NUNAQARFINNI INUUNEQ
ATUARTUT ANGAJULLIIT
Nunaqarfinni inuuneq podcastit katillugit qulingiluaasut Kangiata Illorsuanut Katrine Nylandimit suliarineqarsimasut ilagaat.
Book Creatorimi atuakkamut ilitsersuut
Book Creatorimi atuagaq Nunaqarfinni inuuneq tassaavoq atuartut atuagaat podcastimut Nunaqarfinni inuunermut tunngasoq.
Podcasti sivisussuseqarpoq 10:24.
Podcastip ingerlanera atuartut misissuerusussusaat, misileraarusussusaat pilersitserusussusaallu aallaavigalugit aaqqissorneqarsimavoq.
Podcastimik sammisaqarneq pingasunik immikkoortortaqarpoq:
- Podcasti tusarnaartinnagu suliaqarneq.
- Podcastimik tusarnaarneq suliaqarnerlu.
- Podcastimi sammisamik ilisimasanillu suliareqqiineq.
Podcasti atuartunut saqqummiutinnginnerani tusarnaaqqaassavarsi.
Atuartitsissutit akimorlugit – matematikki, uumasulerineq qallunaatoornerlu.
- Atuartut nunaqarfinni piniartutut inuunermit takornariaqarnermut ikaarsaarneq pillugu ilisimasaqalissapput.
- Atuartut nunaqarfimmut kingoqqiffimmut annertuumik atassuteqalersarneq pillugu immikkut ilisimasaqalissapput.
- Atuartut attaveqatigiissinnaassusertik suleqatigiissinnaassusertillu sungiusassavaat.
Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit ataasiakkaarlutik sulinissaat innersuussutigissavarput. Atuartunut ataasiakkaanut suna pitsaanerunersoq kiisalu piginnaasat sorliit ineriartortinneqassanersut naapertorlugu. Eqqumaffigisariaqarpoq ikinngutigilluarnerpaasaq pinngitsoornani suleqatikkuminarnerpaaneq ajormat. Atuartut akornanni suleqatigiinneq tassarpiaavoq suleqatigiinnermik siunertalik katerisimaarnerinnaanngitsoq.
Book Creatorimi atuakkamut ilitsersuut
Book Creatorimi atuagaq Nunaqarfinni inuuneq tassaavoq atuartut atuagaat podcastimut Nunaqarfinni inuunermut tunngasoq.
Podcasti sivisussuseqarpoq 10:24.
Podcastip ingerlanera atuartut misissuerusussusaat, misileraarusussusaat pilersitserusussusaallu aallaavigalugit aaqqissorneqarsimavoq.
Podcastimik sammisaqarneq pingasunik immikkoortortaqarpoq:
- Podcasti tusarnaartinnagu suliaqarneq.
- Podcastimik tusarnaarneq suliaqarnerlu.
- Podcastimi sammisamik ilisimasanillu suliareqqiineq.
Podcasti atuartunut saqqummiutinnginnerani tusarnaaqqaassavarsi.
Atuartitsissutit akimorlugit – matematikki, uumasulerineq qallunaatoornerlu.
- Atuartut nunaqarfinni piniartutut inuunermit takornariaqarnermut ikaarsaarneq pillugu ilisimasaqalissapput.
- Atuartut nunaqarfimmut kingoqqiffimmut annertuumik atassuteqalersarneq pillugu immikkut ilisimasaqalissapput.
- Atuartut attaveqatigiissinnaassusertik suleqatigiissinnaassusertillu sungiusassavaat.
Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit ataasiakkaarlutik sulinissaat innersuussutigissavarput. Atuartunut ataasiakkaanut suna pitsaanerunersoq kiisalu piginnaasat sorliit ineriartortinneqassanersut naapertorlugu. Eqqumaffigisariaqarpoq ikinngutigilluarnerpaasaq pinngitsoornani suleqatikkuminarnerpaaneq ajormat. Atuartut akornanni suleqatigiinneq tassarpiaavoq suleqatigiinnermik siunertalik katerisimaarnerinnaanngitsoq.
Nunaqarfinni inuuneq
Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:
- Kangiata Illorsua sunaanersoq.
- Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
- Aasap ukiullu assigiinngissussat.
- Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngissuseqarpat.
Nunap assinga Ilulissallu qanoq inuttutiginersoq kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavasi.
Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.
Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.
Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.
Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:
- Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.
Atuartut nunarput pillugu paasissutissat assigiinngitsut misissussavat. Quppernerni 12-15-mi assit arfineq pingasut ataani apeqqutinut allassimasunut naleqquttut takuneqarsimapput. Qupperneq 13-mi nittartakkamut uunga greenland-travel.dk-mit linkeqarpoq, tassannilu atuartut paasisassarsiorsinnaapput.
Atuartut apeqqutitik tusarnaagassiaralugit immiutissavaat assiliartaalu oqaatsinut pullartalimmut tulluuttumut ikkullugu.
Apeqqutit
- Kalaallit Nunaat km2 -nik qassinik annertussuseqarpa?
- Kalaallit Nunaanni innuttaasut qanoq amerlatigippat?
- Inuit qassit missingi nunaqarfinni najugaqarpat?
