NUNAQARFINNI INUUNEQ
ILINNIARNERTUUNNGORNIARTUNUT
Nunaqarfinni inuuneq podcastit katillugit qulingiluaasut Kangiata Illorsuanut Katrine Nylandimit suliarineqarsimasut ilagaat.
Book Creatorimi atuakkamut ilitsersuut
Nunaqarfinni inuuneq tassaavoq atuartut atuagaat podcastimut assiinganik ateqartumut tunngasoq.
Podcasti sivisussuseqarpoq 10:24.
Podcastip ingerlanera atuartut misissuineq, misileraaneq pilersitsinerlu eqqarsaatigalugit ilinniarnermut isiginnittaasiat pingaarnerutillugit aaqqissorneqarsimavoq.
Podcastimik sammisaqarneq pingasunik immikkoortortaqarpoq:
- Podcasti tusarnaartinnagu suliaqarneq.
- Podcastimik tusarnaarneq suliaqarnerlu.
- Podcastimit sammisamik ilisimasanillu suliareqqiineq.
Podcasti atuartunut saqqummiutinnginnerani tusarnaaqqaarnissa isumatsialaavoq.
Atuartitsissutit akimorlugit – pinngortitalerineq, uumassusilerineq qallunaatoornerlu pingaarnerutillugit.
- Atuartut nunaqarfinni piniartutut inuunermit takornariaqarnermut ikaarsaarneq pillugu ilisimasaqalissapput.
- Atuartut nunaqarfimmut kingoqqiffimmut annertuumik atassuteqalersarneq pillugu immikkut ilisimasaqalissapput.
- Atuartut attaveqatigiissinnaassusertik suleqatigiissinnaassusertillu sungiusassavaat.
Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik, marlukkaarlutik imaluunniit ataasiakkaarlutik sulinissaat innersuussutigaarput. Atuartunut ataasiakkaanut suna pitsaanerunersoq kiisalu piginnaasat sorliit ineriartortinneqassanersut naapertorlugu. Eqqumaffigisariaqarpoq ikinngutigilluarnerpaasaq tamatigut suleqatikkuminarnerpaaneq ajormat. Atuartut akornanni suleqatigiinneq tassarpiaavoq suleqatigiinnermik siunertalik katerisimaarnerinnaanngitsoq.
Book Creatorimi atuakkamut ilitsersuut
Nunaqarfinni inuuneq tassaavoq atuartut atuagaat podcastimut assiinganik ateqartumut tunngasoq.
Podcasti sivisussuseqarpoq 10:24.
Podcastip ingerlanera atuartut misissuineq, misileraaneq pilersitsinerlu eqqarsaatigalugit ilinniarnermut isiginnittaasiat pingaarnerutillugit aaqqissorneqarsimavoq.
Podcastimik sammisaqarneq pingasunik immikkoortortaqarpoq:
- Podcasti tusarnaartinnagu suliaqarneq.
- Podcastimik tusarnaarneq suliaqarnerlu.
- Podcastimit sammisamik ilisimasanillu suliareqqiineq.
Podcasti atuartunut saqqummiutinnginnerani tusarnaaqqaarnissa isumatsialaavoq.
Atuartitsissutit akimorlugit – pinngortitalerineq, uumassusilerineq qallunaatoornerlu pingaarnerutillugit.
- Atuartut nunaqarfinni piniartutut inuunermit takornariaqarnermut ikaarsaarneq pillugu ilisimasaqalissapput.
- Atuartut nunaqarfimmut kingoqqiffimmut annertuumik atassuteqalersarneq pillugu immikkut ilisimasaqalissapput.
- Atuartut attaveqatigiissinnaassusertik suleqatigiissinnaassusertillu sungiusassavaat.
Atuartut eqimattannguakkuutaarlutik, marlukkaarlutik imaluunniit ataasiakkaarlutik sulinissaat innersuussutigaarput. Atuartunut ataasiakkaanut suna pitsaanerunersoq kiisalu piginnaasat sorliit ineriartortinneqassanersut naapertorlugu. Eqqumaffigisariaqarpoq ikinngutigilluarnerpaasaq tamatigut suleqatikkuminarnerpaaneq ajormat. Atuartut akornanni suleqatigiinneq tassarpiaavoq suleqatigiinnermik siunertalik katerisimaarnerinnaanngitsoq.
Nunaqarfinni inuuneq
Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit sisamat atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat, illorsuup saarngi kiisalu Kangiata sermiata saava.
Quppernermi 6-7-mi atugassiaq ataaseq kiisalu isiginnaagassiat pingasut Kangiata Illorsuata pileqqaarneranik takutitsisut takuneqarsinnaapput.
Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:
- Kangiata Illorsua sunaanersoq.
- Kangiata Illorsuani suliffeqarfittut suna siunertarineqarnersoq.
- Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
- Najukkassinni Kalaallit Nunaanilu aasap ukiullu assigiinngissusaat.
Atuartut podcastimi suliaminnik aallartitsinnatik Kalaallit Nunaat pillugu suut ilisimareernerlugit paasisariaqarpaat. Uani podcastimi Kalaallit Nunaanni nunaqarfippassuit ukkatarineqarput, kisianni immaqa podcastinik allanik sammisaqareersimavusi imaluunnit allatigut ilisimasaqalereersimavusi, suliaq aallartitsinnagu atorneqarsinnaasunik.
Qupperneq 8-mi Google Maps-inut linkeqarpoq. Tassani nunap assingani Kangiata Illorsua misillugu atuartut nammineq nassaariniarsinnaavaat.
