NAALAGAAFFIK DANMARK-NORGE NIUEQATIGIINNERLU AAQQISSUUSSAASOQ

Ukioq 1720-mi danskit-norskillu naalagaaffiata nunatsinni niuertoqarfiit pilersippai.

Tamakku ilagaat Ilulissat. Sumiiffik qallunaaq niuertoq Jakob Severin atsiullugu Jakobshavnimi atserneqarpoq.

Ullumikkut Ilulissat 4.700-it pallillugit inoqarpoq. Ukiut 100-t matuma siornatigut 300-t missiliorlugit inoqarsimavoq.

• Atuakkami quppernermi 33-mi Ilulissat nunap assinga 1919-meersoq takuneqarsinnaavoq. Inuit illui qassiuppat?

• Inuit illuat ataaseq imaluunniit arlallit titartakkit.

Piniartut pinerrarinnerpaat piniartorsuarnik taaneqartarput.

Nammineq ilaquttamillu nerisassaat sinnerlugit pisaqartarsimapput.

Pisatik namminneq atugassarinngisatik europamiut inuulluarniutitut nioqqutissaataannik taarsertarpaat.

De første bosættere brugte harpun til at fange sælerne med. I dag fanges de med garn. 

• Assimi piniartorsuaq iluliarmioq Johan Gundel takuneqarsinnaavoq.
• Taanna ilaqutaalu pillugit oqaluttualiorit.
• Oqaluttuat allaaseriuk, immiuguk imaluunniit titartaruk:

Ukiup 1900-p nalaani inuit nunaqarfinniut illoqarfinnut nutserput, taamaalillutik pisianiarfinnut qaninnerulerlutik.  Taamaalillutik piniagassat malittariunnaarlugit  aalajangersimasumi najugaqalerput.

Sofusip pisiniarfiani nioqqutissat pisiarineqarsinaasut allattukkit.

1720-mi danskit-norskillu naalagaaffiat nunatsinni niuertoqarfiit pilersippai.

Tamakku ilagaat Ilulissat. Sumiiffik qallunaaq niuertoq Jakob Severin atsiullugu Jakobshavnimik atserneqarpoq, aatsaallu namminersornerulernerup 1979-mi eqqunneqarnerani illoqarfiup kalaallisut taagutini tigoqqippaa.

Ullumikkut Ilulissat 4.700-it pallillugit inoqarpoq. Ukiut 100-t matuma siornatigut 300-t missiliorlugit inoqarsimavoq.

• Atuakkami quppernermi 33-mi Ilulissat nunap assinga 1919-meersoq takuneqarsinnaavoq.

  Nunap assingani suna takutinneqarpa?

• Ukioq 1536-mit ukioq 1814 tikillugu Danmarki Norgelu naalagaaffeqatigiipput. 

  Ullumikkut Danmarkip nunat kikkut naalagaaffeqatigai:

Piniartut pinerraginnerpaat piniartorsuarnik taaneqartarput.

Nammineq ilaquttamik nerisassaannik isumaginerisigut pisatik europamiut nioqqutissaataannik paarlaattarsimavaat.

Nunasiaanerup nalaani aningaasarsiorneq pisanut pituttugaasimavoq. Taamaattumik nunasiaatillit piniartorsuit pinngitsoorsinnaasimanngilaat.

1920´kunni piniarnerup aalisarnermut ikaarsaarnerani piniartorsuit pisaat atorfissaarupput. Taamaattumik piniartorpassuit inuiaqatigiinni inissimanertik annaavaat.

Piniartut niuertoqarfinni nioqqutissarsiniarneq pinngitsoorsinnaajunnaarsimavaat, ilaquttamillu pisariaqartitaat naammassisinnaajunnaarsimallugit.

• Assimi piniartorsuaq iluliarmioq Johan Gundel takuneqarsinnaavoq.

  Taanna ilaqutaalu pillugit oqaluttualiorit.

  Oqaluttuat allaaseriuk, immiuguk imaluunniit titartaruk:

  Piniartorsuakkunni meeraanera

Niuertoqarfinni pisiniarfeqalernera inuit inooriaasiannik allanngortitsivoq.

Inuit nunaqarfimminnit niuertoqarfinnut nutserput.