- Kalaallit Nunaata sineriaani sorlermi illoqarfiit annerit arfinillit inissisimappat?
- Illoqarfiit uku kalaallisut qanoq ateqarpat?
- Thule
- Godthåb
- Scoresbysund
- Sukkertoppen
Atuartut piginnaasaat tunngavigalugit apeqqutit assigiingissitaartut
- Kalaallit Nunaat Danmarkimut naleqqiullugu qasseriaammik angineruva?
- Illoqarfiit annerit arfinillit soormitaava Kitaani inissisimappat?
- Kalaallit Nunaanni illoqarfiit qallunaatut taaguutaat oqaluttuassartaqarpa?
Tusarnaagassianik ikkussuineq: ilitsersuut 1 uani takuk.
Atuartut maannakkut podcasti Nunaqarfinni inuuneq tusarnaassavaat. Podcasti quppernermi 16-mi assiliaq toorlugu aallartissavaat.
Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.
Katrine oqaluttuarpoq:
- ukiuni tusintilinni inuit piniariarlutik, niuerniarlutik kiisalu kulturiminnik ilisimasaminnillu paarlaasseqatigiinnissaq siunertaralugu Qeqertarsuup Tunuani naapittarsimasut
- kangerlunni aasisarfimminnut piniariartarsimasut aalisariartarsimasullu (tuttunik, eqalunnik qaleralinnillu)
- Sermermiuni ukiisarsimapput, Kangiatalu Illorsuata kujatinnguani illukui takuneqarsinnaapput.
- arlalippassuit Ilulissanut nuussimagaluarlutik, arlallit nunaqarfikuminni illuaraqarput.
Ole oqaluttuarpoq:
- kalaallit tamangajammik nunarfimmi kingoqqiffeqarput, taamaattumillu nunaqarfiit immikkut inissimasutut isigineqarput.
- naalagaaffik 50´isikkut 60´ikkullu ingerlaneranni nunaqarfinnik asimioqarfinnillu amerlasuunik inuerutsitsimasoq, tamannali maannakkut taamaatinneqarsimasoq.
- nunaqarfimmi Oqaatsuni peroriartorsimalluni, qulingiluanilli ukioqarluni atuarfeqarnikkut siunissamilu periarfissaqarnerummat Ilulissanut nuussimalluni. Taamani ukiut 50-it matuma siornatigut 200 missiliorlugit inoqarsimavoq, maannakkulli taamaallaat 30-nik inoqarpoq.
- nunaqarfimmi najugaqarluni nukersornaqaaq. Suna tamarmi assassorluni suliarisariaqarpoq. Trillibørillu assartuutitut pingaarnerpaapput. Maani biileqanngilaq.
- nunaqarfimmi innaallagissiorfeqarpoq – imeqarfik – kommunip allaffia – errorsisarfeeraq – peqqisaaveeraq – oqaluffeerarlu aamma atuarfittut atorneqartoq.
- angalassagaanni angalateqarnissaq, qimmeqarnissaq imaluunniit qamuteralaqarnissaq pisariaqarpoq.
- nunaqarfimmi kingoqqiffimmini akunnittarfiuteqarluni.
- nunaqarfimmi inuuneq immikkuullarissoq Kangianut isikkivilik nuannareqalugu. Tassani eqqissisimaartarluni.
Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.
Atuartut tusarnaagartik pillugu minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.
Quppernermi 17-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik tusarnaagassiussapput.
Quppernermi assit tusarnaagaannut eqqaasitsissutissatut atorneqarsinnaapput.
Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.
Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaara sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq.
Klassimi eqqikkaaneq
Quppernerni 16-17-mi suliaqarneq naammassippat klassimi oqaloqatigiissutiginissaa innersuutigineqarpoq.
Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:
- Ole oqaluttuarpoq naalagaaffik 50´sikkut 60´sikkullu ingerlaneranni nunaqarfippasssuarnik inuerutsitsisimasoq – taamatut iliorsimaneranut suna pissutaanersoq qanoq isumaqarpisi?
- Nunaqarfinnik inuerutsitsitsineq pillugu uani annertunerusumik paasissutissarsisinnaavutit.
- Sooq Ole illoqarfimmut anginerusumut, Ilulissanut, qulinngiluanik ukioqalerluni nuuppa?
Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.
Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.
Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.
Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit
- Bygd – Nunaqarfik tassaavoq illoqarfimmit inukinnerusoq. Qallunaat Nunaanni nunaannarmi illoqarfimmik ateqarpoq. Nunatsinni nunaqarfimmukassagaanni angallat, qimusseq imaluunniit qulimiguulik atorneqartariaqarpoq.
Nunatsinni nunaqarfiit 60-nit amerlanerupput. Arlallit inoqanngillat. Nunaqarfiit inoqartut 30-it 250-illu akornanni inoqarput.
Illit najugarisanni nunaqarfiit qanoq tikinneqarsinnaappat?