Aamma misileraallutit podcastimi sumiiffinnik ujaasitissinnaavatit, taamaalillutik sumiiffissiniassammatigit. Sumiiffiit tassaapput:
- Ilulissat
- Oqaatsut
- Kangia
Aammattaaq quppernermi 8-mi apeqqutit sisamat atuartunut aqqutissiusinnaasut allassimapput. Aajuku apeqqutissanut arlalinnut siunnersuutit:
- Kalaallit Nunaanni inuit qassit najugaqarpat?
- Kalaallit Nunaat qanoq atitutigaa?
- Sermersuaq pillugu sunik ilisimasaqarpit?
- Kalaallit Nunaanni oqaatsit suut atorneqarpat?
Qupperneq 9 atuartut akissutaannut atorneqassaaq. Atuartut akissutitik qanoq ilusilersussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Book Creatorimi periarfissat aakua:
- assassorlutik ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput ikkullugulu.
- Kalaallit Nunaat pillugu Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput ikkullugillu.
Tamatuma kingorna nammineq ilisimasat aallaavigalugit assit allagartalersorneqarsinnaapput. - ilimasat oqaluttuaralugit tusarnaagassiamik immiussisinnaapput.
- Imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akulerullugit.
Qupperneq 10-11-mi Kalaallit Nunaata nunap assinga arfinilinnik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimasoq ikkunneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsersuutit Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit sumiiffiinut ilisimasaminnut ikkussussavaat. Nalunaaqutsersorneqartut saneraani allattuiffissani illoqarfiup imaluunniiit nunaqarfiup aqqa allassinnaavaat.
Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.
Atuartut maannakkut podcasti Nunaqarfinni inuuneq tusarnaassaavaat. Quppernermi 12-mi atuagassiami naatsunnguami podcasti kiisalu atuartut suliamut tunngasumik qanoq sulinissaannut ilitsersuut naatsunnguaq ilisaritinneqarpoq. Quppernermi 13-mi asseq toorlugu podcasti aallartinneqassaaq.
Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq. Atuartut quppernermi 14-15-mi tusarnaakkaminnut atatillugu suliassaminnik aallartitsinnagit minutsit arlallit atorlugit tusarnaarsimasartik pillugu oqaloqatigiissinnaapput.
Qupperneq 14-15-mi atuartut podcastimi tusarnaakkatit tunngavigalugit imaqarniliussapput. Periutsit assigiinngitsut toqqarlugit suliarisinnaavaat, ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaasinnaapput.
- atuagassialiorlutik allassinnaapput
- tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
- ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput
- allarluinnarmik imaqarniliornermut eqqaamassutissiornermullu atatillugu sulinermi sungiusimasaminnik
Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik ikkussuineq atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.
Maannakkut klassissinni ataatsimoorlusi nalilersuissaasi, tassanilu quppernerni 14-mi 15-milu atuartut suliaat eqqartussavasi.
Ataatsimoorluni nalilersuineq atuartut namminneq paasissutissaasiviliornissaannut piareersaataassaaq, taamaalillutik podcastimik suliaqarnerminni uterfigisinnaaniassammassuk.
Qupperneq 16-17-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu eqqartorsimasasi qanoq isumaqarnersut nassuiassavaat. Atugassiaq, tusarnaagassiaq, assiliaq, titartagaq imaluunnit taakkua akulerullugit atussanerlugu nammineq toqqaasinnaapput. Atuartut suliaat podcastimi suliap nanginnerani atorneqassapput.
Innersuutigaarput atuartut oqaatsinik pingaarnernik taaguutinilluunniit podcastimi tusarsimasaminnik siunnersuuteqarnissaannik qinnuigalugit aallartissasutit. Tamatuma kingorna oqaatsinik pingaarnernik taaguutinillu makuninga, podcastimi qitiusuni suliallu nanginnerani pingaaruteqartunik, ilanngussissaatit.
Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit
- Nunaqarfik – nunaqarfik tassaavoq illoqarfimmit inukinnerusoq. Qallunaat Nunaanni nunaannarmi illoqarfimmik ateqarpoq. Nunatsinni nunaqarfimmukassagaanni angallat, qimusseq imaluunniit qulimiguulik atorneqartariaqarpoq.
Nunatsinni nunaqarfiit 60-nit amerlanerupput. Arlallit inoqanngillat. Nunaqarfiit inoqartut 30-it 250-illu akornanni inoqarput.
Illit najugarisanni nunaqarfiit qanoq tikinneqarsinnaappat?
- Qeqertarsuup Tunua – nunatsinni kangerluit annersaat. Kangerlummi Ilulissat aamma inissisimavoq, podcastilu tassani pivoq. Ullumikkut nunatsinni takornarianit ornigarneqarnerpaanut ilaavoq. Ornitassaq alianaatsorujussuuvoq ingerlaartunik iluliarsuaqarluni, uumasorpassuaqarluni ingammillu arferpassuaqarluni. Aamma tamaani nunaqarfeeqqat piniartoqarfiusut misigisassarsiorfigineqarsinnaapput.
Qeqertarsuup Tunuani piniarneq ingammillu aalisarneq suli inuussutissarsiutitut tunngaviugaluartoq, takornariaqarneq annertusiartortillugu kiffartuussinermik suliffiit amerliartuinnarput.
Kiffartuussinermik sulinermik ataatsimik assersuuteqarsinnaavit?
