PUISINNIARNEQ
Kr. in. sioqq. ukiut 2500-800-t matuma siornatigut Saqqaq kulturip nalaani inuit Ilulissat Kangiani najugaqarsimapput.
Qajaq siulleq Saqqaq kulturip nalaani inunnit inerisarneqarsimavoq aamma piniarnerminni unaaq atortarsimavaat.
Ukiut 1200-t nalaanni inuit, Thulemiut/Avanersuarmiut, Qeqertarsuup Tunuanut pisimapput. Taakkulu kalaallit siuaasaraat.
Qajaq ullutsinnitut isikkoqalersillugu inerisarpaat. Avataq aamma atulerpaat. Taamaalilluni angusamik qimaasinnaanissa imaluunnit kivisinnaanissaa pinngitsoortittarpaat.
Piniarnermut atortumut sumut allamut unaaq assinguva?
Assimi 1936-ip nalaanersumi Ole Andreasen takuneqarsinnaavoq. Puisinik qassinik pisaqarsimava?
Siuaasat qanoq isumaqarpa?
Ukiukkut puisi anersaartorsinnaaniassagami sikumi alluliortarpoq. Taamaalilluni puisit sikumit sumit pisarineqarsinnaaneri piniartunit ajornannginnerulersarpoq.
Sikumit piniarneq allusiornermik taaneqarpoq.
Nunasisut siulliit piniarnerminni unaaq atortarsimavaat. Ullumikkut qassusersorluni piniartoqartarpoq.
Nunasisut tuukkaq qanoq immikkut inerisarsimavaat?
Takuk qupperneq 29
Assimi puisi allumit qaqinneqartoq takuneqarsinnaavoq. Puisi qanoq taaguuteqarpa?
Ukiuni tusintilinni qassini allusiorneq ilisimaneqarsimava?
Natseq Ilulissat Kangiani inunnit inuussutissatut pingaaruteqartuaannarsimavoq.
Puisip neqa annertuumik C- aamma D-vitamininik akoqarpoq, taakkulu nappaatinut pinaveersaartitsinermi pingaaruteqarput.
Puisi tamarmi atorneqartarpoq. Orsoq sinneruttoq ikummatissatut qaammaqqutissatullu atorneqartarpoq. Amia atisanut qaannanullu atorteqartarpoq.
Assimi arnaq suleriva?
Puisip sumut atorneqarsinnaaneranik allattuigit.
Puisip neqaanik nerisaqarnissaq sooq pingaaruteqarsimava – ingammik ukiukkut?
Kr. in. sioqq. ukiut 2500-800-t matuma siornatigut Saqqaq kulturip nalaani inuit Ilulissat Kangiani najugaqarsimapput.
Qajaq siulleq Saqqaq kulturip nalaani inunnit inerisarneqarsimavoq aamma piniarnerminni unaaq atortarsimavaat.
Ukiut 1200-t nalaanni inuit, Thulemiut/Avanersuarmiut, Qeqertarsuup Tunuanut pisimapput. Taakkulu kalaallit siuaasaraat.
Qajaq ullutsinnitut isikkoqalersillugu inerisarpaat. Avataq aamma atulerpaat. Taamaalilluni angusamik qimaasinnaanissa imaluunnit kivisinnaanissaa pinngitsoortittarpaat.
Piniarnermut atortumut sumut allamut unaaq assinguva?
Assimi 1936-ip nalaanersumi Ole Andreasen takuneqarsinnaavoq. Puisinik qassinik pisaqarsimava?
Siuaasat qanoq isumaqarpa?
Ukiukkut puisi anersaartorsinnaaniassagami sikumi alluliortarpoq. Taamaalilluni puisit sikumit sumit pisarineqarsinnaaneri piniartunit ajornannginnerulersarpoq.
Sikumit piniarneq allusiornermik taaneqarpoq.
Nunasisut siulliit piniarnerminni unaaq atortarsimavaat. Ullumikkut qassusersorluni piniartoqartarpoq.
Nunasisut tuukkaq qanoq immikkut inerisarsimavaat?
Takuk qupperneq 29
Assimi puisi allumit qaqinneqartoq takuneqarsinnaavoq. Puisi qanoq taaguuteqarpa?
Ukiuni tusintilinni qassini allusiorneq ilisimaneqarsimava?
Natseq Ilulissat Kangiani inunnit inuussutissatut pingaaruteqartuaannarsimavoq.
Puisip neqa annertuumik C- aamma D-vitamininik akoqarpoq, taakkulu nappaatinut pinaveersaartitsinermi pingaaruteqarput.
Puisi tamarmi atorneqartarpoq. Orsoq sinneruttoq ikummatissatut qaammaqqutissatullu atorneqartarpoq. Amia atisanut qaannanullu atorteqartarpoq.
Assimi arnaq suleriva?
Puisip sumut atorneqarsinnaaneranik allattuigit.
Puisip neqaanik nerisaqarnissaq sooq pingaaruteqarsimava – ingammik ukiukkut?