- Qeqertarsuup Tunua – Diskobugten – nunatsinni kangerluit annersaat. Kangerlummi Ilulissat aamma inissisimavoq, podcastilu tassani pivoq. Ullumikkut nunatsinni takornariarfigineqarnerpaat ilaat. Ornitassaq alianaatsorujussuuvoq ingerlaartunik iluliarsuaqarluni, uumasorpassuaqarluni ingammillu arferpassuaqarluni. Aamma tamaani nunaqarfeeqqat piniartoqarfiusut misigisassarsiorfigineqarsinnaapput.
Qeqertarsuup Tunuani piniarneq ingammillu aalisarneq suli inuussutissarsiutitut tunngaviugaluartoq, takornariaqarneq annertusiartortillugu kiffartuussinermik suliffiit amerliartuinnarput.
Kiffartuussinermik sulinermut assersuummik ataatsimik taasaqarsinnaavit?
Soormitaava Qeqertarsuup Tunuanik taaguuteqarpa?
Aamakku taaguutit podcastimi atorneqanngitsut, kisiannili suliap naammassineqarnissaanut naleqquttut.
- Inuussutissat uiguleriiaat – uumasut suut uumasunik allanik nerisarneranik takussutissiaq. Inuussutissat uiguleriiaat arlaannik atortussiortumik pingaarnermik tamatigut aallartittarput (naasoq fotosyntesemik pilersitsisinnaasoq), amerlanertigullu naasortuumasumik ilaqartarput naggataatigullu neqituumasumik.
Inuussutissamik uiguleriiaamik ivikkanik aallaaveqartumik assersuusiorsinnaavit?
- Uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussineq – tassavoq periaaseq suussutsinik immikkoortiterinermi ilisimatusarnermi atorneqartartoq. Taamaalilluni suussutsit suut imminnut eqqarlerinnersut takutinneqarsinnaapput. Soorlu uagut aapakaat amerlasuut qanittumik eqqarleraagut, taamaattumillu uagut ilaqutavut tassaapput “aapakaat inungasut”.
Ilaqutariit-homo-t iluanni suussutsinik allanik ilisimasaqarpisi? Sorlu H. erectus imaluunniit H. neanderthalensis?
- Eukaryot – uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussinermi inuuneq cellekernilinnut cellekerneqanngitsunullu immikkoortinneqartarpoq. “Eu” isumaqarpoq piviusoq aammalu “karyot” isumaqarpoq Uumassusilik cellekerneqanngikkaangami taaneqarpoq prokaryot. Prokaryotit cellekerneqanngillat, tamakkulu soorlu ilagaat bakteriat. Naatsorsuutigineqarpoq prokaryotit sivisunerpaamik inuusimasut, kingusinnerusukkullu eukaryotilinnut, tassa cellekernelinnut ineriartorsimasut.
Inuup timaani cellenik assersuutaasinnaasunik ilisimasaqarpit?
Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavat, tusarnaagassiarisinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu. Atuartut suliaat podcastimi suliareqqiinermi ilaatinneqassapput. Atuartut paasissutissaasivimminnik itisilerinissaannik periarfississinnaavatit kiisalu atuakkami quppernerni tullerni sulinissinni ilisimasatik nutaat ilannguttassavaat.
Tusarnaagassianik assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 3 uani takuk.
Atuartut podcastimi piniagassat Olemit taagorneqartut ilaat misissussavaat. Uumasut misissugassaat tassaapput qaleralik, saarullikaamma eqalussuaq, taakkulu Pinngortitaleriffiup nittartagaani linki una atorlugu aalisakkat misissorneqarsinnaapput.
Atuartut nammineq aalajangissavaat suna pingaartinnerussanerlugu, aamma internettimi nittartakkani allani paasisassarsiorsinnaapput.
Quppernerni 18-19-mi boksini qernertuni paasisatik nutaat allattussavaat boksimilu qaqortumi, boksit qernertut qulaaniittumut, uumasup assinga ikkutissavaat.
Aaku eqqartuinissamut siunnersuutit:
- Siornatigut ilisimanngisassinnik paasisarqarpisi?
- Uumasut quppernerni 20-21-mi takutinneqartut saniatugit uumasut allat pillugit paasisaqarpisi?
- Umasut qanoq utoqqaatigilersinnaappat imaluunniit qanoq angitigilersinnaappaat?
- Uumasut sunik nerisarpat? (Misilillugu uumasut aallaavigalugit nerisareqatigiinnik uiguleriinnik assersuusiorsinnaavusi).
Assinik allaaserisanillu ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.
Atuartut maannakkut uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussinermik suliaqassapput. Taamatut aaqqissuussineq tassa uumassusillit assigiinngissusaannik, immikkoortiterneqartarnerannik ataqatigiinneranillu ilisimatusarneq.
Quppernerit 22-23-it tassaapput klassimi oqaloqatigiinnermi atugassat, quppernerillu 24-25-it tassa atuartut suliassaannut atugassat.
Quppernerni 22-23-mi eqalussuaq pillugu allaaserisaq atuartut atuassavaat. Taakkua saniatigut tungujortunik pingasunik karseqarpoq. Quppernermi 22-mi karsimi siullermi uumasunik tamanik ataqatigiimmik aaqqissuussineq qanoq suliarineqartarnersoq takutinneqarpoq. Uumasut tamarmik qanoq ataqatigiimmik aaqqissuunneqarsinnaanerat pillugu atuartut oqaloqatigissavatit. Atuartut taagutit ilaannik ilisimasaqareernersut paasiniarsinnaavat. Taaguutit assigiinngitsut atuartunut eqqartussavatit.