Sooq Qeqertarsuup Tunuanik (Diskobugtimik) taaguuteqarnasoraajuk?
Aajuku taaguutit podcastimi atorneqanngitsut, kisiannilu suliap naammassinissaanut atatillugu pingaaruteqartut.
- Inuussutissat uiguleriiaat – uumasut suut uumasunik allanik nerisarnerat naaperlugu tulleriiaarlugit takussutissiaq. Inuussutissat uiguleriiaat arlaannik atortussiortumik pingaarnermik tamatigut aallartittarput (naasoq fotosyntesemik pilersitsisinnaasoq), amerlanertigullu naasortuumasumik ilaqartarput naggataatigullu neqituumasumik.
Inuussutissamik uiguleriiaartumik ivikkanik aallaaveqartumik assersuusiorsinnaavit?
- Uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussineq – tassavoq periaaseq suussutsinik immikkoortiterinermi ilisimatusarnermi atorneqartartoq. Taamaalilluni suussutsit suut imminnut eqqarlerinnersut takutinneqarsinnaapput. Soorlu uagut aapakaat amerlasuut qanittumik eqqarleraagut, taamaattumillu uagut ilaqutavut tassaapput “aapakaat inungasut”.
Ilaqutariit-homo-t iluanni suussutsinik allanik ilisimasaqarpisi? Assersuutigalugu H. erectus imaluunniit H. neanderthalensis?
- Eukaryot – uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussinermi inuuneq cellekernilinnut cellekerneqanngitsunullu immikkoortinneqartarpoq. “Eu” isumaqarpoq piviusoq aammalu “karyot” isumaqarpoq qiterisaq. Uumassusilik cellekerneqanngikkaangami taaneqarpoq prokaryot. Prokaryotit cellekerneqanngillat, tamakkulu soorlu ilagaat bakteriat. Naatsorsuutigineqarpoq prokaryotit sivisunerpaamik inuusimasut, kingusinnerusukkullu eukaryotilinnut, tassa cellekernelinnut ineriartorsimasut.
Inuup timaani cellenik assersuutaasinnaasunik ilisimasaqarpit?
Tusarnaagassiamik, assinik atuagassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.
Maanna atuartut, eqimattannguakkuutaarlutik, Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit assigiinngitsut misissussavaat. Quppernermi 18-19-mi suliassamut aallarniut atuarneqarsinnaavoq eqimattallu ataasiakkaat qupperneq 20-21-mi nunaqarfiit ilaannik suliassinneqassapput. Qupperneq 19-mi visitgreenland.dk-mut linkeqarpoq, tassanngaaniillu atuartut nunaqarfittik pillugit paasissutissarsiussapput.
Makuninnga paasissassarsiussapput:
- nunaqarfik Avannaaniippa imaluunniit Kujataaniippa?
- nunaqarfik qassinik inoqarpa?
- nunaqarfimmi suut misigineqarsinnaappat?
- nunaqarfik qanoq tikinneqarsinnaava?
- nunaqarfik arlaannik immikkuullarissunik ilisarnaateqarpa (assersuutigalugu sumiiffik UNESCO´p Nunarsuarmi eriagisassanut allattorsimaffiannut ilanngunneqarsimasinnaavoq, qaallunaatsiat pillugit oqaluttuassartaqarpa imaluunniit allamik soqutinartoqarpa).
Quppernermi 22-23-mi allaaserisap oqaasertaanut boksi ataaseq, assip sinissaa ataaseq assiliartaararlu tusarnaagassiamik atuartut ikkussiffissaat ikkunneqarsimapput. Atuartut nunaqarfik pillugu saqqummiinerminni oqaatiginneriaatsit pingasut tamaasa atussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Pisariaqartitsinertik naapertorlugu boksinik sinissanillu piiaasinnaapput imaluunniit ilanngussisinnaapput.
Atuartut atuaqatiminnut nunaqarfitsik ilisaritissavaat.
Tusarnaagassiamik, assinik atuagassiamillu ikkussuineq: ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.
Ole podcastimi oqaluttuarpoq sumiiffiup piniagassarpassuaqarnera pissutaalluni inuppassuarnit Oqaatsut najorneqartuaannarsimasoq. Atuartut Ole´p podcastimi piniagassat eqqartugaasa ilaannik misissuissapput.
Qaleralik, saarullik eqalussuarlu misissussavaat. Aalisakkat pillugit nittartakkami uani Pinngortitaleriffik paasisassarsiorsinnaapput (quppernermi 25-mi linki).
Atuartut suna pingaarnerutissallugu namminneq aalajangissavaat, aamma internetimi nittartakkani allani annertunerusumik paasisassarsiorsinnaapput.
Atuartut ilisimat nutaat nassaarisimasatik quppernermi 25-mi boksinut allattussavaat aalisakkallu assinga boksimut qaqortumut, boksit qernertut sanianiittumut, ikkutissavaat.
Sulineq naammassippat atuartut sunik paasisaqarsimanersut ataatsimoorlusi eqqartussavarsi.
Aajuku eqqartuinermut siunnersuutit:
- Siornatigut ilisimanngisassinnik paasisaqarpisi?
- Aalisakkat pingasut taakku saniatigut uumasut allat pillugit paasisaqarpisi?
- Qanoq utoqqaatigilersinnaappat imaluunniit qanoq angitigilersinnaappat?
- Suni nerisaqarpat? (Misilillugu inuussutissanut uiguleriiaanut ilanngullugit suliarisinnaavasi).
