani Kangiata Illorsuanit suliarineqarsimavoq. Podcastimut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Anholtip Læringsværkstedimi inerisarneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Niuerniummi qoorortuuaraq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.

Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assitaalu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Niuerniummi qoorortuuaraq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.

ILULISSANI NAJUGAQARUT OQALUTTUAAT TUSARNAAKKIT

00:00
00:00

Qimmit inaat

00:00
00:00

Kiffaanngissuseq navianartorsiornerlu

00:00
00:00

Sermeq inuunermik tunisisoq

00:00
00:00

Piniartutut inuuneq

00:00
00:00

Illoqarfik qaleraleqarfik

00:00
00:00

Niuerniummi qoorortuuaraq

00:00
00:00

Nunaqarfinni inuuneq

00:00
00:00

Qerititsivinni toqqortaatit

00:00
00:00

Qaamaneq uteqqippoq

OQALUTTUANI PEQATAASUT TAMAASA ANNERTUUMIK QUJAFFIGERUSUPPAGUT

1. William & Niels Petersen 2. Ane Sofie & Flemming Lauritzen, Klaus Nordvig Andersen 3. Malik Niemann 4. Mikkel Petersen 5. Palle Jeremiassen, Mikkel Petersen, Lisa Helene Sap 6. William Petersen, Malik Niemann 7. Ole Dorph 8. Elin Andersen, Vera Mølgaard, Malik Niemann  9. Lisa Helene Sap

Suliniut Nordeap aningaasaateqarfianiit taperneqarpoq Katrine Nylandimillu pilersitaalluni