Karsini marlunni allani eqalussuaq inullu uumassusilinni ataqatigiimmik aaqqissuussineq malillugu qanoq inissitsiterneqarsimasut takutinneqarsimavoq.
Tassani atuartut takusinnaavaat inuk eqalussuarmik eqqarleqartoq, tassa suussutsit taakku marluullutik uumusunut qimerlulinnut ilaammata.
Klassimi oqaloqatigiinnissaamut aana siunnersuut:
- Eqalussuaq inullu sooq uumasunut qimerlulinnut ilanngunneqartarpa?
- Tamarmik inuttut aapakaatullu taaneqarsinnaappat?
- Inuk eqqarleriinnut sorlernut atava?
- Eqalussuaq eqqarleriinnut sorlernut atava?
Quppernerni 24-25-ni atuartut suussusillit sisamat sorliit eqalussuarmut naleqqiullugu inummut eqqarleriittut qaninnerunersut paasiniassavaat. Eqimattannguakkuutaarlutik suliassaq suliarissavaat. Karsit suussutsimik inummut eqqarleriiittut qaninnerullutik imallit qorsummik qalipaasersorsinnaavaat.
Atuartut akissutaat klassimi kattullusi eqqartussavasi. Aajuku eqqartuinermi siunnersuutit:
- Uumasut suut inummut eqqarleriittut qaninneruppat?
- Miluumasoq qanoq isumaqarpa?
- Chimpanse eqqaassanngikkaanni aapakaanik allanik ilisimasaqarpisi?
- Quppernermi 24-25-mi uumasut assigiinngitsut sumi inuusut ilisimavisiuk?
Atuartut maannakkut nunaqarfimmiilluni immikkoorluinnartumik misigisimaneq podcastimi eqqartorneqartoq pillugu suliaqassapput. Quppernermi 26-27-mi nunaqarfiup suut ilisarnaatiginerai misissussavaat quppernermilu 28-29-mi Ole akunnittarfiutaa, Akunnittarfik Arsarnerit, pillugu suliaqassapput akunnittarfillu pillugu pilerisaarummik sanassapput.
Qupperneq 26-27
Quppernerni taakkunani nunaqarfimmi misigisimaneq pillugu atuartut suliaqassapput.
Qupperneq 26-mi allaaserisaq Oqaatsuniillu asseq takuneqarsinnaavoq. Atuartut allaaserisaq atuassavaat arlariillutillu atuagartik assiliarlu oqaluuseralugu.
Qupperneq 27-mi visitgreenland.com-imit nittartakkamut tassunga linkeqarpoq, tassanngaaniillu atuartut nunaqarfimmi Oqaatsuni inuuneq pillugu paasisassarsiussapput. Tassanngaaniit podcastimillu ilisimasat apeqqummut matumunnga akissusisiornerminnut atussavaat; sunaana nunaqarfimmi inuunermut immikkorluinnaq ilisarnaataasoq Ole´p oqaluttuarigaa?
Atuartut akissutiminnut boksi allaffissaat, takussutissiaq tusarnaagassiornerminni atugassaat kiisalu assiliap sinissaa ikkunneqarsimapput. Atuartut suna pingaartissanerlugu apeqqullu qanoq akissanerlugu nammineq aalajangissavaat. Piumagunik boksi, takussutissiaq imaluunniit assiliap sinissaa pisariatinngikkunikku piiarsinnaavaat.
Qupperneq 28-29
Qupperneq 28-29-mi atuartut Akunnittarfik Arsarnerit sammissavaat.
Atuartut Akunnittarfik Arsarnerit pillugu pilerisaarusiornissaq siunertaralugu suliassinneqarsimallutik takorluussavaat. Quppernermi 29-mi akunnittarfiup nittartaagaanut linkeqarpoq. Akunnittarfik sunik neqerooruteqarnersoq tassanilu najugaqaraanni sunik misigisaqarsinnaaneq paasiniassavaat. Qupperneq 26-27-mi suliaqarnerminni paasisat atorsinnaavaat.
Pilerisarummik sammisaqarnermi sinaakkutissat:
- Akunnittarfimmi Arsarnerni najugaqarneq pilerisaarummi qitiutinneqassaaq.
- Misigisassat akunnittarfiullu neqeroorutai suunersut erseqqissumik takuneqarsinnaassapput.
- Atuartut polerisaarummik filmiliussanerlutik, plakatiliussanerlutik, erinarsuusiussanerlutik imaluunniit pilerisaarusioriaatsit allat atussanerlugit nammineq aalajangissavaat.
- Pilerisaarusioriaaseq toqqarsimasartik pillugu atuartut tunngavilersuisinnaasariaqarput.
Atuartut suliatik klassiminni takutissavaat. Pilerisaarummik sammisaqarnermi sinaakkutissat itisilernerisa nalilersornerat takuk.
Tusarnaagassianik, assinik, allaaserisamik videomillu ikkussuineq: ilitsersuut 1,2, 3 aamma 5 uani takuk.
Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.
Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uaniannertunerusumik isumassarsiorit.
Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.
Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.
Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.
Podcasti Nunaqarfinni inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.
Podcastimut Nunaqarfinni inuuneq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.
Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisamit suliniummut Nutaaliortamut atatillugu inerisarneqarsimapput.
Ilisserut Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT-mit inerisarnerneqarsimavoq.
Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Nunaqarfimmi inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.
Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Nunaqarfinni inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.
Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit marluk atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat. Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:
- Kangiata Illorsua sunaanersoq.
- Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
- Aasap ukiullu assigiinngissussat.
- Najukkassinni aasaq ukiorlu qanoq assigiinngissuseqarpat.
Nunap assinga Ilulissallu qanoq inuttutiginersoq kiisalu ilissi illoqarfissinni nunaqarfissinniluunniit inuit qassit najugaqarnersut oqaluuserissavasi.
Atuartut nunarsuup nunap assingata ilaa qimerloorpaat.
Atuartut tikkuut aappaluttoq nunap assingani nikisissavaat sumilu najugaqarnertik takutillugu.
Tikkuut karsimi qaqortumiippoq nunallu assinganut tutsinneqassaaq.
Klassissinni oqaluuserisinnaavarsi:
- Ilulissat ilissilu illoqarfissi imaluunniit nunaqarfissi assigiinngissusaat assigiissusalllu.
Atuartut nunarput pillugu paasissutissat assigiinngitsut misissussavat. Quppernerni 12-15-mi assit arfineq pingasut ataani apeqqutinut allassimasunut naleqquttut takuneqarsimapput. Qupperneq 13-mi nittartakkamut uunga greenland-travel.dk-mit linkeqarpoq, tassannilu atuartut paasisassarsiorsinnaapput.
Atuartut apeqqutitik tusarnaagassiaralugit immiutissavaat assiliartaalu oqaatsinut pullartalimmut tulluuttumut ikkullugu.
Apeqqutit
- Kalaallit Nunaat km2 -nik qassinik annertussuseqarpa?
- Kalaallit Nunaanni innuttaasut qanoq amerlatigippat?
- Inuit qassit missingi nunaqarfinni najugaqarpat?
- Kalaallit Nunaata sineriaani sorlermi illoqarfiit annerit arfinillit inissisimappat?
- Illoqarfiit uku kalaallisut qanoq ateqarpat?
- Thule
- Godthåb
- Scoresbysund
- Sukkertoppen
Atuartut piginnaasaat tunngavigalugit apeqqutit assigiingissitaartut
- Kalaallit Nunaat Danmarkimut naleqqiullugu qasseriaammik angineruva?
- Illoqarfiit annerit arfinillit soormitaava Kitaani inissisimappat?
- Kalaallit Nunaanni illoqarfiit qallunaatut taaguutaat oqaluttuassartaqarpa?
Tusarnaagassianik ikkussuineq: ilitsersuut 1 uani takuk.
Atuartut maannakkut podcasti Nunaqarfinni inuuneq tusarnaassavaat. Podcasti quppernermi 16-mi assiliaq toorlugu aallartissavaat.
Atuartut podcastimik tusarnaalinnginneranni podcastip imarisaanik naatsunnguamik nassuiaasinnaavutit.
Katrine oqaluttuarpoq:
- ukiuni tusintilinni inuit piniariarlutik, niuerniarlutik kiisalu kulturiminnik ilisimasaminnillu paarlaasseqatigiinnissaq siunertaralugu Qeqertarsuup Tunuani naapittarsimasut
- kangerlunni aasisarfimminnut piniariartarsimasut aalisariartarsimasullu (tuttunik, eqalunnik qaleralinnillu)
- Sermermiuni ukiisarsimapput, Kangiatalu Illorsuata kujatinnguani illukui takuneqarsinnaapput.
- arlalippassuit Ilulissanut nuussimagaluarlutik, arlallit nunaqarfikuminni illuaraqarput.
Ole oqaluttuarpoq:
- kalaallit tamangajammik nunarfimmi kingoqqiffeqarput, taamaattumillu nunaqarfiit immikkut inissimasutut isigineqarput.
- naalagaaffik 50´isikkut 60´ikkullu ingerlaneranni nunaqarfinnik asimioqarfinnillu amerlasuunik inuerutsitsimasoq, tamannali maannakkut taamaatinneqarsimasoq.
- nunaqarfimmi Oqaatsuni peroriartorsimalluni, qulingiluanilli ukioqarluni atuarfeqarnikkut siunissamilu periarfissaqarnerummat Ilulissanut nuussimalluni. Taamani ukiut 50-it matuma siornatigut 200 missiliorlugit inoqarsimavoq, maannakkulli taamaallaat 30-nik inoqarpoq.
- nunaqarfimmi najugaqarluni nukersornaqaaq. Suna tamarmi assassorluni suliarisariaqarpoq. Trillibørillu assartuutitut pingaarnerpaapput. Maani biileqanngilaq.
- nunaqarfimmi innaallagissiorfeqarpoq – imeqarfik – kommunip allaffia – errorsisarfeeraq – peqqisaaveeraq – oqaluffeerarlu aamma atuarfittut atorneqartoq.