Assinik atuagassiamillu ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.
Atuartut maannakkut uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussinermik suliaqassapput.
Qupperneq 26-27 tassa klassimi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnermi atugassaq, quppernerlu 28-29 tassa atuartut suliassaannut atugassaq.
Qupperneq 26-27-mi eqalussuaq pillugu allaaserisaq takuneqarsinnaavoq. Taakkua saniatigut tungujortunik pingasunik karseqarpoq. Karsimi siullermi uumasunik tamanik ataqatigiimmik aaqqissuussineq qanoq suliarineqartarnersoq takutinneqarpoq. Uumasut tamarmik qanoq ataqatigiimmik aaqqissuunneqarsinnaanerat pillugu atuartut oqaloqatigissavatit. Atuartut taagutit ilaannik ilisimasaqareernersut paasiniarsinnaavat. Taaguutit assigiinngitsut atuartunut eqqartussavatit. Annertunerusumik uani paasisassarsiorsinnaavutit.
Karsini marlunni allani eqalussuaq inullu uumassusilinni ataqatigiimmik aaqqissuussineq malillugu qanoq inissitsiterneqarsimasut takutinneqarsimavoq.
Tassani atuartut takusinnaavaat inuk eqalussuarmik eqqarleqartoq, tassa suussutsit taakku marluullutik uumusunut qimerlulinnut ilaammata.
Klassimi oqaloqatigiinnissaamut aaku siunnersuutit:
- Eqalussuaq inullu arlariillutik uumasuummata qimerlullit, taava orpimmi kinguaarit ineriartorsimasut allattorsimaffianni imminnut qanittutut oqaatigineqarsinnaappat?
- Aalisakkat pingaarnerusunut marlunnut immikkoortinneqartarput: aalisakkat nataqqullit aamma aalisakkat saanillit. ”Aalisagaq nataqqulik” qanoq isumaqarpa?
- Imaani uumasoqarpa aalisakkanut ilaanngitsunik?
Quppernermi 28-29-mi atuartut suussusillit sisamat sorliit eqalussuarmut naleqqiullugu inummut eqqarleriittut qaninnerunersut paasiniassavaat. Eqimattannguakkuutaarlutik suliassaq suliarissavaat. Karsit suussutsimik inummut eqalussuarmut naleqqiullugu qaninnerusumik eqqarleriittumik ilaqartut qorsummik qalipaasersorsinnaavaat.
Atuartut akissutaat klassimi kattullusi eqqartussavasi. Aajuku eqqartuinermi siunnersuutit:
- Uumasut suut inummut eqqarlertut qaninneruppat?
- ”Miluumasoq” qanoq isumaqarpa?
- Chimpanse saniatigut aapakaanik allanik ilisimasaqarpisi?
- Quppernermi 28-29-mi uumasut assigiinngitsut sumi inuusut ilisimavisigit?
- Eukaryotit saniatigut uumassusillit pingaarnerit allat suuppat?
- Uumasut saniatigut allanik uumasut pingaarnerit ataaniittunik ilisimasaqarpisi?
- ”Ineriartorneq” qanoq isumaqarpa?
- Arlarsi ineriartornermik assersuutaasinnaasunik ilisimasaqarpa?
- Uani aalisakkat akornanni ineriartorneq assersuutitut ilanngunneqarsinnaavoq. Ilisimatusarnermi paasineqarsimavoq aalisarnerup kinguneranik saarullik millisartoq – Tassunga pissutaavoq aalisakkat annerit qassutini pisarineqartarnerat – taamaattumik mikisuulluni pitsaanerusarpoq. Tamanna pillugu uani annertunerusumik paasisaqarsinnaavutit.
Qupperneq 26-29-mi sulineq naammassippat atuartut piffissaq paasissutissaasivimminnik nutarterinermut atussavaat sammisamullu taaguutit nutaat atorsimasatik ilanngussorlugit.
Quppernermi 26-29-mi atuartut Akunnittarfik Arsarnerit sammissavaat.
Atuartut takorluussavaat Akunnittarfik Arsarnerit pilerisaarusiornissaanut atatillugu atorfinissimallutik. Quppernermi 27-mi akunnittarfiup nittartagaanut linkeqarpoq. Akunnittarfiup suut neqeroorutiginerai tassanilu najugaqaraanni suut misigisassaanersut paasiniassavaat.
Pilerisaarusiornermi piumasaqaatit:
- Akunnittarfimmi Arsarnerni najugaqarneq pilerisaarummi qitiutinneqassaaq.
- Misigisassat akunnittarfiullu neqeroorutai suunersut erserissumik takuneqarsinnaassapput.
- Atuartut pilerisaarummik isiginnaagassiussanerlutik, plakatiliussanerlutik, erinarsuusiussanerlutik imaluunniit pilerisaarusioriaatsit allat atussanerlugit namminneq aalajangissavaat.
- Pilerisaarusioriaaseq toqqarsimasartik pillugu atuartut tunngavilersuisinnaasariaqarput.
Qupperneq 28-29-mi atuartut pilerisaarusiartik ikkutissavaat.
Atuartut suliatik atuaqatiminnut takutissavaat. Naliliinermi piumasaqaatit itisilerneri takukkit.
Tusarnaagassiamik immiussineq assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk.
Atuartut suliatik atuaqatiminnut takutissavaat.
Naliliinerup nersualaarinninnermik sinaakkuteqarnissaa isumannaartariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut tapersersorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava.