Aappaatigut niuertoqarfiit qaninnerullugit najugaqarusupput – aappaatigullu nunatsinni nunap immikkoortortai allat niueqatiginissai pisariaaqartikkunnaarpaat.

Taamaattumik ataasiinnarmik aalajangersimasumik najugaqalerput.

Sofusip pisiniarfiani nioqqutissat pisiarineqarsinaasut allattukkit.

1720´kunni danskit-norskit naalagaaffiat nunatsinni niuertoqarfiliorluni aallartippoq.

Taamaalilluni niuertoqarfinnit niueqatigiinneq pitsaanerusu- mik ingerlasinnaalerpoq.

• Kina Jakobshavnimut atsiunneqarsimava?

• Qanga Ilulissat atini eqqortoq tigoqqippaa?

• Asseq Ilulissaneersuuvoq, kisianni qanga assilineqar- simava?

Nunasiaataanerup aallartinnerani piniarfissaqqinnerpaat Qeqertarsuup Tunuaniissimapput.

Taamaattumik piniartut amerlanerpaat pisatik tunisinnaaniarlugit tamaaneerrattarsimapput.

Nunasiaatillit piniartunik pinerrarissunik pisariaqartitsillu- innarsimapput.

• Piniartorsuaq sunaana?

• Nunasiaatillit sooq piniartunik pinerrarissunik pinngitsoorsinnaasimanngillat?

• 1920´kunni sumik pisoqarpa?

Assimi niuertoqarfiit pisiniarfiutaasa ilaat takuneqarsinnaavoq.

Tassaavoq niuertoruseq Sofusi, pisiniarfimminiittoq. Pisiniarfiit tamakku niuertoqarfinniipput piniartunillu ilaatigut europamiut nioqqutissaataannik pilersuillutik.

• Sooq niuertoqarfiup niuertuisa piniartorsuit nioqqutissanik pilersortariaqarsimavaat?

• Qanoq ililluni inuit inooriaasiat allanngorpa?

• 1800-kut ingerlaneranni sumik pisoqarpa?

1720´kunni danskit-norskit naalagaaffiat nunatsinni niuertoqarfiliorluni aallartippoq.

Taamaalilluni niuertoqarfinnit niueqatigiinneq pitsaanerusu- mik ingerlasinnaalerpoq.

• Kina Jakobshavnimik atsiunneqarsimava qangalu illoqarfiup atitoqqani tigoqqippaa kalaallisullu qanoq isumaqarpa?

• Danmark aamma Norge 1536-mit 1814-p tungaanut naalagaaffeqatigiipput. Ullumikkut Danmarkip nunat sorliit naalagaaffeqatigai.

• Namminersornerulernerup eqqunneqarnera nunatsinnut qanoq sunniuteqarpa?

Nunasiaataanerup aallartinnerani piniarfissaqqinnerpaat Qeqertarsuup Tunuaniissimapput.

Taamaattumik piniartut amerlanerpaat pisatik tunisinnaaniarlugit tamaaneerrattarsimapput.

Nunasiaatillit piniartunik pinerrarissunik pinngitsoorsinnaasimanngillat.

• Piniartorsuaq sunaana nunaasiaatilinnillu sooq pinngitsoorsinnaasimanngillat?

• Uumasoqassutsimut pissutsit suut Qeqertarsuup Tunuata pitsaanerpaanik piniarfissaqarneranut aalajangiisuuppat?

• 1920´kunni sooq piniarnermit aalisarnermut ikaarsaarneq pisimava?

Assimi niuertoqarfiit pisiniarfiutaasa ilaat takuneqarsinnaavoq.

Tassaavoq niuertoruseq Sofusi, pisiniarfimminiittoq. Pisiniarfiit tamakku niuertoqarfinniipput piniartunillu ilaatigut europamiut nioqqutissaataannik pilersuillutik.

• Niuertoqarfiit pisiniarfiini nioqqutissat suut pilerigineqarsimappat?

• Niuertoqarfiit pilersinneqanngikkallarmata inuit inooriaasiat qanoq isikkoqarsimava?

• Inuit aalajangersimasumik najugaqalerneranut ajunngitsortaqarpa imaluunniit ajortortaqarpa?