- angalassagaanni angalateqarnissaq, qimmeqarnissaq imaluunniit qamuteralaqarnissaq pisariaqarpoq.
- nunaqarfimmi kingoqqiffimmini akunnittarfiuteqarluni.
- nunaqarfimmi inuuneq immikkuullarissoq Kangianut isikkivilik nuannareqalugu. Tassani eqqissisimaartarluni.
Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq.
Atuartut tusarnaagartik pillugu minutsit arlallit atorlugit oqaluuserissavaat.
Quppernermi 17-mi atuartut podcasti oqaluttuaralugu naatsunnguanik tusarnaagassiussapput.
Quppernermi assit tusarnaagaannut eqqaasitsissutissatut atorneqarsinnaapput.
Tusarnaagassiamik immiussineq: ilitsersuut 1 uani takuk.
Tusarnaagassiaq maannakkut assiliartaaqqatut ikkunneqarsimavoq. Assiliartaara sumulluunniit ikkunneqarsinnaavoq. Tusarnaagassiaq qaquguluunniit tusarnaaqqinneqarsinnaavoq.
Klassimi eqqikkaaneq
Quppernerni 16-17-mi suliaqarneq naammassippat klassimi oqaloqatigiissutiginissaa innersuutigineqarpoq.
Klassimi oqaloqatigigiissutigisinnaavarsi:
- Ole oqaluttuarpoq naalagaaffik 50´sikkut 60´sikkullu ingerlaneranni nunaqarfippasssuarnik inuerutsitsisimasoq – taamatut iliorsimaneranut suna pissutaanersoq qanoq isumaqarpisi?
- Nunaqarfinnik inuerutsitsitsineq pillugu uani annertunerusumik paasissutissarsisinnaavutit.
- Sooq Ole illoqarfimmut anginerusumut, Ilulissanut, qulinngiluanik ukioqalerluni nuuppa?
Uani ataani oqaloqatigiinnermut isumassarsiorsinnaavutit.
Taagutit ilaannut atatillugu Book Creatorimi suliassanik sanasoqarsimavoq.
Oqaloqatigiissutissanut, taaguutinut oqaatsinullu pingaarnernut allanut nammineq quppernernik arlalinnik pisariaqarpat ikkussisinnaavusi.
Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit
- Bygd – Nunaqarfik tassaavoq illoqarfimmit inukinnerusoq. Qallunaat Nunaanni nunaannarmi illoqarfimmik ateqarpoq. Nunatsinni nunaqarfimmukassagaanni angallat, qimusseq imaluunniit qulimiguulik atorneqartariaqarpoq.
Nunatsinni nunaqarfiit 60-nit amerlanerupput. Arlallit inoqanngillat. Nunaqarfiit inoqartut 30-it 250-illu akornanni inoqarput.
Illit najugarisanni nunaqarfiit qanoq tikinneqarsinnaappat?
- Qeqertarsuup Tunua – Diskobugten – nunatsinni kangerluit annersaat. Kangerlummi Ilulissat aamma inissisimavoq, podcastilu tassani pivoq. Ullumikkut nunatsinni takornariarfigineqarnerpaat ilaat. Ornitassaq alianaatsorujussuuvoq ingerlaartunik iluliarsuaqarluni, uumasorpassuaqarluni ingammillu arferpassuaqarluni. Aamma tamaani nunaqarfeeqqat piniartoqarfiusut misigisassarsiorfigineqarsinnaapput.
Qeqertarsuup Tunuani piniarneq ingammillu aalisarneq suli inuussutissarsiutitut tunngaviugaluartoq, takornariaqarneq annertusiartortillugu kiffartuussinermik suliffiit amerliartuinnarput.
Kiffartuussinermik sulinermut assersuummik ataatsimik taasaqarsinnaavit?
Soormitaava Qeqertarsuup Tunuanik taaguuteqarpa?
Aamakku taaguutit podcastimi atorneqanngitsut, kisiannili suliap naammassineqarnissaanut naleqquttut.
- Inuussutissat uiguleriiaat – uumasut suut uumasunik allanik nerisarneranik takussutissiaq. Inuussutissat uiguleriiaat arlaannik atortussiortumik pingaarnermik tamatigut aallartittarput (naasoq fotosyntesemik pilersitsisinnaasoq), amerlanertigullu naasortuumasumik ilaqartarput naggataatigullu neqituumasumik.
Inuussutissamik uiguleriiaamik ivikkanik aallaaveqartumik assersuusiorsinnaavit?
- Uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussineq – tassavoq periaaseq suussutsinik immikkoortiterinermi ilisimatusarnermi atorneqartartoq. Taamaalilluni suussutsit suut imminnut eqqarlerinnersut takutinneqarsinnaapput. Soorlu uagut aapakaat amerlasuut qanittumik eqqarleraagut, taamaattumillu uagut ilaqutavut tassaapput “aapakaat inungasut”.
Ilaqutariit-homo-t iluanni suussutsinik allanik ilisimasaqarpisi? Sorlu H. erectus imaluunniit H. neanderthalensis?