Uani annertunerusumik isumassarsiorsinnaavutit: Austin’s Butterfly.
Atuartut pingitsooratit sulianik nutaanik sananissaat siunertarineqanngilaq, akerlianilli atuartunit nersualaarinninnerup siunertaata paasineqarnissaa isumaliuutigineqarnissaalu anguniarneqarpoq. Atuartut atuaqatimit nersualaarinninnerisa atorluarnissaat kissaatigigukku, atuartut suliaminnik ingerlatitseqqinnissaannik periarfississinnaavatit. Taamaalillutik imminnut nersualaarinninnerit iluaqutigisinnaavaat suliatillu allanngortillugit.
Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik suliaqarusukkuit, taava atuartut Book Creatorimi atuagaat toqqornissaa isumatusaarnerussaaq, taamaalilluni tamatuminnga sammisaqarneq atoqqissinnaaniassammat.
Podcasti Nunaqarfinni inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit suliarineqarsimavoq.
Podcastimut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Anholtip Læringsværkstedimi inerisarneqarsimavoq.
Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Nunaqarfinni inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.
Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assitaalu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Nunaqarfinni inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.
Kangiata Illorsuata atuartunut ilisaritinnerani assit sisamat atorneqarput, tassa aasaanerani ukiuuneranilu assilisat, illorsuup saarngi kiisalu Kangiata sermiata saava.
Quppernermi 6-7-mi atugassiaq ataaseq kiisalu isiginnaagassiat pingasut Kangiata Illorsuata pileqqaarneranik takutitsisut takuneqarsinnaapput.
Klassimi oqaloqatigiissutigisinnaavasi:
- Kangiata Illorsua sunaanersoq.
- Kangiata Illorsuani suliffeqarfittut suna siunertarineqarnersoq.
- Kangiata Illorsuata eqqaa qanoq isikkoqarnersoq.
- Najukkassinni Kalaallit Nunaanilu aasap ukiullu assigiinngissusaat.
Atuartut podcastimi suliaminnik aallartitsinnatik Kalaallit Nunaat pillugu suut ilisimareernerlugit paasisariaqarpaat. Uani podcastimi Kalaallit Nunaanni nunaqarfippassuit ukkatarineqarput, kisianni immaqa podcastinik allanik sammisaqareersimavusi imaluunnit allatigut ilisimasaqalereersimavusi, suliaq aallartitsinnagu atorneqarsinnaasunik.
Qupperneq 8-mi Google Maps-inut linkeqarpoq. Tassani nunap assingani Kangiata Illorsua misillugu atuartut nammineq nassaariniarsinnaavaat.
Aamma misileraallutit podcastimi sumiiffinnik ujaasitissinnaavatit, taamaalillutik sumiiffissiniassammatigit. Sumiiffiit tassaapput:
- Ilulissat
- Oqaatsut
- Kangia
Aammattaaq quppernermi 8-mi apeqqutit sisamat atuartunut aqqutissiusinnaasut allassimapput. Aajuku apeqqutissanut arlalinnut siunnersuutit:
- Kalaallit Nunaanni inuit qassit najugaqarpat?
- Kalaallit Nunaat qanoq atitutigaa?
- Sermersuaq pillugu sunik ilisimasaqarpit?
- Kalaallit Nunaanni oqaatsit suut atorneqarpat?
Qupperneq 9 atuartut akissutaannut atorneqassaaq. Atuartut akissutitik qanoq ilusilersussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Book Creatorimi periarfissat aakua:
- assassorlutik ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput ikkullugulu.
- Kalaallit Nunaat pillugu Book Creatorimi assinik ujarlersinnaapput ikkullugillu.
Tamatuma kingorna nammineq ilisimasat aallaavigalugit assit allagartalersorneqarsinnaapput. - ilimasat oqaluttuaralugit tusarnaagassiamik immiussisinnaapput.
- Imaluunniit qulaani siunnersuutit assigiinngitsut akulerullugit.
Qupperneq 10-11-mi Kalaallit Nunaata nunap assinga arfinilinnik aappaluttunik nalunaaqutsersorneqarsimasoq ikkunneqarsimavoq. Atuartut nalunaaqutsersuutit Kalaallit Nunaanni illoqarfiit imaluunniit nunaqarfiit sumiiffiinut ilisimasaminnut ikkussussavaat. Nalunaaqutsersorneqartut saneraani allattuiffissani illoqarfiup imaluunniiit nunaqarfiup aqqa allassinnaavaat.
Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.
Atuartut maannakkut podcasti Nunaqarfinni inuuneq tusarnaassaavaat. Quppernermi 12-mi atuagassiami naatsunnguami podcasti kiisalu atuartut suliamut tunngasumik qanoq sulinissaannut ilitsersuut naatsunnguaq ilisaritinneqarpoq. Quppernermi 13-mi asseq toorlugu podcasti aallartinneqassaaq.
Atuartut marlukkaarlutik imaluunniit eqimattannguakkuutaarlutik tusarnaarnissaat innersuutigineqarpoq. Atuartut quppernermi 14-15-mi tusarnaakkaminnut atatillugu suliassaminnik aallartitsinnagit minutsit arlallit atorlugit tusarnaarsimasartik pillugu oqaloqatigiissinnaapput.
Qupperneq 14-15-mi atuartut podcastimi tusarnaakkatit tunngavigalugit imaqarniliussapput. Periutsit assigiinngitsut toqqarlugit suliarisinnaavaat, ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaasinnaapput.
- atuagassialiorlutik allassinnaapput
- tusarnaagassiamik immiussisinnaapput
- ilisserummik/titartakkamik sanasinnaapput
- allarluinnarmik imaqarniliornermut eqqaamassutissiornermullu atatillugu sulinermi sungiusimasaminnik
Tusarnaagassiamik immiussineq, assinik ikkussuineq atugassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.
Maannakkut klassissinni ataatsimoorlusi nalilersuissaasi, tassanilu quppernerni 14-mi 15-milu atuartut suliaat eqqartussavasi.
Ataatsimoorluni nalilersuineq atuartut namminneq paasissutissaasiviliornissaannut piareersaataassaaq, taamaalillutik podcastimik suliaqarnerminni uterfigisinnaaniassammassuk.
Qupperneq 16-17-mi oqaatsit pingaarnerit taaguutillu eqqartorsimasasi qanoq isumaqarnersut nassuiassavaat. Atugassiaq, tusarnaagassiaq, assiliaq, titartagaq imaluunnit taakkua akulerullugit atussanerlugu nammineq toqqaasinnaapput. Atuartut suliaat podcastimi suliap nanginnerani atorneqassapput.
Innersuutigaarput atuartut oqaatsinik pingaarnernik taaguutinilluunniit podcastimi tusarsimasaminnik siunnersuuteqarnissaannik qinnuigalugit aallartissasutit. Tamatuma kingorna oqaatsinik pingaarnernik taaguutinillu makuninga, podcastimi qitiusuni suliallu nanginnerani pingaaruteqartunik, ilanngussissaatit.
Taaguutit oqaatsillu pingaarnerit
- Nunaqarfik – nunaqarfik tassaavoq illoqarfimmit inukinnerusoq. Qallunaat Nunaanni nunaannarmi illoqarfimmik ateqarpoq. Nunatsinni nunaqarfimmukassagaanni angallat, qimusseq imaluunniit qulimiguulik atorneqartariaqarpoq.
Nunatsinni nunaqarfiit 60-nit amerlanerupput. Arlallit inoqanngillat. Nunaqarfiit inoqartut 30-it 250-illu akornanni inoqarput.
Illit najugarisanni nunaqarfiit qanoq tikinneqarsinnaappat?
- Qeqertarsuup Tunua – nunatsinni kangerluit annersaat. Kangerlummi Ilulissat aamma inissisimavoq, podcastilu tassani pivoq. Ullumikkut nunatsinni takornarianit ornigarneqarnerpaanut ilaavoq. Ornitassaq alianaatsorujussuuvoq ingerlaartunik iluliarsuaqarluni, uumasorpassuaqarluni ingammillu arferpassuaqarluni. Aamma tamaani nunaqarfeeqqat piniartoqarfiusut misigisassarsiorfigineqarsinnaapput.
Qeqertarsuup Tunuani piniarneq ingammillu aalisarneq suli inuussutissarsiutitut tunngaviugaluartoq, takornariaqarneq annertusiartortillugu kiffartuussinermik suliffiit amerliartuinnarput.
Kiffartuussinermik sulinermik ataatsimik assersuuteqarsinnaavit?
Sooq Qeqertarsuup Tunuanik (Diskobugtimik) taaguuteqarnasoraajuk?
Aajuku taaguutit podcastimi atorneqanngitsut, kisiannilu suliap naammassinissaanut atatillugu pingaaruteqartut.
- Inuussutissat uiguleriiaat – uumasut suut uumasunik allanik nerisarnerat naaperlugu tulleriiaarlugit takussutissiaq. Inuussutissat uiguleriiaat arlaannik atortussiortumik pingaarnermik tamatigut aallartittarput (naasoq fotosyntesemik pilersitsisinnaasoq), amerlanertigullu naasortuumasumik ilaqartarput naggataatigullu neqituumasumik.
Inuussutissamik uiguleriiaartumik ivikkanik aallaaveqartumik assersuusiorsinnaavit?
- Uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussineq – tassavoq periaaseq suussutsinik immikkoortiterinermi ilisimatusarnermi atorneqartartoq. Taamaalilluni suussutsit suut imminnut eqqarlerinnersut takutinneqarsinnaapput. Soorlu uagut aapakaat amerlasuut qanittumik eqqarleraagut, taamaattumillu uagut ilaqutavut tassaapput “aapakaat inungasut”.
Ilaqutariit-homo-t iluanni suussutsinik allanik ilisimasaqarpisi? Assersuutigalugu H. erectus imaluunniit H. neanderthalensis?
- Eukaryot – uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussinermi inuuneq cellekernilinnut cellekerneqanngitsunullu immikkoortinneqartarpoq. “Eu” isumaqarpoq piviusoq aammalu “karyot” isumaqarpoq qiterisaq. Uumassusilik cellekerneqanngikkaangami taaneqarpoq prokaryot. Prokaryotit cellekerneqanngillat, tamakkulu soorlu ilagaat bakteriat. Naatsorsuutigineqarpoq prokaryotit sivisunerpaamik inuusimasut, kingusinnerusukkullu eukaryotilinnut, tassa cellekernelinnut ineriartorsimasut.
Inuup timaani cellenik assersuutaasinnaasunik ilisimasaqarpit?
Tusarnaagassiamik, assinik atuagassiamillu ikkussuineq. ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.