- Eukaryot – uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussinermi inuuneq cellekernilinnut cellekerneqanngitsunullu immikkoortinneqartarpoq. “Eu” isumaqarpoq piviusoq aammalu “karyot” isumaqarpoq Uumassusilik cellekerneqanngikkaangami taaneqarpoq prokaryot. Prokaryotit cellekerneqanngillat, tamakkulu soorlu ilagaat bakteriat. Naatsorsuutigineqarpoq prokaryotit sivisunerpaamik inuusimasut, kingusinnerusukkullu eukaryotilinnut, tassa cellekernelinnut ineriartorsimasut.
Inuup timaani cellenik assersuutaasinnaasunik ilisimasaqarpit?
Quppernerni atuartut oqaatsit pingaarnerit taaguutillu sammisimasasi atorlugit oqaaseqatigiiliussapput imaluunniit oqaluttuaaraliussapput. Allassinnaavat, tusarnaagassiarisinnaavaat imaluunniit titartaasinnaapput titartagartillu ikkullugu. Atuartut suliaat podcastimi suliareqqiinermi ilaatinneqassapput. Atuartut paasissutissaasivimminnik itisilerinissaannik periarfississinnaavatit kiisalu atuakkami quppernerni tullerni sulinissinni ilisimasatik nutaat ilannguttassavaat.
Tusarnaagassianik assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 3 uani takuk.
Atuartut podcastimi piniagassat Olemit taagorneqartut ilaat misissussavaat. Uumasut misissugassaat tassaapput qaleralik, saarullikaamma eqalussuaq, taakkulu Pinngortitaleriffiup nittartagaani linki una atorlugu aalisakkat misissorneqarsinnaapput.
Atuartut nammineq aalajangissavaat suna pingaartinnerussanerlugu, aamma internettimi nittartakkani allani paasisassarsiorsinnaapput.
Quppernerni 18-19-mi boksini qernertuni paasisatik nutaat allattussavaat boksimilu qaqortumi, boksit qernertut qulaaniittumut, uumasup assinga ikkutissavaat.
Aaku eqqartuinissamut siunnersuutit:
- Siornatigut ilisimanngisassinnik paasisarqarpisi?
- Uumasut quppernerni 20-21-mi takutinneqartut saniatugit uumasut allat pillugit paasisaqarpisi?
- Umasut qanoq utoqqaatigilersinnaappat imaluunniit qanoq angitigilersinnaappaat?
- Uumasut sunik nerisarpat? (Misilillugu uumasut aallaavigalugit nerisareqatigiinnik uiguleriinnik assersuusiorsinnaavusi).
Assinik allaaserisanillu ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.
Atuartut maannakkut uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussinermik suliaqassapput. Taamatut aaqqissuussineq tassa uumassusillit assigiinngissusaannik, immikkoortiterneqartarnerannik ataqatigiinneranillu ilisimatusarneq.
Quppernerit 22-23-it tassaapput klassimi oqaloqatigiinnermi atugassat, quppernerillu 24-25-it tassa atuartut suliassaannut atugassat.
Quppernerni 22-23-mi eqalussuaq pillugu allaaserisaq atuartut atuassavaat. Taakkua saniatigut tungujortunik pingasunik karseqarpoq. Quppernermi 22-mi karsimi siullermi uumasunik tamanik ataqatigiimmik aaqqissuussineq qanoq suliarineqartarnersoq takutinneqarpoq. Uumasut tamarmik qanoq ataqatigiimmik aaqqissuunneqarsinnaanerat pillugu atuartut oqaloqatigissavatit. Atuartut taagutit ilaannik ilisimasaqareernersut paasiniarsinnaavat. Taaguutit assigiinngitsut atuartunut eqqartussavatit.
Karsini marlunni allani eqalussuaq inullu uumassusilinni ataqatigiimmik aaqqissuussineq malillugu qanoq inissitsiterneqarsimasut takutinneqarsimavoq.
Tassani atuartut takusinnaavaat inuk eqalussuarmik eqqarleqartoq, tassa suussutsit taakku marluullutik uumusunut qimerlulinnut ilaammata.
Klassimi oqaloqatigiinnissaamut aana siunnersuut:
- Eqalussuaq inullu sooq uumasunut qimerlulinnut ilanngunneqartarpa?
- Tamarmik inuttut aapakaatullu taaneqarsinnaappat?
- Inuk eqqarleriinnut sorlernut atava?
- Eqalussuaq eqqarleriinnut sorlernut atava?
Quppernerni 24-25-ni atuartut suussusillit sisamat sorliit eqalussuarmut naleqqiullugu inummut eqqarleriittut qaninnerunersut paasiniassavaat. Eqimattannguakkuutaarlutik suliassaq suliarissavaat. Karsit suussutsimik inummut eqqarleriiittut qaninnerullutik imallit qorsummik qalipaasersorsinnaavaat.
Atuartut akissutaat klassimi kattullusi eqqartussavasi. Aajuku eqqartuinermi siunnersuutit:
- Uumasut suut inummut eqqarleriittut qaninneruppat?
- Miluumasoq qanoq isumaqarpa?
- Chimpanse eqqaassanngikkaanni aapakaanik allanik ilisimasaqarpisi?
- Quppernermi 24-25-mi uumasut assigiinngitsut sumi inuusut ilisimavisiuk?