Maanna atuartut, eqimattannguakkuutaarlutik, Kalaallit Nunaanni nunaqarfiit assigiinngitsut misissussavaat. Quppernermi 18-19-mi suliassamut aallarniut atuarneqarsinnaavoq eqimattallu ataasiakkaat qupperneq 20-21-mi nunaqarfiit ilaannik suliassinneqassapput. Qupperneq 19-mi visitgreenland.dk-mut linkeqarpoq, tassanngaaniillu atuartut nunaqarfittik pillugit paasissutissarsiussapput.
Makuninnga paasissassarsiussapput:
- nunaqarfik Avannaaniippa imaluunniit Kujataaniippa?
- nunaqarfik qassinik inoqarpa?
- nunaqarfimmi suut misigineqarsinnaappat?
- nunaqarfik qanoq tikinneqarsinnaava?
- nunaqarfik arlaannik immikkuullarissunik ilisarnaateqarpa (assersuutigalugu sumiiffik UNESCO´p Nunarsuarmi eriagisassanut allattorsimaffiannut ilanngunneqarsimasinnaavoq, qaallunaatsiat pillugit oqaluttuassartaqarpa imaluunniit allamik soqutinartoqarpa).
Quppernermi 22-23-mi allaaserisap oqaasertaanut boksi ataaseq, assip sinissaa ataaseq assiliartaararlu tusarnaagassiamik atuartut ikkussiffissaat ikkunneqarsimapput. Atuartut nunaqarfik pillugu saqqummiinerminni oqaatiginneriaatsit pingasut tamaasa atussanerlugit namminneq aalajangissavaat. Pisariaqartitsinertik naapertorlugu boksinik sinissanillu piiaasinnaapput imaluunniit ilanngussisinnaapput.
Atuartut atuaqatiminnut nunaqarfitsik ilisaritissavaat.
Tusarnaagassiamik, assinik atuagassiamillu ikkussuineq: ilitsersuut 1, 2 aamma 3 uani takuk.
Ole podcastimi oqaluttuarpoq sumiiffiup piniagassarpassuaqarnera pissutaalluni inuppassuarnit Oqaatsut najorneqartuaannarsimasoq. Atuartut Ole´p podcastimi piniagassat eqqartugaasa ilaannik misissuissapput.
Qaleralik, saarullik eqalussuarlu misissussavaat. Aalisakkat pillugit nittartakkami uani Pinngortitaleriffik paasisassarsiorsinnaapput (quppernermi 25-mi linki).
Atuartut suna pingaarnerutissallugu namminneq aalajangissavaat, aamma internetimi nittartakkani allani annertunerusumik paasisassarsiorsinnaapput.
Atuartut ilisimat nutaat nassaarisimasatik quppernermi 25-mi boksinut allattussavaat aalisakkallu assinga boksimut qaqortumut, boksit qernertut sanianiittumut, ikkutissavaat.
Sulineq naammassippat atuartut sunik paasisaqarsimanersut ataatsimoorlusi eqqartussavarsi.
Aajuku eqqartuinermut siunnersuutit:
- Siornatigut ilisimanngisassinnik paasisaqarpisi?
- Aalisakkat pingasut taakku saniatigut uumasut allat pillugit paasisaqarpisi?
- Qanoq utoqqaatigilersinnaappat imaluunniit qanoq angitigilersinnaappat?
- Suni nerisaqarpat? (Misilillugu inuussutissanut uiguleriiaanut ilanngullugit suliarisinnaavasi).
Assinik atuagassiamillu ikkussuineq: ilitsersuut 2 aamma 3 uani takuk.
Atuartut maannakkut uumassusilinnik ataqatigiimmik aaqqissuussinermik suliaqassapput.
Qupperneq 26-27 tassa klassimi ataatsimoorluni oqaloqatigiinnermi atugassaq, quppernerlu 28-29 tassa atuartut suliassaannut atugassaq.
Qupperneq 26-27-mi eqalussuaq pillugu allaaserisaq takuneqarsinnaavoq. Taakkua saniatigut tungujortunik pingasunik karseqarpoq. Karsimi siullermi uumasunik tamanik ataqatigiimmik aaqqissuussineq qanoq suliarineqartarnersoq takutinneqarpoq. Uumasut tamarmik qanoq ataqatigiimmik aaqqissuunneqarsinnaanerat pillugu atuartut oqaloqatigissavatit. Atuartut taagutit ilaannik ilisimasaqareernersut paasiniarsinnaavat. Taaguutit assigiinngitsut atuartunut eqqartussavatit. Annertunerusumik uani paasisassarsiorsinnaavutit.
Karsini marlunni allani eqalussuaq inullu uumassusilinni ataqatigiimmik aaqqissuussineq malillugu qanoq inissitsiterneqarsimasut takutinneqarsimavoq.
Tassani atuartut takusinnaavaat inuk eqalussuarmik eqqarleqartoq, tassa suussutsit taakku marluullutik uumusunut qimerlulinnut ilaammata.
Klassimi oqaloqatigiinnissaamut aaku siunnersuutit:
- Eqalussuaq inullu arlariillutik uumasuummata qimerlullit, taava orpimmi kinguaarit ineriartorsimasut allattorsimaffianni imminnut qanittutut oqaatigineqarsinnaappat?
- Aalisakkat pingaarnerusunut marlunnut immikkoortinneqartarput: aalisakkat nataqqullit aamma aalisakkat saanillit. ”Aalisagaq nataqqulik” qanoq isumaqarpa?
- Imaani uumasoqarpa aalisakkanut ilaanngitsunik?