Atuartut maannakkut nunaqarfimmiilluni immikkoorluinnartumik misigisimaneq podcastimi eqqartorneqartoq pillugu suliaqassapput. Quppernermi 26-27-mi nunaqarfiup suut ilisarnaatiginerai misissussavaat quppernermilu 28-29-mi Ole akunnittarfiutaa, Akunnittarfik Arsarnerit, pillugu suliaqassapput akunnittarfillu pillugu pilerisaarummik sanassapput.
Qupperneq 26-27
Quppernerni taakkunani nunaqarfimmi misigisimaneq pillugu atuartut suliaqassapput.
Qupperneq 26-mi allaaserisaq Oqaatsuniillu asseq takuneqarsinnaavoq. Atuartut allaaserisaq atuassavaat arlariillutillu atuagartik assiliarlu oqaluuseralugu.
Qupperneq 27-mi visitgreenland.com-imit nittartakkamut tassunga linkeqarpoq, tassanngaaniillu atuartut nunaqarfimmi Oqaatsuni inuuneq pillugu paasisassarsiussapput. Tassanngaaniit podcastimillu ilisimasat apeqqummut matumunnga akissusisiornerminnut atussavaat; sunaana nunaqarfimmi inuunermut immikkorluinnaq ilisarnaataasoq Ole´p oqaluttuarigaa?
Atuartut akissutiminnut boksi allaffissaat, takussutissiaq tusarnaagassiornerminni atugassaat kiisalu assiliap sinissaa ikkunneqarsimapput. Atuartut suna pingaartissanerlugu apeqqullu qanoq akissanerlugu nammineq aalajangissavaat. Piumagunik boksi, takussutissiaq imaluunniit assiliap sinissaa pisariatinngikkunikku piiarsinnaavaat.
Qupperneq 28-29
Qupperneq 28-29-mi atuartut Akunnittarfik Arsarnerit sammissavaat.
Atuartut Akunnittarfik Arsarnerit pillugu pilerisaarusiornissaq siunertaralugu suliassinneqarsimallutik takorluussavaat. Quppernermi 29-mi akunnittarfiup nittartaagaanut linkeqarpoq. Akunnittarfik sunik neqerooruteqarnersoq tassanilu najugaqaraanni sunik misigisaqarsinnaaneq paasiniassavaat. Qupperneq 26-27-mi suliaqarnerminni paasisat atorsinnaavaat.
Pilerisarummik sammisaqarnermi sinaakkutissat:
- Akunnittarfimmi Arsarnerni najugaqarneq pilerisaarummi qitiutinneqassaaq.
- Misigisassat akunnittarfiullu neqeroorutai suunersut erseqqissumik takuneqarsinnaassapput.
- Atuartut polerisaarummik filmiliussanerlutik, plakatiliussanerlutik, erinarsuusiussanerlutik imaluunniit pilerisaarusioriaatsit allat atussanerlugit nammineq aalajangissavaat.
- Pilerisaarusioriaaseq toqqarsimasartik pillugu atuartut tunngavilersuisinnaasariaqarput.
Atuartut suliatik klassiminni takutissavaat. Pilerisaarummik sammisaqarnermi sinaakkutissat itisilernerisa nalilersornerat takuk.
Tusarnaagassianik, assinik, allaaserisamik videomillu ikkussuineq: ilitsersuut 1,2, 3 aamma 5 uani takuk.
Atuartut suliatik atuaqatimminnut saqqummiutissavaat.
Atuartut suliaannut atatillugu qisuariarnermi nersualaarinninneq qitiusariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut imatut kaammattorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava. Uaniannertunerusumik isumassarsiorit.
Qisuariaatit tunngavigalugit atuartut suliaminnik allanngortiterinissaat tamatigut siunertarineqanngilaq, akerlianilli nersualaarutit atuartunit paasineqarnissaat suliarineqarnissaallu siunertarineqarpoq.
Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik sammisaqarniaruit siunnersuutigisinnaavarput atuartut atuagaata Book Creatorip toqqornissaa, taamaaliornikkut tassunga atatillugu suliaqarnermi atoqqinneqarsinnaammat.
Klassip qisuariaataat atuartunit atorneqarnissaat kissaatigigukku suliaaminnik sammisaqarlutik nangitsinissaat siunertaralugu piffissamik periarfissiisinnaavutit. Taamaalillutik atuaqatiminnit qisuariatit atorsinnaavaat suliatillu allanngortiterlugit.
Podcasti Nunaqarfinni inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit inerisarneqarsimavoq.
Podcastimut Nunaqarfinni inuuneq ilinniartitsinermi ilinniusiat Lotte Brinkmannimit Daniella Maria Manuelimillu, Anholt Læringsværksted Leg med IT suleqatigalugu inerisarneqarsimapput.
Book Creatorimi atuartut atuagaat Kivitsisamit suliniummut Nutaaliortamut atatillugu inerisarneqarsimapput.
Ilisserut Rikke Falkenberg Kofoedimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Leg med IT-mit inerisarnerneqarsimavoq.
Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Nunaqarfimmi inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.
Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assillu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Nunaqarfinni inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.