Quppernermi 28-29-mi atuartut suussusillit sisamat sorliit eqalussuarmut naleqqiullugu inummut eqqarleriittut qaninnerunersut paasiniassavaat. Eqimattannguakkuutaarlutik suliassaq suliarissavaat. Karsit suussutsimik inummut eqalussuarmut naleqqiullugu qaninnerusumik eqqarleriittumik ilaqartut qorsummik qalipaasersorsinnaavaat.
Atuartut akissutaat klassimi kattullusi eqqartussavasi. Aajuku eqqartuinermi siunnersuutit:
- Uumasut suut inummut eqqarlertut qaninneruppat?
- ”Miluumasoq” qanoq isumaqarpa?
- Chimpanse saniatigut aapakaanik allanik ilisimasaqarpisi?
- Quppernermi 28-29-mi uumasut assigiinngitsut sumi inuusut ilisimavisigit?
- Eukaryotit saniatigut uumassusillit pingaarnerit allat suuppat?
- Uumasut saniatigut allanik uumasut pingaarnerit ataaniittunik ilisimasaqarpisi?
- ”Ineriartorneq” qanoq isumaqarpa?
- Arlarsi ineriartornermik assersuutaasinnaasunik ilisimasaqarpa?
- Uani aalisakkat akornanni ineriartorneq assersuutitut ilanngunneqarsinnaavoq. Ilisimatusarnermi paasineqarsimavoq aalisarnerup kinguneranik saarullik millisartoq – Tassunga pissutaavoq aalisakkat annerit qassutini pisarineqartarnerat – taamaattumik mikisuulluni pitsaanerusarpoq. Tamanna pillugu uani annertunerusumik paasisaqarsinnaavutit.
Qupperneq 26-29-mi sulineq naammassippat atuartut piffissaq paasissutissaasivimminnik nutarterinermut atussavaat sammisamullu taaguutit nutaat atorsimasatik ilanngussorlugit.
Quppernermi 26-29-mi atuartut Akunnittarfik Arsarnerit sammissavaat.
Atuartut takorluussavaat Akunnittarfik Arsarnerit pilerisaarusiornissaanut atatillugu atorfinissimallutik. Quppernermi 27-mi akunnittarfiup nittartagaanut linkeqarpoq. Akunnittarfiup suut neqeroorutiginerai tassanilu najugaqaraanni suut misigisassaanersut paasiniassavaat.
Pilerisaarusiornermi piumasaqaatit:
- Akunnittarfimmi Arsarnerni najugaqarneq pilerisaarummi qitiutinneqassaaq.
- Misigisassat akunnittarfiullu neqeroorutai suunersut erserissumik takuneqarsinnaassapput.
- Atuartut pilerisaarummik isiginnaagassiussanerlutik, plakatiliussanerlutik, erinarsuusiussanerlutik imaluunniit pilerisaarusioriaatsit allat atussanerlugit namminneq aalajangissavaat.
- Pilerisaarusioriaaseq toqqarsimasartik pillugu atuartut tunngavilersuisinnaasariaqarput.
Qupperneq 28-29-mi atuartut pilerisaarusiartik ikkutissavaat.
Atuartut suliatik atuaqatiminnut takutissavaat. Naliliinermi piumasaqaatit itisilerneri takukkit.
Tusarnaagassiamik immiussineq assinillu ikkussuineq: ilitsersuut 1 aamma 2 uani takuk.
Atuartut suliatik atuaqatiminnut takutissavaat.
Naliliinerup nersualaarinninnermik sinaakkuteqarnissaa isumannaartariaqarpoq. Atuartut isummernissaminnut tapersersorneqartariaqarput: suna pitsaasumik suliarineqarsimava – sunalu pitsaanerusumik suliarineqarsinnaava.
Uani annertunerusumik isumassarsiorsinnaavutit: Austin’s Butterfly.
Atuartut pingitsooratit sulianik nutaanik sananissaat siunertarineqanngilaq, akerlianilli atuartunit nersualaarinninnerup siunertaata paasineqarnissaa isumaliuutigineqarnissaalu anguniarneqarpoq. Atuartut atuaqatimit nersualaarinninnerisa atorluarnissaat kissaatigigukku, atuartut suliaminnik ingerlatitseqqinnissaannik periarfississinnaavatit. Taamaalillutik imminnut nersualaarinninnerit iluaqutigisinnaavaat suliatillu allanngortillugit.
Kangiata Illorsuanit podcastinik allanik suliaqarusukkuit, taava atuartut Book Creatorimi atuagaat toqqornissaa isumatusaarnerussaaq, taamaalilluni tamatuminnga sammisaqarneq atoqqissinnaaniassammat.
Podcasti Nunaqarfinni inuuneq Ilulissani Kangiata Illorsuanit suliarineqarsimavoq.
Podcastimut ilinniartitsinermi ilinniusiaq Lotte Brinkmannimit aamma Daniella Maria Manuelimit, Anholtip Læringsværkstedimi inerisarneqarsimavoq.
Ilinniartitsinermi ilinniusiaq Nunaqarfinni inuuneq Creative Commonsip ataani CC:BY tunngavigalugu atorneqarsinnaanera saqqummersinneqarsimavoq.
Ilinniartitsinermi ilinniusiap oqaasertai, suliassartai assitaalu siammarterneqarsinnaapput, assilineqarsinnaapput suliarineqarsinnaallutillu, taamaallaallu suminngaanernera imatut issuarneqarnissaa ‘Nunaqarfinni inuuneq by Isfjordscenteret Ilulissat’ kissaatigaarput.